Yksinkertainen usko

[Riku]

Eläkkeellä oleva sosiologi proffa Antti Eskola on kirjoittanut uskoa käsittelevän trilogian: Uskon tunnustelua, Tiedän ja uskon sekä nyt juuri ilmestyneen Yksinkertainen usko.
Itse olen vaikuttunut Eskolan selkeästä tavasta kirjoittaa.  Kirjat ovat auttaneet minua omassa uskonelämässäni.
Itse en ole varsinainen körtti, mutta nämä foorumin keskustelut ja erilaiset kokemukset kristillisestä hengellisyydestä ovat herättäneet uteliaisuuden körttien veisuja ja seuroja kohtaan.
Mutta miten sointuvat yhteen Eskolan yksinkertainen usko ja körttien veisu?

[seppos]

Minusta ne sopii aika hyvin yhteen. Jos muistan oikein niin Eskola oli kolumnistina Hengellisessä Kuukausilehdessä pari vuotta sitte. Jos olen väärässä korjatkaa please.

[juhani]

Veisuut ja eskolamaisuus sopivat yhteen kuin nenä päähän. Mutta Eskolan mielipiteistä (jotka mielestäni ovat oikeita), en pysty papillisesti jatkamaan. Olen lukenut kirjan. Hyvä.  :wink:

[Pena]

Jatkapa sitten ihan maallikkokristillisesti. Kai "papillonilla" on vielä talonpoikaisjärkikin käyttökunnossa. Olisi mukava lukea lisää.

[Salis]

Veisuut ja eskolamaisuus sopivat yhteen kuin nenä päähän. Mutta Eskolan mielipiteistä (jotka mielestäni ovat oikeita), en pysty papillisesti jatkamaan. Olen lukenut kirjan. Hyvä.  :wink:

kirjoista olen lukenut kolme: Sosiologian tutkimusmenetelmät I ja II sekä Sosiologia. Antti Eskolaa epäiltiin alkujaan enemmänkin ateistiksi. Niin sitä vanhetessaan arvot muuttuvat vai muuttuvatko?

[minni]

Ajattelin jatkaa tätä keskustelua, kun tässä taannoin oli Helsingin Sanomien
mielipidepalstalla Eskolan kirjoitus uskontunnustuksesta ja siitä, kuinka
nykyihmisen on vaikea sitoutua uskontunnustukseen. Eskolan ajatus oli
jokseenkin sen kaltainen, että uskontunnustusta lausuttaessa postmoderni
ihminen joutuu luonteensa vastaisesti sitoutumaan ulkoapäin annettuihin
opinkaavoihin ja vuosisatoja sitten muotoiltuihin lauselmiin, jotka eivät
kaikki enää ole relevantteja. Eskola sanoo uskontunnutuksen olevan kuin pyhä
vakuutus, johon pappi kansaa kehottaa. Eskolan ehdotus oli, että kun pappi
johdattaa uskontunnustukseen hän voisi sanoa vaikkapa näin: "Seuraavaksi
tunnustamme uskomme, joko hiljaa, omassa mielessämme, tai omin sanoin, tai
ääneen, yhtyen kirkkomme perinteiseen uskontunnustukseen..."

Muistan kyllä itse vielä rippikouluikäisenä miettineeni kovasti sitä voinko
ylipäätään sanoa ääneen uskontunnustusta, jos en ole ihan varma pystynkö
kaikkeen sitoutumaan. Sittemmin uskon, järjen, mielikuvituksen ja
uskonnollisen kielen rajat ovat selkityneet ja pystyn ymmärtämään, ettei
uskontunnutuksesssa ole kysymys vakuuttelusta tai valan tekemisestä. Ei
itselle, toisille tai saatikka Jumalalle.
Jotenkin minusta vaikuttaa siltä, että valitettavan suuri osa ihmisistä elää kuitenkin siinä harhaluulossa, että uskontunnustus on jonkinlainen järkiperäinen vakuutus siitä, että kun juuri tällä tavoin uskosi tunnustat, niin pelastut. Minusta tässä on kyse ensinnäkin tiedon puutteesta. Monet eivät tiedä kuinka käyttää uskonnollista kieltä. Kysymys on myös ehkä mielikuvituksen puutteesta, kyvyttömyydestä nähdä maailmassa muitakin merkityksiä, kuin kirjaimellinen merkitys.
Toisaalta arvostan kovin Eskolan rehellistä pyrkimystä yksinkertaiseen uskoon. Liturgian elementit, uskontunnutus yhtenä niistä, tulisi pystyä perustelemaan mahdollisimman yksinkertaisesti. Ehkä kysymys on laajemminkin siitä, että liturgian elementit, eri osien merkityssisällöt, asiat, joihin joku liturginen ele viitaa, ovat ihmisille (ja papitkinhan ovat ihmisiä) vieraita. Kuka muistaa että Pyhä-hymni ilmaisee ylistystä läsnäolevalle Kristukselle?
Eskolan tapauksessa ajattelen että hän ei kommentissaan ihan ymmärtänyt mistä uskontunnustuksessa on kysymys. Mutta ei ymmärrä moni muukaan. Olisiko siis parempi, että alettaisiin käyttämään hänen ehdottamiaan sanoja ennen uskontunnustusta, niin että jokainen voisi sitoutua omaan uskontunnustukseensa tai vaihtoehtoisesti yhteiseen, vai pitäsikö meidän pappien paremmin osata selittää messun kulkua?
Minä ainakin menin vähän itseeni kun Eskolan kirjoituksen luin.

[hupa]

 Antti Eskolaa epäiltiin alkujaan enemmänkin ateistiksi. Niin sitä vanhetessaan arvot muuttuvat vai muuttuvatko?

Salis, Eskola erosi kirkosta koska ei kyennyt voivansa sitoutua sen opetuksiin, mutta pitkällisen pohdinnan jälkeen palasi sinne takaisin. Liekö tuolla tekemistä vanhenemisen kanssa, varmaan sama ajatteluprosessi on käynyt nuoremmillekin. Pohdinta vain sattui viemään aikaa.

[mt]

Minni ja muut,

oikeastaan tämän uskontunnustuksen sanamuotoa koskevan keskustelun seuraavan puheenvuoron esitti Terho Pursiainen jo vuonna 1994 ilmestyneessä kirjassaan "Syvyys syvyydelle" (Kirjapaja). Erinomainen kirja, ja tätä kyseistä asiaa kirjoittaja käsittelee luvussa "Älyllistäminen".

Hiukan ihmettelen, että Pursiaista ei ole lehtikeskustelussa mainittu. Täytyyhän esim. Eskolan tuntea tämä kirja, sehän oli ilmestyessään melko laajasti julkisuudessä.

Suosittelen kirjaa.

mt

[PekkaV]

   Vain Vähän, Herra Jeesus, On

https://www.youtube.com/watch?v=C3BZIbqULmU

[Thomas McElwain]

   Vain Vähän, Herra Jeesus, On

https://www.youtube.com/watch?v=C3BZIbqULmU

"Hmm, minusta joku on saanut ajatuksensa kuuluviin, narsisti kun on."

https://www.h-y.fi/siionit/tietoa/siionin-virsien-historiaa/malmivaara-in-english.html

[Viisveisaaja]

Nuorena oli usko ja muut asiat hyvin yksinkertaisia ja selkeitä.
Nyt jo kauemmin eläneenä ja Pursiaista ja muuta kuunnelleena ja vaikka körttifoorumia lukeneena, niin usko ei olekkaan niin yksinkertainen.

Ne joilla on varmat mielipiteet ja voimakas usko mitä ei mikään saa horjuttaa ja mikä ei uskolla avartua ja tutkia on toisaalta peloittavaa, mutta toisaalta turvallinen, varsinkin jollekkin lestadiolaisnuorelle.

Mitä kauemmin elää sen enempi kyselevällä mielellä.

[Riitta-mummi]

Minun mielesä, johon ei tarvitse uskoa, usko on miestä myöten.

Jumala on luoduissaan luonut erilaisuuden johon hän myös uskon mittatilaustyönä lahjoittaa.

Itse yrittämällä, ja toisten painostamana tulee heikompaa jälkeä.

Sielunrakenne on Jumalan muotti. Herkille herkkää, koville kovaa, pehmeille pumpulia, levottomalle etsiskelyä.

Vahvakin usko särkyy, kun se niin määrätään. Johdatus on, ja rukous !

[PekkaV]

   This Kid is a Genius -Steve Harvey

https://www.youtube.com/shorts/L-eNNpKuZbw

[Riitta-mummi]

Usko Herraan Jeesukseen niin pelastut niin myös perhekuntasi.   

[Riitta-mummi]

Tuo edellinen kirjoitus päättyy sanaanperhekunta.

Nyt saan kiittää ja ylistää suurta Jumalaa siitä että tällainen lapsenuskoinen ja vanha ihminen saa jakaa eräälle jälkeläiselle kokemuksia Tästä matkasta ja sen vaiheista.
Hän suorastaan tulee kuuntelemaan kertomaani. Tänään kerroin kuinka Paavo Ruotsalainen löysi rauhan ja aloitti seurojen pidon Nilsiässä. Keskeisintä oli että hänkin löysi Kristuksen tuntemisen sielussaan ja sydämessään.

Kerroin myös omasta heräämisestäni, kuinka ja miksi se niin eteni ja mitä sitten kävi.

Hän suorastaan imee kuulemaansa. Hän on nyt 13 v 8 kk ja opetin hänet iltarukoilemaa heti vuoden ikäisenä. Vuoden päästä hän menee rippikouluun.

Olen koettanut myös siskostaan huolehtia, mutta Tää ei ole mun juttu-lausahduksen jälkeen en halua puhua tai kertoa jos vaikka tuntuu tuputtamiselta.

Puhuimme tänään myös Vanhan Testmentin ja Uuden Testamentin asioista. Hänellä on koulussa uskonnossa nyt nämä esillä. Näinkin voin auttaa. Olemme yhdessä käsitelleet myös suomen kieltä ja historiaa.

Minua nämä  yhteiset hetkemme siunaavat ja virkistävät. Ja sekin että joku vielä näin tarvitsee minua !