Riidat kristittyjen välillä ei ole mikään uusi ilmiö.
Ilmiö on varmaan niin vanha, kuin kiristittyjäkin on ollut.
Paavali riitautui Barnapaan kanssa, koska Paavali ei halunnut Markusta mukaan matkalle. Veljet erosivat sillä erää.
Sopivat varmaan myöhemmin, koska Paavali suhtautui myöhemmin Markukseenkin positiivisesti.
Paavo Ruotsalaisen aikoihin tunnetut veljet eri liikkeistä olivat varsin huonoissa väleissä keskenään, myöhemmin körttiläisetkin riitelivät keskenään.
Onkohan sellaista kristillistä liikettä, jossa ei ajan oloon olisi tullut riitoja?
Luulen, että riitoja ei voi mitenkään välttää, ne varmasti tulevat.
Pitäisi vain yhdessä pyrkiä löytämään tapoja, kuinka erimielisyyksien kanssa voidaan yhdessä elää niin, että vastakkaisista näkemyksistä voisi silti keskustella.
Eri ihmisillä - mitä kelläkin - on asioita joista he eivät kykene ollenkaan jutustelemaan. Silloin viisainta on se, että niistä ei ollenkaan keskustele. Vaikka itse olisi kykenevä, turha kiusata sellaista, joka ei kykene.
Esim. minä en kykene keskustelemaan kovin syvällisesti sydämen toimintaan ja verenkiertoon liittyvistä asioista ainakaan julkisilla paikoilla, koska minulle tulee äärimmäisen paha ja oksettava olo. Jos joku näistä asioista kykenevä väkisin rupeaisi näistä asioista minun kanssani puhumaan, niin ei keskustelu kuitenkaan etenisi mihinkään. Häipyisin ehkä paikalta tai sitten oksettava olo vie kaikki voimat ja romahtaisin maahan, varsinkin, jos keskustelija vielä kuvien kanssa ryhtyisi asiaansa esittämään. KAikki eivät kykene kaikista asioista keskustelemaan, mutta silti löytyy tukku asioita, joita porukassa voidaan käsitellä. Pitää vain osata valita ne oikea asiat.
