Maailmassa on järjetön puolensakin. Joskus se tuo selittämättömän ilon, joskus käsittämättömän pettymyksen. Olisiko niin, että syyn ja seurauksen logiikkaa on turha hakea silloin, kun kaikki tuntuu järjenvastaiselta?
Mielestäni on, ja tämä tuumaus perustuu kokemusperäisiin seikkoihin oman elämiseni varrelta.
Kirjoitan täyttä totuutta. Niihin aikoihin kyselin tällä foorumilla, j o h d a t t a a k o J u m a l a y k s i t t ä i s t ä i h m i s t ä noin sivumennen.
Minulle vastattiin että vai vielä. Lähimmääsenrakkaus olokohon meirän ainoo johoraatus. Ynnä muuta.
Tiedä sitten mitä minun kuviteltiin olevan paitsi.
Luulen että kokemus oli raskaampaa sorttia kuin muutaman körtin ylenkatse käännöstyöstä --- vaikka kukapa ne mittaa. Siinä oli mennä henki, muun muassa. Ja etsin vastausta siihen, voinko ajatella, että Jumala nämä antoi kädestään, jommasta kummasta, nimittäin j o s saisin tukea sille tuumalle, että kaikki tulee Jumalalta, ikävä ja mukava, suuri ilo ja vakava tuho joka koskee koko elämää, k o k o e l ä m ä ä jaksaisin helpommin eteenpäin.
Täältä ei apua herunut. Körttipastorin vastaus oli, jotta "minä olen semmoinen alatien körtti" mistä en ymmärtänyt ensimmäistä sanaa. Koulussa kun luettiin siihen aikaan vieraita uskontoja, ja niukasti kirkkohistoriaa, niin että tietomäärä käsitti körtit eli heränneet, eräs kirkon ns herätysliike. Ja minä kysyin ihan totta, mitä k i r k k o siitä asiasta opettaa.
Hyvää päivää kirvesvartta.
Eikä se mies ollut kuitenkaan tyhmä. Luuli vain j o h d a t u k s e l l a tarkoitettavan ties mitä, kun usean vuoden kuluttua sen kertoi. Että Jumala suuttuu kun muutetaan Satamakadulle vaikka Jumala suunnitteli että pitää muuttaa Koivukadulle....
Ja sittenkin sanoisin että se siitä. Jäin uskomaan ettei Jumala minusta piittaa, mutta miksi Hänen pitäisi piitata. Törmäilin sitten Bonhoefferiin jolta ymmärsin hämärästi kristinuskosta ensimmäisen kerran jotain.
......................................
Sen takia minä toisinaan tuumin muun muassa täällä, jotta olisiko hyväksi tuntea sekä ymmärryksellä suyhtautua j o k a i s e e n ns hrätysliikkeeseen tai miksi ne tahtovat itseään nimitettävän, kun 2kristityn on nimi mulla" ja "suo tahtos tekjijäks mun tulla" ja siihen kuului harras pyyntö, "että
he olisivat yhtä".
Siitäkö joku kimmastui.
Kun muisteli nähneensä minut körttipuvussa Herättäjäjuhlilla.
Noh, ei hänen enää tarvitse nähdä minua ainakaan körttipuvussa, talkoolaispaidassa on nähty ne viimeiset kerrat.
...............................................
Harkitsin ja hyväksi havaitsin kaikin toimin pyrkiä eteenpäin ja jättää ne ikävät taakseni, syystä siitä, etten osannut enkä osaa arvioida minkä verran tarvitsen vielä jaksamista sen kohtaamisessa mikä tympeä, työläs tai syvästi surullinen on nurkan takana vastassa. Voin kertoa mikä auttoi mutten tällä saitilla. Ei kaikki kuulu kaikille,k muttei täältä liioin löydy perimmäinen totuus. Täällä nyt kirjoitellaan vaan.
................................................
Tämäkin on täysin totta, ja perustuu kokemusperäisiin jne.
