Surullinen kuolonkolari taas kerran Äänekosken Liimattalan kylän vaiheilla (entistä Konginkangasta) joulun jälkeen sunnuntaina. Monesti miettinyt, miksi aina siellä? Pahimmissa on ainakin yhtenä pääsyynä ollut kelin liukkaus, kova vauhti ja ohitus. Säikähdin todella kun kuulin tästä onnettomuudesta, koska tiesin veljeni menneen uuden kihlattunsa kanssa mökille Viitasaarelle tapaninpäivänä ja ajattelin, että ovat sitten sunnuntaiaamupäivällä lähteneet tulemaan sieltä pois. Nimittäin yksi kolariautoista näytti aivan veljen autolta. Laitoin tekstarin ja soitinkin, mutta ei vastausta.
Onneksi veli sitten iltapäivällä soitti, että ovat vielä siellä mökillä. Kerroin onnettomuudesta ja kysyin, tiesikö hän enempää, mutta ei tiennyt muuta, mitä uutisissa oli sanottu.
Silloin kun se paha bussionnettomuus sattui, veli joutuikin lomaltaan auttamaan henkisesti järkyttyneitä ihmisiä. Se onnettomuus taisi olla Suomen pahimpia ellei pahin liikenneonnettomuus. Ennen viime sunnuntaista niillä seuduin sattui rekkakolari, jossa toinen täysperävaunurekka törmäsi ylämäessä? toisen perään ja syttyi palamaan. Kuljettaja kuoli siinäkin.
Tunsin Liimattalasta kouluaikaan kaksi veljestä, joista toinen elää vieläkin. Olisikohan jommalta kummalta kuultua omituinen kummitustarina, että juuri näillä kolaripaikoilla nähdään joskus seisovan tumma hahmo tien vieressä? Tämän kuulin jo 70-luvulla ennen pahimpia kolareita. No tällaisiin en usko, mutta karmivalta kuitenkin kuulostaa.
Aihe: Muistelo nuoruuden kotikaupungistani Äänekoskelta (Luettu 30119 kertaa)