Kirjoittaja Aihe: Islam on rakkautta !  (Luettu 21008 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa luterilainen

  • "Silmäisi eteen, Jeesus..."
  • Viestejä: 104
Vs: Islam on rakkautta !
« Vastaus #135 : tänään kello 10:53 »
Suuri on Lutherin arvo. Melkein jo ylittää herramme Kristuksen. Hän oli kuitenkin vain ahdistunut augustinolaismunkki joka löysi Raamatun Roomalaiskirjeen sanoista itselleen rauhan, oli vakuuttunut siitä että paavi oli vain hieman erehtynyt, seisoi uskonsa takana, mutta joutui suuriin vaikeuksiin esimerkiksi talonpoiaiskapinaa hillitessään, kun ” kristityn vapaus” ymmärrettiin väärin. Hän myoös vihasi kovasti Jumalan omaisuusksnsaa, Israelia.sanotaan ettei Saksa olisi suistunut antisemitismiin ilman joitakin Lutherin varsin vakuuttavia sanoja.  Mutta sanotaanhan sitä paljon kaikkea,  natsien uskontunnustukseennse kumminkin pääsi ( Volkskirche). 

Suomen paras Lurher- tutkija lienee akatemiaprofessori Karl Arffman. Yhtään vähättelemättä uskonpuhdistajia, siis ketään heistä, Calvinkssn ei ollut yksistään typerä, suosittelen hänen teoksiaan.

Onko luterilaisuuden saapunut iltaruskoonsa, se ei ole mahdoton ajatus. Niin tai näin, Islam- tutkijoitakin kannattanee kuulla, ja jos en olisi nykuään tämmöinen lahopää muistaisin eikö Hämeen- Anttila ollut siinä aktiivisin.


Muistan, kun olin svenskatalandejen kesäretkellä jossain Turun saaristossa. Diakonissa pyysi jututtamaan paria mukaan tullutta pakolaista, jotka Suomessa oli sijoitettu ruotsinkieliselle alueelle pakolaiskeskuksen, ja siis oppivat ruotsia. Tuli juttua ” Koraanilägetyksestä” ha tietysti kuvittelin sitä Koraanin käännöstyöksi. Ei, ei siinä Koraania viedä, mies selitti. Vaan aseita. No olin haavi auki mutta totta se oli, miksi hän olis valehdellut minulle?

Joku siellä on lukenu sen yhden pätkän jossa käsketään tappamaan vääräuskoiset, ha sivuuttanut toisen jossa käsketään kunnioittamaan jokaista uskontoa. Vai peräti rakastamaan?


Olisi varmasti hyvä, jos Koraania tutkittaisiin samoin eksegeettinen metodein kuin Raamattua, ja sen dogmatiikkaa kanssa, Islamin historiaa, siis siirrettäisiin opetus teologiseen tiedekuntaan niille imaameille.  Ainakin osa harjoittaa radikalisointia tietämättä paremmasta.

Se mitä ne eivät bongaa alkuunkaan kristinuskosta, on kolme jumalaa, ja että oliko Jumalalla siis vaimo kun kerran on poika, jututin yhtä naapuria, ja hän ihan suuttui ajatusta.

Martti Lutherhan on evankelis-luterilaisen kirkkomme oppi-isä, ja Uudessa liitossa Israel lihan mukaan ei ole Jumalan omaisuuskansa, vaan se on Kristuksen kirkko maallisesta kansallisuudesta riippumatta (1Piet. 2:9).

Luther oli oman aikansa lapsi, ja hän eli aikana, joka oli hyvin juutalaisvastainen. Juutalaisia syrjittiin, he elivät ghetoissa, heitä karkotettiin ja heidän liikkumistaan rajoitettiin.

Lutherin tavoitteena oli ohjata juutalaiset siihen uskoon, johon hän itse vuosien etsinnän jälkeen oli päätynyt. Toki Lutherin oma asenne juutalaisiin on jonkin verran vaihdellut. Hänen ensimmäisissä psalmiluennoissaan (1513-15) on havaittavissa, että hän on omaksunut aikansa ennakkoluulot juutalaisia kohtaan. Toisessa psalmiluennossa (1519-21) kaikuvat kuitenkin osittain toisenlaiset sävelet. Roomalaiskirjeen 11. luvun kohtien perusteella hän odottaa juutalaisten kääntyvän Kristuksen puoleen. "On siis tuomittavaa se raivo, jota tietyt kristityt (jos heitä on edes kristityiksi nimitettävä) osoittavat, kun he mielestään palvelevat Jumalaa vihaamalla juutalaisia. Minä kysyn, kuka - onpa sitten kysymys hyvästä ja kärsivästä sielusta tahansa, tahtoisi kääntyä meidän uskontoomme nähdessään, kuinka julmasti ja vihamielisesti eikä vain epäkristillisesti vaan suorastaan murhanhimoisen pahasti me häntä kohtelisimme?" (LU 1, 138-139).

Vuonna 1523 Luther kirjoitti kirjan Että Jeesus Kristus syntyi juutalaiseksi (LU 4, 8-33) Siinä hän suosittelee, että juutalaisia on kohdeltava ymmärtäväisesti ja ystävällisesti. Kenties silloin voi voittaa joitakuita kristinuskolle. "Jos todella haluamme auttaa heitä, meidän on annettava kristillisen rakkauden eikä suinkaan paavin lakien johtaa itseämme.--  Entä jos joku  heistä osoittautuu hyvin uppiniskaiseksi, entä sitten? Emmehän mekään ole kaikki hyviä kristittyjä." Suurin osa kirjasta pyrkii osoittamaan, että Vanhan testamentin profetiat viittaavat Kristukseen.

Juutalaiset tervehtivät tätä kirjaa iloiten. He odottivat Lutherilta paljon. Mutta aikaa kului, ja Luther näki vähän tai ei lainkaan merkkejä siitä, että juutalaiset kääntyisivät. Päinvastoin kävi niin, että joitakuita kristittyjä kääntyi juutalaisuuteen.

Silloin hän kirjoitti karkean kirjansa Juutalaisista ja heidän valheistaan (1543, suom. 1939) Ilmaisulla "juutalaisten valheet" hän viittaa heidän Vanhan testamentin tulkintaansa. Juutalaisethan eivät tahtoneet uskoa, että Jeesus Kristus on Messias. Luther vastustaa heidän raamatuntulkintaansa. hän ei kuitenkaan tyydy siihen. Pahantahtoisuudesta ammentavin sanankääntein hän suosittelee, että synagogat poltettaisiin, juutalaisten omat talot hävitetään, heidän pyhät kirjoituksensa takavarikoidaan ja nuoret juutalaiset lähetetään pakkotyöhön. Hän mainitsee kaikki vanhat syytökset juutalaisia vastaan: juutalaiset myrkyttävät kaivoja, pilkkaavat vihittyä ehtoollisleipää ja varastavat lapsia murhatakseen heidät rituaaleissaan jne. Saa sellaisen vaikutelman, että Luther itse uskoo näihin juttuihin.

Samana vuonna 1543 ilmestyi Vom Schem Hamphoras (Sanomattomasta nimestä). Tämä on, jos mahdollista, vielä karkeampi. Zurichin saarnaajat lausuivat, että jos tällaisen saastaisen kirjan olisi kirjoittanut joku sikopaimen eikä tunnettu sielunpainen, asiaa olisi voinut hiukan puolustaa- mutta ei paljon. (Von den Juden und ihren Lugen, WA 53, 579-648, zurichiläisen lausuma, WA 53, 579-648)

Lutherilla oli samanlaiset ennakkoluulot juutalaisia kohtaan kuin hänen aikalaisillaan, ja hän on ilmaissut ne epätavallisen ilmein ja myrkyllisin sanankääntein. Onneksi esivalta ei erityisen paljon kuunnellut Lutherin juutalaisia koskevia neuvoja. Saksissa vaaliruhtinas peruutti etuoikeuksia, joita juutalaisilla oli ollut, mutta muuten tilanne Saksan maissa pysyi suunnilleen ennallaan. Lutherin kirjoitukset eivät johtaneet synagogien polttamiseen. Kirjoja ei takavarikoitu.

Pitemmällä tähtäyksellä Lutherin vihantäyteiset kirjoitukset juutalaisia vastaan ovat kuitenkin saaneet kohtalokkaita seurauksia. Ne ovat edistäneet juutalaisvihan säilymistä Euroopassa omaan aikaamme saakka. Hitler ja muut natsit saattoivat lainata valittuja Lutherin katkelmia juutalaisvihansa tueksi. Natsien vihollinen oli juutalainen rotu. Lutherin ja hänen aikalaistensa kohdalla oli toisin; se joka kastettiin, ei ollut enää juutalainen. Mutta eihän tämä paranna itse asiaa.

Lähde: Carl Fr. Wislöf/ Tätä Luther opetti