Alan olla fyysisen kunnon puolesta jälleen ennallani, ihan hyvässä kunnossa, vetreä,
ei enää hirveästi väsytä ja kolota mistään.
Viime torstaina oli jo toinen syksy peräkkäin kun lähdin yksin seikkailemaan lähiseudun
retkeilyalueelle.
Viime syksynä olin Evolla...nyt kävin Luopioisissa Laipanmaassa.
Ja olipahan jälleen seikkailu...mutta hyvä kokemus...
Täydellinen hiljaisuus tuntitolkulla, rastus, varjelus kompuroinneilta (oli vaikea maasto),
kerran "putosin kartalta"...eteeni johdatettiin viitat joissa onneksi tutut nimet...
opastolppaan oli joku piirtänyt konnustavaksi rohkaisuksi hymyilevät kasvot ja tekstin "tjih"
välillä ihmettelin reittiselostuksessa olleita vääriä välimatkatietoja, kartta sentään oli
suht.koht. oikean tuntuinen...
Pääsin reittini päätepisteeseen autoni lähelle tuntia ennen pimeän tuloa....KIITÄTTI !!
Voi sentään vn, mikä siun oli? Mie kerkisin jo huolestua. Eikä kun klikkasin tänne väärästä viestistä, edellisestä sen piti olla.
................
Tulin toteen, että neurologini miuta hoitaa etevämmästi kuin mie. Kun tahdoin päästä nestettä keräävistä lääkityksistä hän lateli puhelimessa että joopa. Tällä vauhdilla sitte enintään ja jos rupeen oirehtiin, palaat takasin entisiin ja kuules nyt, tuommonen annos mistä uneksit on epileptikolle h y v i n pikkunen....... se mitään tiedä mie täällä aattelin. kun sillon kun se markkinoille tuli, ihan eri annoksia pitivät suurina ja purkamisvauhti on psykiatrisessa käytössä ihan e r i kuten on annoksetkin, Tottelin sitä ihmistä ja silti sain kohtauksen nukuin koko päivän jälkiunia.
,...................
Eli muistin mitä sisko sanoi kun välistä heräsin. Että heitä se vaaka roskikseen, lopeta painon ja vyötärön vahdita T ä l l ä I ä l l ä, ulkoile ja keskity oleen onnellinen, kun sun on veriarvot osapuillensa hyviä.
Ja kun en pääse lääkäriin terveyskeskukseen ja paino viskelee sinne tänne, varaa aika sisätaudeilta kun se voi olla jotain, mitä hän nyt saattaa olla.
.............................
Ja kun ennen nämä oli sarjassamme yks lysti ja vaaka yhtä kateissa kuin kirjat, kunnes tänne marssi se siilisti saarnaamaan kuin ihminen nyt vain pelittää niin että hän nauttii liikaa kaloreita ja siitä lihoo. Nautintaa seurasimme viikon, ja kun söin vain 700 kaloria/ päivä.
Mutta jos minä en tarvii enempää?
NYT kuitenkin on päivä mennyt nukkuen. Niin selviä jälkiunia ettei selvempiä ole. Huh.