Kirjoittaja Aihe: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2  (Luettu 10142 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15515
Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« : 15.12.19 - klo:21:00 »
Avasin uuden ketjun tietämättä oikein, että mitä kirjoitan.
Ulaani on wikipedian mukaan ratsastaja, jolla on pitkä keihäs. En ollenkaan nyt käsitä, että mistä olen sanan saanut. Kyllä muistan keltalaattaiset soturit ja niillä oli vielä asepuvussa m/36 keltaiset reväärit, siis housujen sivunauhat. Sotilailla yhdet, mutta sitten jo luutnantilla oli kahdet. Esim Eero Väre esiintyessään asemiesillassa oli keltanauhainen luutnantti. Olen aiemmin lanseerannut pari kertaa häneltä Seesjärven tyttö-laulelman vm-42.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1146
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #1 : 16.12.19 - klo:12:08 »
Ulaani on wikipedian mukaan ratsastaja, jolla on pitkä keihäs. En ollenkaan nyt käsitä, että mistä olen sanan saanut. Kyllä muistan keltalaattaiset soturit ja niillä oli vielä asepuvussa m/36 keltaiset reväärit, siis housujen sivunauhat. Sotilailla yhdet, mutta sitten jo luutnantilla oli kahdet. Esim Eero Väre esiintyessään asemiesillassa oli keltanauhainen luutnantti. Olen aiemmin lanseerannut pari kertaa häneltä Seesjärven tyttö-laulelman vm-42.
Vaikka uskonsisaremme Leena tykkäisi enemmän, jos lähteenä olisi muu kuin Wikipedia, niin sen mukaan ulaani oli puolalaista alkuperää oleva kevyen ratsuväen yksikkötyyppi, jonka pääasiallisena hyökkäysaseena oli ratsuväen keihäs ja toissijaisena aseena kevyen ratsuväen sapeli.

Suomen ratsuväessä 1920-luvulla vuoden palveltuaan rakuunasta käytettiin nimitystä ulaani ("Vanha Keventäjä"). Ulaanin päiväraha oli 5 markkaa. Alle vuoden palvelleiden päiväraha oli 1 markka. Yleisenä haukkumanimenä oli käytössä mm. hakkapeliitta ja husaari. Uudenmaan Rakuunarykmentin nimen muuttuessa Uudenmaan Rakuunapataljoonaksi rakuunoita ilkeilijät pilkkasivat ulaaneiksi.

Lähteet

Wikipedia-Ulaani                            https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulaani

Lappeenrannan rakuunat                http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/lappeenranta/rakuunat.htm

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15515
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #2 : 16.12.19 - klo:12:10 »
Kiitos.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1146
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #3 : 16.12.19 - klo:12:25 »
Uudenmaan Rakuunapataljoonassa kranaatinheitineskadroonaa kutsuttiin nimellä Mustat Husaarit. :)

Marchas Militares Finlandesas - Mustat Husaarit Marssi    https://www.youtube.com/watch?v=jRQ7wMuuMR8

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1146
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #4 : 17.12.19 - klo:12:03 »
Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa, mutta ratsuväki on lakkautettu vanhanaikaisena aselajina.

Muisteluissamme maamme Tangomaan Lapuanjoen rannalla vapaussotamme valkoisen armeijan Etelä-Pohjanmaan rykmentin reservipataljoona Bergströmin ryhmässä koottiin Vaasan piirin miehistä. Se järjestettiin Vilppulaan 19. maaliskuuta 1918 ja siirrettiin rintamalle 31. maaliskuuta 1918. Komppania käsitti 500-600 miestä. Rykmentin komentajana oli everstiluutnantti A. Renvald, v.t. päällikkö luutnantti Hultkrantz.

Lähteet

Etelä-Pohjanmaan rykmentti                               https://fi.wikipedia.org/wiki/5._Etel%C3%A4-Pohjanmaan_rykmentti

Etelä-Pohjanmaan reservipataljoona                    https://fi.wikipedia.org/wiki/1._Etel%C3%A4-Pohjanmaan_reservipataljoona

Suomen vapaussota 1918                                   https://www.youtube.com/watch?v=JSp8cYPoMIE
« Viimeksi muokattu: 17.12.19 - klo:12:11 kirjoittanut luterilainen »

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15515
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #5 : 17.12.19 - klo:19:04 »
Huomannet, että po ajan komentajissa oli usein ruotsinkielinen upseeri.

En nyt nyt muuta saa aikaiseksi.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1146
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #6 : 18.12.19 - klo:09:15 »
Huomannet, että po ajan komentajissa oli usein ruotsinkielinen upseeri.
Huomasin. :)

Lapuanjoen rannalta kuuluisan puukkojunkkarin Antti Isotalon pojanpoika Antti Isotalo liittyi jääkäriliikkeeseen saamaan sotilaskouluksen kuuluen Kuninkaalliseen preussilaiseen jääkäripataljoona 27  ottaen osaa ensimmäisen maailmansodan itärintamalla käytyihin taisteluihin Misajoella. Sieltä hänet komennettiin erikoistehtäviin Suomeen. Pidätysuhan takia hän palasi takaisin Saksaan itärintamalle, missä osallistui muun muassa räjäytyskomennukselle Palangassa syksyllä 1917. Hän astui vapaussotaa käyvän Suomen tasavallan valkoisen armeijan palvelukseen helmikuussa 1918 ylennettynä varavääpeliksi toimien vähän myöhemmin lippualiupseerina jääkärien vannoessa sotilasvalansa Suomen valtiolle Pyhän kolminaisuuden tuomiokirkossa liepäjassa ennen lähettämistään Suomeen.

Isotalo saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan helmikuun lopulla 1918. Hänet komennettiin valkoisten joukkueenjohtajaksi ja hän osallistui Tampereen taisteluun, missä haavoittui eikä enää kyennyt jatkamaan taistelua isänmaan puolesta.

Isotalo oli vapaussodan jälkeen kirjoilla jääkärirykmentissä, josta muodostettiin Porin jalkaväkirykmentti 2. Hän erosi armeijan palveluksesta marraskuussa 1918, jonka jälkeen hoiti Alahärmän suojeluskunnan paikallispäällikön tehtäviä, ja värväsi 1919 Etelä-Pohjanmaalta miehiä Viron vapaussodan avustusretkikuntiin. Isotalo liittyi vapaaehtoisten suomalaisten joukkoon kevättalvella 1919 osallistuakseen suurimpaan Venäjää vastaan käytyyn heimosotaan, Aunuksen Karjalan sotaan Itä-Karjalassa, missä hän toimi komppanianpäällikkönä.

Hävityltä sotaretkeltä palattuaan Isotalo muutti Australiaan 1924 palaten takaisin Suomeen 1927. Isotalo osallistui Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen toimintaan, ja oli mukana Mäntsälän kapinassa 1931 Alahärmän suojeluskuntalaisten johtajana.

Talvisotaan Isotalo ei osallistunut sairauden vuoksi muuten kuin kotirintamalla. Jatkosodassa Isotalo palveli isänmaata luutnanttina Neuvosto-Karjalassa yhdysupseerina heimosotureista kootussa osasto K:ssa, ja myöhemmin Suomen asettaman miehityshallinnon aluepäällikkönä Oulangassa. Kesäkuussa 1942 Isotalo kotiutettiin. Isotalo oli Oy Alkoholiliike Ab:n Seinäjoen paikallisjohtaja vuosina 1945-1958.

Isoisänsä tapaan myös pojanpoika pääsi laulun aiheeksi: "Tuli Isontalon Antti Härmästä päin / kera joukkojen rynnistäväin" (Kuularuiskulaulu).

Lähde

Kuularuiskulaulu               https://www.youtube.com/watch?v=jRcJPBnDulw

Aimo ja Sointu-orkesteri (Sonoran studio-orkesteri) levyttivät Tukholmassa 28.2.1942 valssin ISO-ANTTI. Levyllä tekijäksi on merkitty A.Lappi. Todellinen tekijä on Reino Palmroth eli Palle. Valssin alkuperäinen nimi on KUULARUISKULAULU, jonka lauloi levylle vuonna 1932 Ilmari Sitari eli Reino Volanen. Levyetiketissä tekijä käytti salanimeä M.Turma. Tämä rehvakas ja uhoava laulu haluttiin levyttää sota-aikana uudelleen. Ehkä silloinen propagandapäällikkö kapteeni Reino Palmroth halusi levyhtiöiden tuottavan myös tällaisia levyjä. Ainakin suuri osa niistä oli hänen itsensä tekstittämiä. (Kuvatekstissä mainittuja rajakahakoita "heimosotia" järjesti Suomen oikeisto Venäjän rajalla 20-luvulla vähän väliä)
« Viimeksi muokattu: 18.12.19 - klo:09:25 kirjoittanut luterilainen »

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15515
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #7 : 18.12.19 - klo:18:07 »
Olen toisessa osiossa soittanut Kuularuiskulaulun, kun siellä "osaan" sen tehdä.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1146
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #8 : 19.12.19 - klo:07:38 »
Olen toisessa osiossa soittanut Kuularuiskulaulun, kun siellä "osaan" sen tehdä.
Kuularuiskulaulun tekijä propagandapäällikkö kapteeni, myöhemmin majuri Reino Palmroth eli Palle työskenteli valtion propagandatoimistossa ja sanoitti lauluja, joilla nostatettiin taisteluhenkeä. Monet näistä lauluista kiellettiin sodan jälkeen. Niistä ehkä tunnetuin oli Silmien välliin-sotakupletti. Vakavammista lauluista tunnetaan Akateemisen Karjala-Seuran marssi ja Isänmaalliselle Kansanliikkeelle sanoitettu Talonpoikaismarssi, jotka levytti vuonna 1935 IKL:n  Mustan Karhun Yhtye.

Palmroth myös ideoi ja järjesti sota-aikana usein Helsingin messuhallista radioidut suositut asemiesillat, joissa esiintyivät tuon ajan nimekkäimmät viihdetaiteilijat.  Palmroth oli myös perustamassa Iloista Teatteria, joka lakkautettiin poliittisista syistä. Palmroth oli pitkään Sotamuseon intendentti vastaten sodanaikaisesta sotasaalisnäyttelystä. Tämän perusteella maamme kommunistit yrittivät saada hänet syytteeseen asekätkennästä, mutta syyte raukesi. Palmroth katsoi kuitenkin parhaaksi vetäytyä intendentin tehtävästä oma-aloitteisesti. Radiopakinoissaan Palmroth muisteli humoristiseen sävyyn upseerin uraansa ja saamaansa sotilaskoulutusta. Siviilissä Palmroth toimi muun muassa Chymoksen sosiaali- ja mainospäällikkönä, Suomi-Filmin myyntipäällikkönä ja elokuvavalmistamo Opuksen toimitusjohtajana. Palmroth sai kamarineuvoksen arvon vuonna 1982.

Lähde

Wikipedia-Reino Palmroth                       https://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Palmroth

Silmien välliin                                        https://www.youtube.com/watch?v=dwIxqnU1Tvo

Akateemisen Karjala-Seuran marssi         https://www.youtube.com/watch?v=JWZXdbOO3ZQ

« Viimeksi muokattu: 19.12.19 - klo:07:43 kirjoittanut luterilainen »

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1146
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #9 : 19.12.19 - klo:08:46 »
Vaikka maamme Tangomaalla on väkivaltainen maine häjyineen ja puukkojunkkareineen, niin muisteluissamme Lapuanjoen rannalla maamme vapaussodasta siinä ei ollut valkoisten ja punaisten välisiä yhteenottoja lukuun ottamatta Kristiinankaupunkia. Syksyn 1917 aikana muodostuneet työväen järjestyskaartit eivät Etelä-Suomen tavoin organisoituneet punakaarteiksi, vaan pysyttelivät sivussa aseellisesta kapinasta. Siitä huolimatta Etelä-Pohjanmaalla vangittiin ja teloitettiin lukuisia työväenjärjestöjen jäseniä. Lisäksi Vaasassa surmattiin kevään aikana kymmeniä vangittuja venäläissotilaita.

Etelä-Pohjanmaa valikoitui valkoisten toiminnan keskukseksi alueen aktiivisten suojeluskuntien, heikon työväenliikkeen ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Maakuntaan oli syksystä 1917 lähtien perustettu suojeluskuntia käytännössä jokaiseen pitäjään, kun taas seudun työväenjärjestöt olivat Etelä-Suomen teollisuustaajamien kaltaisen radikalismin sijasta valinneet maltillisen linjan.

Työväenliikkeen vaisuun toimintaan oli syynä Pohjanmaan erilainen sosiaalinen rakenne, jonka vuoksi maakunnasta puuttui Etelä-Suomen kaltainen sosiaaliluokkien välinen vastakkainasettelu. Maakunnassa ei ollut kartanolaitosta ja torpparijärjestelmää, lisäksi vallankumouksen etelässä synnyttänyt köyhälistö oli Pohjanmaalta lähtenyt valtaosiltaan siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin.

Maaseudun väestöllä oli myös tuottoisia sivuelinkeinoja, jotka Etelä-Suomen kartanoalueella olivat mahdollisia vain suurtilallisille. Pohjanmaalla elinoloihin oltiin yleisesti tyytyväisempiä, joten vallankumouksellisuus ei saanut samanlaista jalansijaa. Kun vielä työväen järjestyskaartien ylipäällikkö Ali Aaltonen antoi Pohjois-Suomen työväenjärjestöille ohjeen pysytellä sivussa aseellisesta toiminnasta, jäi talonpoikais-Suomi jo ennen vapaussotaa käytännössä kokonaan valkoisten haltuun.

Tammikuun 1918 lopussa Etelä-Pohjanmaalla oli noin 5 500 venäläistä sotilasta, joista pari tuhatta oli Vaasassa. Joukot olivat huonosti motivoituneita, sillä suurin osa miehistä keskittyi vain odottamaan kotiuttamista, jonka oli määrä tapahtua kevään aikana. Suojeluskunnat eivät kuitenkaan olleet halukkaita odottamaan venäläisten poistumista. Heidän pelättiin aseistavan työväen järjetyskaarteja, vaikka bolševikkien Suomen aluekomiten puheenjohtaja Ivar Smilga oli määrännyt sotilaat asettumaan puolueettomiksi suomalaisten keskinäisissä konflikteissa. Toisaalta suojeluskuntalaiset halusivat myös saada venäläisten aseet itselleen.

Lähde

Wikipedia-Suomen sisällissota Etelä-Pohjanmaalla  https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota_Etel%C3%A4-Pohjanmaalla   
« Viimeksi muokattu: 19.12.19 - klo:08:54 kirjoittanut luterilainen »

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1146
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #10 : 20.12.19 - klo:11:57 »
Mielestäni kun luemme historiaa tämän päivän valossa, niin historia on aina jonkun muun kirjoittamaa tulkintaa, ja myyttiset sankaritarinat ja legendat ovat hyvin harvoin totta Jaakko Ilkkoineen ja hakkapeliittojen urotöineen kolmikymmenvuotisessa sodassa heidän raiskatessaan naisia, ja polttaessaan köyhien talonpoikien kyläpahasia. Ruotsalaisilla pelotteleva lastenlaulu muistetaan Saksassa vielä tänäänkin.

Kuinka moni suomalainen hakkapeliitta oikeasti iloisena kunniasta taisteli hänen majesteettinsa Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin, ja protestanttisen luterilaisen uskon puolesta iskiessään pistimen Tillyn katolisen armeijan sotilaan vatsaan hevosten ja sotilaiden kiljuessa ympärillä haavoittuneina, ja myöhemmin tykinkuulan repiessä hakkapeliitalta jalat irti jäädessään virumaan taistelutantereelle suolet sylissään kuolonkamppailun hirvittävissä tuskissa?  :017:

Lähde

Ruotsalaisilla pelotteleva lastenlaulu muistetaan Saksassa yhä – Vihapuhe ja valeuutiset lietsoivat 30-vuotista sotaa     https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/%E2%80%8Apetri-laukka-ari-turunen-vihapuhe-valeuutiset-ja-30-vuotinen-sota/



Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15515
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #11 : 20.12.19 - klo:12:29 »
Sain luetuksi Ralf H:n kirjan "armoton nuijasota". Helppolukuinen kuin Antti Tuurin kirjat. Oli siinä "nykylogiaa" joissakin kohdin, mutta ei se mitään.
Kustaan joukoissa taistellessa tuli suomalaisista soturikansa. Kirjailijat vielä osasivat höystää tarinat kuulijan korville kiehtoviksi jutuiksi.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1146
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #12 : 20.12.19 - klo:13:20 »
Sain luetuksi Ralf H:n kirjan "armoton nuijasota". Helppolukuinen kuin Antti Tuurin kirjat. Oli siinä "nykylogiaa" joissakin kohdin, mutta ei se mitään.
Kustaan joukoissa taistellessa tuli suomalaisista soturikansa. Kirjailijat vielä osasivat höystää tarinat kuulijan korville kiehtoviksi jutuiksi.
Minäkin aloitan pian lukemaan Ralf H:n kirjaa nuijasodasta. :)

Yhdysvaltaisen poliitikon, senaattori Hiram Johnsonin mukaan "Kun sota julistetaan, totuus on ensimmäinen uhri”. Brittiläinen poliitikko  Arthur Ponsonby kirjoitti vuonna 1928 kirjan "Falsehood in Wartime: Propaganda Lies of the First World War." Se on kuuluisa muun muassa lauseesta ”When war is declared, truth is the first casualty” -joka on lainaus Johnsoninilta.

Lähteet

Wikipedia- Hiram Johnson    https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiram_Johnson

Wikipedia- Arthur Ponsonby  https://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Ponsonby

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1146
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #13 : 22.12.19 - klo:15:24 »
Sain luetuksi Ralf H:n kirjan "armoton nuijasota". Helppolukuinen kuin Antti Tuurin kirjat. Oli siinä "nykylogiaa" joissakin kohdin, mutta ei se mitään. Kustaan joukoissa taistellessa tuli suomalaisista soturikansa. Kirjailijat vielä osasivat höystää tarinat kuulijan korville kiehtoviksi jutuiksi.
Mielestäni kun luemme historiaa tämän päivän valossa, niin sodan ruusuiset ennakkokäsitykset, joita ihmisille sodasta luodaan,niin perustuvat siihen kuvaan, jotka aikaisemmista sotakokemuksista on maalattu kirjallisuudessa, historiankirjoituksessa, kuvataiteessa ja elokuvissa. Niissä sota kuvataan uljaana ja kunniakkaana seikkailuna, mutta sodan ruma puoli kurjuus ja synkkyys silotellaan sekä pyyhitään pois kokonaan. Todellisuudessa sodat tuovat kansakunnalle pelkkää kärsimystä ja moraalista rappiota.

Maamme jatkosodan aikana moraalia murentava asia oli nälkä, joka kärjistyi nälänhädäksi. Sen seurauksena rehotti musta pörssi, jonka lainvastaisia palveluja jopa kahden kolmasosan kansasta arvioidaan käyttäneen. Saksalaisten aseveljeyden aikana syntyi 700 saksalaissotilaiden lasta, mutta avioliittoja solmittiin vain 30. Moni suomineito meni saksalaisten komeista uniformuista, suklaasta ja samppanjasta sekaisin niin yläpäästään kuin alapäästäänkin, eikä mahdollisuuksia lempimiseen jätetty käyttämättä. Prostituutio levisi rintama-alueella ja kaupungeissa.

Suomalaisten naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuvan maanpuolustustyön tukijärjestön Lotta Svärdinkin lotissa oli monenlaista lottaa, joista toiset olivat siveitä ja kunnollisia, toiset taas vähemmän sellaisia. Ronskein nimitys lotalle oli kenttähuora. Myös raiskaukset, pedofilia, homoseksualismi ja varsinkin sukupuolitaudit lisääntyivät. Myös alkoholin kulutus kasvoi niin naisten kuin miesten kohdalla , samoin huumeitten käyttö, koska monet rintamamiehet addiktoituivat lääkityksen seurauksena.

Lähteet

Sota-aika vei estot mennessään: Seksiä sairaalassa, kirkon rappusilla ja junan lattialla                                    https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201611272200032599

Mitä tapahtui todella?     https://www.heili.fi/uutiset/kolumnit/item/3997-mita-tapahtui-todella
« Viimeksi muokattu: 22.12.19 - klo:15:34 kirjoittanut luterilainen »

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15515
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta 2
« Vastaus #14 : 22.12.19 - klo:15:34 »
Kadettiloulun aikana ateenalaisten laulusta piti muistaa mm kelle kuuluu kuolema. Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä,,,, Tiettynä aikana korpuksessa oli kolme kurssia samaan aikaan, siitä syntyi kaikenlaista pientä.
Venäläisten sotavankien kanssa taisi tulla 200 lehtolasta.
Lotat olivat kova joukko, käsi lippaan.