Kirjoittaja Aihe: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2  (Luettu 6551 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16137
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #15 : 22.12.19 - klo:17:27 »
Lehtolapsen leimaa kantavien kasvaminen sodanjälkeisessä Suomessa ei ole ollut helppoa. Sitä ovat monet käsitelleet koko ikänsä.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 910
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #16 : 22.12.19 - klo:18:14 »
Lehtolapsen leimaa kantavien kasvaminen sodanjälkeisessä Suomessa ei ole ollut helppoa. Sitä ovat monet käsitelleet koko ikänsä.
Aviottoman lehtolapsen saaminen oli naiselle suuri häpeä ja lehtolapsen äitiä nimiteltiin usein huoraksi, aisaansa potkaisseeksi tai äpärän äidiksi. Nykyisin 40 prosenttia lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella eikä "lehtolapsi" ja "äpärä"- sanoja tuskin käytetään enää missään.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14868
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #17 : 22.12.19 - klo:20:56 »
Olen sitä mieltä, että ns saksalaislapset "sakemannit" kärsivät eniten. Se oli poliittista raakuutta esim Lapissa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 910
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #18 : 23.12.19 - klo:10:28 »
Lotat olivat kova joukko, käsi lippaan.
Juuri näin, lotat olivat kova joukko, joten jokaiselta suomalaiselta käsi lippaan. Seikka on saletti!! :)

Wikipedian mukaan "Lotta Svärd -järjestö perustettiin alunperin tukemaan suojeluskuntia vuonna 1920. Sotavuosien 1939–1944 aikana lotat toimivat lukuisissa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa ja vapauttivat noin 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin. Järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhan ehtojen perusteella Liittoutuneitten valvontakomission vaatimuksesta vuonna 1944.

Liittoutuneiden valvontakomissio oli vuosina 1944–1947 Suomessa toiminut toisen maailmansodan voittajavaltioita edustanut elin, joka valvoi jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen toimeenpanoa. Sen asettamisesta oli määrätty 19. syyskuuta 1944 allekirjoitetun sopimuksen 22. artiklassa. Komissiota hallitsivat Neuvostoliiton edustajat ja sen puheenjohtajana toimi kenraalieversti Andrei Ždanov.

Komissio koostui pääosin neuvostoliittolaisista jäsenistä, mutta siihen kuului myös brittejä. Noin 15 brittiä saapui Suomeen, mutta heidän roolinsa komission toiminnassa oli passiivinen. Brittiläisen osaston poliittisena johtajana toimi Francis Shepherd ja sotilaallisena asiantuntijana eversti James H. Magill. Myös Yhdysvallat olisi halunnut valvontakomissioon edustajansa. Neuvostoliiton tiukat otteet olisivat kuitenkin estäneet Yhdysvaltojen vaikutusmahdollisuudet, vaikka se olisi saanut edustajan."

Lähteet

Lotta Svärd   https://fi.wikipedia.org/wiki/Lotta_Sv%C3%A4rd

Liittoutuneiden valvontakomissio  https://fi.wikipedia.org/wiki/Liittoutuneiden_valvontakomissio

Andrei Zdanov   https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrei_%C5%BDdanov

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14868
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #19 : 23.12.19 - klo:11:18 »
Hyvä, että referoidaan "mustaa valkoisella", koska itse en osaa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 910
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #20 : 23.12.19 - klo:12:08 »
Kadettiloulun aikana ateenalaisten laulusta piti muistaa mm kelle kuuluu kuolema. Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä,,,,
Arvostan suuresti maamme Puolustusvoimien kadettikoulun käyneitä kaaderiupseereita, jotka ovat valinneen elämäntehtäväkseen varusmiesten kouluttamisen sodan varalle. :)

Mielestäni saksalaisen Erich Maria Remarquen, oikealta nimeltään Erich Paul Remarkin omaelämäkerrallinen romaani "Länsirintamalta ei mitään uutta" (saks. Im Westen nichts neues) kuvaa ensimmäisen maailmansodan mielettömyyttä 20-vuotiaan päähenkilönsä Paul Bäumerin silmin nähtynä. Näkökulma on koko ajan rivimiehen ja se välittää sodan koko julmuuden: myrkkykaasut, konekiväärit, lähitaistelut, tarkka-ampujat ja kuukausia kestävät taistelut joilla ei saavuteta mitään. Päivittäin joku kuolee tai haavoittuu. Kotona lomilla käydessä ei voi kertoa kokemastaan, sillä kukaan ei kuitenkaan usko millaista sota todella on.

Ensimmäisen maailmasodan aikana kehitettiin Shell shock -termi, joka kuvaa sodassa syvästi traumatisoituneiden sotilaiden kehollista tilaa, jonka oireet ovat hyvin selkeitä neuroottisia pakko-oireita, kuten katkokävelyä, kasvolihasten nykimistä, harha-aistimuksia ja ylireagointia hälyääniin.

Meillä Suomessa puhuttiin kranaattikauhusta ja tärähtäneistä. Talvi- ja jatkosotien aikana oli psykiatrisessa hoidossa lähes 20 000 suomalaista sotilasta, joiden mielen rintaman kauhut olivat murtaneet. Tässä luvussa on vain osa sairastuneista ja tuhannet jäivät ilman hoitoa. Toisin kuin fyysistä haavoittumista mielen järkkymistä pidettiin pelkuruutena, jopa rintamakarkuruutena. Yhteyttä sotaan ei nähty vaan syy oli sairastuneen itsensä, hänen alhaisen älykkyytensä, hermoheikkoutensa, jopa perimänsä. Hoitoon päässeidenkin kohdalla kohtelu oli usein enemmän kurinpidollista kuin lääketieteellistä.

Maamme ensimmäiset narkomaanit olivat sotaveteraaneja farmaseuttiupseerien jakaessa miehistölle saksalaisilta aseveljiltä saatua Saksassa valmistettua metamfetamiinia, jonka tuotemerkki oli Pervitin, jota kutsuttiin Suomessa nimellä Pervitiini. Rintamasotilaat kutsuivat ainetta ”höökipilleriksi".

Lähteet

Erich Maria Remarque    https://fi.wikipedia.org/wiki/Erich_Maria_Remarque

Länsirintamalta ei mitään uutta   https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4nsirintamalta_ei_mit%C3%A4%C3%A4n_uutta

Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945        https://fi.wikipedia.org/wiki/Murtuneet_mielet

Viime sodissa käytettiin lääkkeinä huumeiksi luokiteltavia aineita – osa veteraaneista jäi koukkuun.                       https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/01/12/sodasta-huumehelvettiin

Shell Shock - The Psychological Scars of World War 1 I THE GREAT WAR Special      https://www.youtube.com/watch?v=kvTRJZGWqF8
« Viimeksi muokattu: 23.12.19 - klo:12:14 kirjoittanut luterilainen »

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14868
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #21 : 23.12.19 - klo:13:39 »
Kiitos hienosta mielipiteestäsi.

Kyllä kesän -44 tappelut ottivat lujille tuhansilta ja taas tuhansilta sotilailtamme. Sotamuistelmiahan luen aika paljon, luen kyllä muunkinlaisia muistelmia, jotka ovat todenperäisiä kirjoittajan kirjoittamia. Kun joku omasta päästään kirjoittaa proosaa, niin sellaista en halua lukea. Minulla on omakin mielikuvitus kaverinani, että toisen syöttämää köyttä halua lukea.

Korpuksessa ( sana on venäjää ja tarkoittaa armeijakunta ) oli sellainenkin vastaus kysymykseen "montako kypärää?", että "jämpti ventti ja seitsemän puolikasta". Ne kypärät olivat seinällä sellaisina kohokuvina.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8506
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #22 : 23.12.19 - klo:15:05 »


 Kun joku omasta päästään kirjoittaa proosaa, niin sellaista en halua lukea. Minulla on omakin mielikuvitus kaverinani, että toisen syöttämää köyttä halua lukea.



   Ihmettelen.

Ensi kesänä :hiipia: Kauhavalle 3.7. Korkeimman suojeluksessa kuljen Pyhille paikoille, missä herätyksen tuulet puhaltavat.
Katso! Etkö jo näe!

http://www.kauhavanseurakunta.fi/toimintaa/kauhavan_herattajajuhlat_2020/

NYT Nimees Kokoon Tulleina
https://www.youtube.com/watch?v=79WBtRxrPPE

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14868
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #23 : 23.12.19 - klo:15:08 »
Ole hyvä vaan.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 910
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #24 : 23.12.19 - klo:15:50 »
Kyllä kesän -44 tappelut ottivat lujille tuhansilta ja taas tuhansilta sotilailtamme.
Juuri näin!

Sodat ovat tuoneet kansakunnallemme pelkkää kärsimystä ja moraalista rappiota. Siksi mielestäni maamme halutessa rauhaa, sen on varauduttava sotaan "Si vis pacem, para bellum", joka on lainaus roomalaisen sotilasteoreetikko Publius Flavius Vegetius Renatuksen teoksesta "Epitoma Rei militaris". Parabellum on myös saksalainen sotilaspistooli. Maallamme on siis oltava uskottavat Puolustusvoimat, joka vastaa maamme sotilaallisesta puolustuksesta aiheuttamalla maahamme tunkeutuvalle suurvaltaviholliselle niin suuret tappiot, jottei sen invaasio maahamme ole sille kannattavaa.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14868
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #25 : 23.12.19 - klo:19:15 »
Näinhän asioiden tulee olla.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 910
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #26 : 24.12.19 - klo:10:10 »
Näinhän asioiden tulee olla.
Juuri näin asioiden tulee olla. Seikka on saletti! :)

Surullista, miten Puolustusvoimauudistuksen jälkeen maamme Tangomaalla ei enää ole jäljellä varuskuntia Kauhavan Lentosotakoulun jättäessä hyvästit pohjalaisille vuonna 2014. Koulun lippu laskettiin alas uudenvuodenaattona, ja johtaja sammutti valot lähtiessään viimeisenä laivastaan. :(

Onneksi nykyisin parin kilometrin päässä entisestä Ilmasotakoulusta pohjalaiset ovat hyvää papua keskenään Verso Foodin tehtaalla ja sen vieressä olevassa elintarvikkeiden sopimusvalmistaja Domretorissa. Suuren suosion saaneen Härkis-tuoteperheen valmistus jatkuu Kauhavalla, ja sopimusvalmistaja Domretorissa laatu kohtaa vastuullisuuden. Kauhavalla usko kasvisruokaan on vahva. :)

Lähteet

Lentosotakoulu jättää pitkät jäähyväiset  https://yle.fi/uutiset/3-7664202

Verso Food avaa Kauhavan-tuotantolaitoksensa: uudella liiketoimintamallilla globaaleille markkinoille  https://versofood.fi/verso-food-avasi-kauhavan-tuotantolaitoksensa/

Domretor      https://www.domretor.fi/

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14868
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #27 : 24.12.19 - klo:16:06 »
Fiskaaliasioille ei voi mitään, jos on köyhä, niin on köyhä.

Enemmän murehdin sitä, kun Kontiorannan varuskunta lakkautettiin kielipoliittista syistä.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 910
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #28 : 25.12.19 - klo:19:42 »
Fiskaaliasioille ei voi mitään, jos on köyhä, niin on köyhä.

Enemmän murehdin sitä, kun Kontiorannan varuskunta lakkautettiin kielipoliittista syistä.
Pohjois-Karjalan Prikaatin laukkauttamista epäiltiin kielipoliittisista syistä suomenruotsalaisen Stefan Wallinin (rkp) toimesta hänen ollessaan pääministeri Jyrki Kataisen (kok)  hallituksen puolustusministeri. Puolustusvoimien määrärahojen leikkauksissa pääministeri Katainen piti silloin selvänä, miten armeijan säästöpaineet johtavat varuskuntien lakkauttamisiin, ja kansan suussa puhuttiinkin armeijan säästöistä nimellä malli Katainen, jolla kuvattiin Kataisen leikkauksia malli Cajanderiin ja Suomen armeijan heikkoon varustetasoon talvisodan alkaessa vuonna 1939.

Helmikuussa 2012 Wallinista tehtiin kaksi kantelua oikeuskanslerille liittyen Uudenmaan prikaatin Dragsvikin varuskunnan säilyttämispäätökseen hänen ollessaan puolustusministeri ja prikaatin killan jäsen. Wallin kiisti Dragsvikin suosimisen kielipoliittisin perustein. Oikeuskanslerin päätöksen mukaan Wallin ei ollut jäävi, mutta päätöksestä kävi ilmi, että puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen oli todistanut Wallinin ohjanneen puolustusvoimia niin, että Dragsvik oli jätetty alkuperäiseltä listalta pois. Tämän seurauksena Wallin myönsi antaneensa pääesikunnalle poliittista ohjausta Dragvikin varuskunnan säilyttämiseksi.

Lähteet

Katainen: Varuskuntien lakkauttaminen jatkuu                 https://www.ksml.fi/kotimaa/Katainen-Varuskuntien-lakkauttaminen-jatkuu/112117

Pohjois-Karjalan Prikaati lakkautetaan                        https://yle.fi/uutiset/3-5063424

Wallin kiisti Dragsvikin suosimisen                            https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002519781.html

Wallin myöntää puoltaneensa Dragsvikiä                  https://yle.fi/uutiset/3-5076864

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14868
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #29 : 25.12.19 - klo:19:55 »
Onhan Kontiorannassa kuienkin erinomainen ampumahiihtokeskus. Muistan ajan, kun siellä kilpailtiin, niin tuli kova pakkasjakso, jolloin yritettiin "tekohellettä" polttamalla suuria halkorovioita. Sain palveluksessa ollessani käydä ihan viran puolesta po varuskunnassa, sillä rakensimme sinne korkean maston viestiyhteyksiä varten. Sinne jäivät.