Kirjoittaja Aihe: HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952  (Luettu 621 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8241
HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952
« : 05.06.19 - klo:05:53 »

   Selaan:


ALBERT  EDELFELT:  KRISTUS JA  MAGDALENA

HERÄNNEEN  KANSAN  ARKEA  JA  PYHÄÄ

HELG OCH SOCKEN BLAND DE VÄCKTA I FINLAND

SABBATH AND WORKDAY AMONG
THE PIETISTS OF FINLAND

TOIMITTANEET OLAVI KARES JA JUHANA MALKAMÄKI

WSOY / PORVOO / HELSINKI 1952


Suomen maata ja kansaa on viime aikoina esitelty lukuisissa kuvateoksissa eri näkökannoilta. Tässä kirjassa katsellaan niitä herännäisyyden, vuosisataisen hengellisen kansanliikkeen näkökulmasta. Hengellistä elämää on sinänsä vaikea kuvissa esittää. Niinpä ei herännäisyydenkään syvintä, sen salattua elämää Kristuksen kanssa Jumalassa, voida kuvateoksen lehdille loihtia.

jatkuu…



Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8241
HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952 jatkoa 2
« Vastaus #1 : 06.06.19 - klo:04:34 »

   Mutta kaikki elämä pukeutuu myös muotoihin. Jokainen hengellinen elämänliike etsii sille luonteenomaiset elämänmuotonsa. Onpa voitu puhua erityisestä herännäiskulttuurista, joka on painanut määrätyn leimansa niiden seutujen elämään, joissa tämä hengenliike on voimakkaimmin vaikuttanut. Myöhäisempi herännäisyys on lähtenyt liikkeelle suomalaisesta korvesta.  Sen uranuurtaja oli köyhä pohjoissavolainen talonpoika Paavo Ruotsalainen, jolle on myöhemmin annettu ”Erämaan profeetan” kunnianimi. Siten herännäisyys on ollut alunalkaen lähellä Suomen kansan sielua. Se on Jumalan armotyönä kirvoittanut koetellun kansamme sisimmästä sellaisia luovia voimia, jotka ovat sukupolvien aikana sanan kauneimmassa mielessä rakentaneet ja rikastuttaneet tämän pohjoisen ja karun maan asukkaiden elämää.

jatkuu...


Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25617
Vs: HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952
« Vastaus #2 : 06.06.19 - klo:08:12 »
Ensimmäinen ruisleipäni valmistuu kymmenen minuutin päästä.

Kurkkasin varaukseni kirjaston nettisivuilta.  Enni Mustosen uusimman jonossa olen ollut kuukauden, nyt on sija 410. Joel Haahtelassa on tilanne parempi, sija on 45.

Huomena syynätään polvieni kunto kirran polilla. Seuraavalla viikolla laseroidaan glaukooma-silmää.
Tämä on arkeani, mutta välistä pyhäkin vilahtaa.   :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8241
HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952 jatkoa 3
« Vastaus #3 : 07.06.19 - klo:08:30 »

   Tässä kirjassa ei ole tahdottu esittää herännyttä kansaa ja sen elämänympäristöä vain pyhäasussa, vaan on kuvattu, niin kuin kirjan nimikin jo osoittaa, myös tavallista arkea. Nyt voidaan tietysti sanoa, että monet jokapäiväistä työtä ja arkista elämää esittävät kuvat eivät tässä teoksessa millään lailla poikkea vastaavanlaisista kuvista muissa maastamme ja kansastamme kertovista kuvajulkaisuista. Ja niin asia onkin. Herännyt kansa nähdään tämän kirjan sivuilla sen jokapäiväisen työn ja aherruksen keskellä, joka on kansallemme yleensä ominaista. Se on ”korutonta kertomaa” Suomen kansan elämästä. Mutta etualalla ovat kuitenkin ne kuvat, jotka jollakin tavalla puhuvat siitä ylhäältä saadusta lahjasta, mikä on hengessä köyhän heränneen kansan salattu aarre.

jatkuu…



Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8241
Vs: HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952
« Vastaus #4 : 10.06.19 - klo:04:30 »

   ... jatkoa 3

Tässä kirjassa ei ole tahdottu esittää herännyttä kansaa ja sen elämänympäristöä vain pyhäasussa, vaan on kuvattu, niin kuin kirjan nimikin jo osoittaa, myös tavallista arkea. Nyt voidaan tietysti sanoa, että monet jokapäiväistä työtä ja arkista elämää esittävät kuvat eivät tässä teoksessa millään lailla poikkea vastaavanlaisista kuvista muissa maastamme ja kansastamme kertovista kuvajulkaisuista. Ja niin asia onkin. Herännyt kansa nähdään tämän kirjan sivuilla sen jokapäiväisen työn ja aherruksen keskellä, joka on kansallemme yleensä ominaista. Se on ”korutonta kertomaa” Suomen kansan elämästä. Mutta etualalla ovat kuitenkin ne kuvat, jotka jollakin tavalla puhuvat siitä ylhäältä saadusta lahjasta, mikä on hengessä köyhän heränneen kansan salattu aarre. Sen kansan eräänä ”tunnussanana” on ollut vanha virsi: ”Minä vaivainen oon, mato, matkamies maanantai, Monet kuljen mä vaikeat retket. Isänmaatani outona etsin mä vaan, pian ehtivät ehtooni hetket.” Tämä kirja tahtoisi jollakin tavalla kertoa matkalla olevasta kansasta, joka ajallisen isänmaan lahjasta kiittäessään kuitenkin muistaa sydämensä isänmaan, joka on ylhäällä.
   Kirjan kuvat esittävät yleensä nykyistä herännäisyyttä. Vain alussa on kuin lyhyenä johdantona joitakin herännäisyyden historiaan viittaavia kuvia. Suuri osa kuvista on näin ollen monelle katselijalle kotoisia ja tuttuja. Ehkä ne saavat kuljettaa myös joillekin sekä kuvaannollisesti että sanallisestikin vieraalle maalle joutuneille hiljaista kotiviestiä. Ja kaikille ne kertonevat jotain tästä elämänliikkeestä, joka on saanut olla kansamme tienviittana katoamattomaan elämään.
   Herännäisyytemme vertauskuvaksi sopisi Albert Edelfeltin tunnettu taulu ”Kristus ja Mataleena”, jossa syntinen nainen on polvistuneena Vapahtajan jalkoihin. Tämä tuttu Raamatun kohtaus on sovitettu taulussa keskelle suomalaista maisemaa. Siinä koivikkorinteellä, kotoisella metsäpolulla on Mataleena kohdannut Herransa. Voidaan sanoa, että herännäisyydessämme on elämän Herra tullut Suomen kansaa vastaan sen omilla metsäpoluilla. Hän on tullut suomalaisena suomalaisten keskelle Suomen kansan sydämen löytääkseen. Siitä Jumalan armosta, joka on näin tullut sotien ja kärsimysten koetteleman kansamme osaksi, pyytävät tämän kirjan kuvat vaatimattomasti jotakin kertoa.

jatkuu…



Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8241
Vs: HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952
« Vastaus #5 : 10.06.19 - klo:09:35 »
   
Tässä kirjassa...

   :

   
ALBERT  EDELFELT:  KRISTUS JA  MAGDALENA

HERÄNNEEN  KANSAN  ARKEA  JA  PYHÄÄ

HELG OCH SOCKEN BLAND DE VÄCKTA I FINLAND

SABBATH AND WORKDAY AMONG
THE PIETISTS OF FINLAND

TOIMITTANEET OLAVI KARES JA JUHANA MALKAMÄKI

WSOY / PORVOO / HELSINKI 1952


Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8241
Vs: HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952
« Vastaus #6 : 11.06.19 - klo:05:57 »
Kuvat:

Kristus kantaa ristiään. Juho Rissasen maalaama Nilsiän kirkon alttaritaulu.

Paavo Ruotsalainen. Alpo Saulon veistos.

"Ikuisuuden ovella". Reliefi Nurmon ensimmäisen kirkkoherran , A.E. Tallrothin hautakivessä.

"Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto". K. Lamminheimo: Paavo Ruotsalaisen ja seppä Högmanin tapaaminen.

Kalajoen herännäiskäräjät 1838-1839. Pöydän takana vasemalla: Paavo Ruotsalainen ja N.K. Malmberg. Onni Ojan maalaus.

Kalajoen käräjäin johdosta puoleksi vuodeksi virastaan erotetut papit saapuvat Nilsiän Aholansaareen Paavo Ruotsalaisen vieraiksi. Onni Ojan maalaus.

Kaksoishäät N. K. Malmbergin kodissa Lapualla v. 1846. Sulhaset, pastorit R. Helander ja A. Kihlman, taka-alalla. Kuvan keskellä Paavo Ruotsalainen ja N. K. Malmberg. Onni Ojan maalaus.

Niilo Kustaa Malmberg, Pohjanmaan lakeuksien "Palava kynttilä".

N. K. Malmbergin poika Vilhelmi Malmivaara, uudistuneen herännäisyyden tienraivaaja.

Juho Malkamäki, etäläpohjalainen talonpoika, Vilh. Malmivaaran työ- ja taistelutoveri.

Mauno Rosendal, oppikoulun rehtori, herännäisyyden historioitsija, aktiivinen isänmaan ystävä, Vilh. Malmivaaran työ- ja taistelutoveri.

Vuoroin aurinkoisen hymyilevää, vuoroin jylhän kaunista on luonto Nilsiässä, herännäisyyden pyhien muistojen mailla.

Kuvassa näkyvän mökin paikalla, korkean Tahkomäen länsirinteelläPaavo Ruotsalainen asui 10 v. ennen Aholansaareen muuttoa.

Aamu sarastaa Aholansaaren vaiheilla. Paavo Ruotsalainen asui suurimman osan elämästään kauniissa Aholansaaressa Syvärinjärven pohjoispäässä.

Näköala Aholansaaren rannalta yli Syvärin Tahkomäkeä kohti.

Ahölansaaren viljavainioita.

Venevalkamasta saavuttaessa näkyy Paavon tupa takaapäin.

Ukko-Paavon mökki pihatuomen katveessa.

Kamari (vasemmalla) ja tupa Paavo Ruotsalaisen mökissä.

Aholansaaren Keyritynkylän puoleista rantaa.

Lähtö Aholansaaresta.

Kukkia "Erämaan profeetan" haudalle.

"Ah, pidä mielessäsi
viimeistä lähtöäsi
virroilta Baabelin." S. v. 148

Pohjois-Savossa, siintävien salojen ja järvien maassa vaeltaa yhä heränneen kansan matkajoukko.

Pitkospoluilla.

Savolaisia heränneitä.

Tarinointia. (vas. Vikki Pekkarinen, Hiltulamäen Kalle, Kauppias Kuosmanen ja Heikki-setäni näköinen mies; minun huom.)

Tuhatjärvien maassa tehdään monet seuramatkat laivoilla.

Pyörillä ja jalan kohti seurataloa.

Kalliolahden talo Nilsiässä ja Pikkaraisen talo Kiuruvedellä, heränneitä koteja, joissa on pidetty seuroja Paavo Ruotsalaisen ajoista lähtien.

Tervetuloa seuroihin!

Pieniä seuravieraita.

Vanhat ystävät tapaavat.

Antti Rissanen   Paavo Tiihonen   Savon heränneiden "kellokkaita".

Vain osa seuraväkeä on mahtunut sisälle pirttiin.

"Minut kilvoittelemaan auta
täällä oikea kilvoitus."
                                     S. v. 49

Nilsiän seuratuvalla.

Seura ovat päättyneet.

Kotiinpäin.

Näköala Pisanvuorelta Nilsiässä.

"Pitkät on puut Pisanmäellä."

"Yö väistyi, nousi taaskin
aurinko paistamaan." S. v. 144

"Päivän töitä tehdessä,
joihin nyt mun tulee mennä,
kun ne ovat mielessä,
sydämeni sinuun käännä." S. v. 139

Nilsiäläinen Hurskaisen isäntä verkkojaan kokemassa.

Näköala Pisalta Siikajärvelle.

Aamuaskareita. (Anni-tät ja parivuotias lapsi, ehkä Eeva-serkkuni; minun huom.)

Äidin apuna.

Nuori herännäistalon isäntä äestää risukarhilla.

Riihellä Röngän talossa Kiuruveden Osmanginkylässä.

Nilsiäläinen herännyt kauppias tiskinsä takana. (kauppias Kuosmanen; minun huom.)

Veneellä kirkolle Kiuruvedellä.

Herännäistalossa leivotaan.

Kiitos, Herra, ravinnosta,
minkä joka päivä suot. S. v. 195

Illan suussa.

Kantavatkohan puut hedelmää?

Ruotsalaisen vanha isäntä puhdetöissä.

Kiuruveteläinen "Joppi"-kalastaja kutoo verkkoa.

Virttä opetellaan.

Piispa Väinö Malmivaara puolisonsa ja lastenlastensa kanssa kesämökillään Kiuruvedellä.

Saarnaaja Aku Räty kotitanhuvillaan Kiuruveden Heinäkylällä.

"Siis itseni ain' annan,
o Jeesus sinulle.
Sä valvot asiani,
suot rauhas minulle.
Halajat ystäväni,
ja luet päiviäni,
kuin ovat jälellä." S. v. 111

(Nykyisessä virsikirjassa virsi 111 on ensimmäinen osastossa "Helluntai": "Oi Pyhä Henki, Herramme, elämän lähde Luojamme", veisattiin Espoon piispan - ja ilmeisesti aina piispaa vihittäessä - kohdassa, jolloin vihkijä ojentaa vihittävälle piispuuden merkin, sauvan ja avustajat pukevat viitan sekä ojentavat hiipan.
Körttivästin kolme halkiota muodostavat numeron 111. Se on Jumalan puhelinnumero. Olen päättänyt elää 111-vuotiaaksi [Ihminen päättää, Jumala säätää.]; minun huom.)

Kiuruveden Lapinsalonkylän nuoria iltavirttä veisaamassa.

Sunnuntaiaamu. Näköala Kiuruveden entisen kirkon tornista.


(Näin olemme vähin erin erkaantumassa Savosta pohjoisemmaksi ja sitä tehen lopun viimein lakeuksille saakka. Kunnes ennen viimeisiä kuvia käymme Hesassa, josta takaisin herännäisyyden kotikontujen kautta viimeisen kuvan myötä "Siionin vuorelle".
Matkamme jatkuu siis Nilsiästä pohjiseen Kiuruvedelle, Aku Rädynkin kotikonnuille....)


Kiuruveden muistorikas vanha pappila.

Kirkkoon.

Jumalanpalvelus Kiuruveden entisessä kirkossa. Anna Sahlstenin maalaus.

jatkuu...


Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8241
Vs: HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952
« Vastaus #7 : 12.06.19 - klo:05:49 »
   ...

Minä vaivainen oon, mato, matkamies maan,
monet kuljen mä vaikeat retket.
Isänmaatani outona etsin mä vaan,
pian ehtivät ehtooni hetket. Vk. 189
Kiuruveden sankarihauta

"Herra on runsaasti siunaava sinua
siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi,
antaa sinulle perintöosaksi."
           (5 Moos. 15: 4.)

Savolaisia heränneitä. Venny Soldan-Brofeltin kuvaamina.

Kiuruveden suntio Heikki Pikkarainen luettaa lapsia kinkereillä.

Pyhäkoulua pidetään savolaisessa herännäistalossa. (Hurskaisen isäntä, Syväri; minun huom.)

"Kaikk' luonto vaikeneepi,
ikäänkuin kuunteleepi
kiitostas, ihminen."
              S. v. 149

"Miss' laaja aukee Pohjanmaa."

"Ah, jospa joka jäsen hyvyyttäs kiittäisi!
Ah, jospa koko perheen' sen kanssan' tekisi,
ett' yksimielisesti me yhteen äänehen
Sinulle antaisimme, Jumala, kiitoksen."
                               S. v. 141
Ylihärmäläinen perhe.

"Te heikot vasta-alkajat,
te, lapset, Herran seuraajat,
rukoilkaa, että armosta
saisitte voimaa taivaasta.
                                         S. v. 101
Eteläpohjalaisia nuoria.

Keskipohjalaista lakeutta.

Ylivieskan kirkko.

Juho Kivikaarto, ylivieskalainen seurapuhuja.

Vanha pariskunta Sievistä.

Aamu.

Vanhaisäntä herättää luhdissa nukkuvat naiset töihin.

Nurmon emäntiä pyykkirannassa.

Kevätaskareita ylistarolaisen herännäistalon pihassa.

Lakeuksien kyntäjä.

Verkkaan virtaavaa Kalajokea.

Keski-Pohjanmaan viljamaita.

Matti Asu lähdössä kylvämään.

Väki murkinalla Mikko Saaren tuvassa.

Varjot pitenevät.

Pikku-Juhana neuvoo "paapalle", miten traktoria ajetaan.

Hattu kesällä, koirannahkalakki talvella on miehen asu.

Jeesus, auta lapsiani,
heitä siunaa, varjele,
pyhä muisto kodistani
tuntoihinsa piirtele.
                           S. v. 191

Vanha Vilho Muilu sanan ääressä.

Takkavalkean ääressä.

Yksinäinen vaeltaja.

"Ota minut kirkkohosi,
oman kansas joukkohon."
                                        S. v. 121

Oi Herra, koti rakenna
nyt sanas vihkimille.
                                 S. v. 194
Vilhelmi Malmivaara vihkii Kalajoen varrella herännäisparia.

Herännyt kansa viettää ilo- ja surujuhlansa seuroilla. Kuva Nivalasta.

Kesäaikana seurat pidetään usein ulkosalla. Kuva Lapualta.

Seuramatkalla Ylivieskan Raudaskylässä.

Seuraväkeä kahvitetaan.

Reisjärveläinen Elias Nevala odottelee kotinsa portailla seuravieraita.

Tarinointia ennen seurojen alkua.

Tiedät, mitä varten me
taaskin tänne kokoonnuimme.
Nälkään nääntyy sielumme,
jos et auta, Jeesuksemme.
                                        S. v. 120
Seurat ovat alkaneet.

Virret ja puheet vuorottelevat.

Seurat Kauppilassa, Niilo Kustaa Malmbergin entisessä talossa Lapualla. Rovasti K. R. Kares lukee postillaa.

Vanhus.
 
Seuroista paluu. Veikko Vionojan maalaus.

Sadonkorjaaja Lapuan Ruhankylässä. (Appeni synnyinkylä; minun huom.)

"Maa on satonsa antanut. Siunatkoon meitä Jumala."
                                                                                      (Ps. 67: 7.)

Tiilenpolttoa Nivalan Rantakankaassa.

Vanha eläinvälskäri Lapuan Ruhankylästä.

Herännäistalon emäntä paistaa juustoa, tavallista pohjalaista vierasvaraa.

Räätäli Juho Valli Lapualta, joka teki elämänsä aikana noin 6000 körttipukua.

Kangasta luodaan.

Taidamme, hyvä veli, ruveta vanhenemaan!

Kun omat lapsensa saa aikuisiksi, joutuu huolehtimaan lastenlapsista.

Saunaa odotellessa.

Savusauna lämpiää. Herännäisyyttä on leikillisesti sanottu "saunauskoksi".

Kellot kutsuvat.

Kirkkoon lähdössä.

Lakeuden tie.

Nivalan nuoria kirkkomatkalla. (Ensi kuussa pääsemme sinne; minun huom.)

Ennen tehtiin kirkko- ja seuramatkat "pikkulavoilla".

Nurmon kirkkosilta.

Nurmon kirkko.

Kirkkoon.

Rippiväkeä Nivalan kirkossa.

Ah, ain jos muistaa voisin
ma Herran hyvyyttä
ja kiittää niinkuin soisin
armonsa kyllyyttä.
                               Vk. 512

Juhlan tuntua Ylistaron kirkolla.

Ylistaron kirkon ohi virtaavaa Kyrönjokea kesäisessä kaunistuksessa.

Tuttu näky Lapuan kirkolta.

Myös Ylihärmän kirkko on herännäisyyden kalliiden muistojen paikka.

Kun me sanaas viljelemme,
siin' on armolähtehemme.
                                        S. v. 120

Ystäviä on kokoontunut veisaamaan.

Virren säveltä tapailemassa.

On sulla hyvät enkelit
ja pyhät taivaan temppelit.
Suo meille täällä suojasi
ja kirkas kruunu luonasi!
                                       S. v. 188

Herännyt äiti, jonka neljä poikaa on kaatunut sodassa.

Hiihtämässä.

Isonkyrön vanha kirkko.

Jouluevankeliumi.

Kun oma pohja pettääpi,
niin pelkäämättä lepääpi
sieluni, joka omas on,
pääll' armos niinkuin kallion.
                                     S. v. 118
Niiles Hantula Lapualta. Anna Sahlstenin maalaus.

Seurustelun "sakramenttia" viljellään.

Lapualainen Antti Kytömäki emäntineen.

Arvi Logren, Malmbergin entinen renki, josta tuli heränneiden johtaja.

Niilo Kustaa Malmbergin hauta Lapualla.

Reisjärven tunnelmallista kirkkomaata.

Herättäjäjuhlat ovat muodostuneet heränneen kansan suuriksi yhteisiksi seuroiksi. Juhlaportti.

Herättäjäjuhlia vietetään vuosittain eri puolilla Suomea. Juhlakenttä Kiuruveden rannalla.

Vuosisadan alun Herättäjäjuhlilta. Juhlaväkeä Keskisen talon pihalla Ylihärmässä. Vilhelmi Malmivaara on keskellä kuvaa aittarakennuksen nurkan kohdalla.

Sen joukon kanssa
saan aikanansa
myös minä tulla täyteen pyhää iloa.
                                      S. v. 163

Herättäjäjuhlien jumalanpalvelus Suonenjoen kirkossa. Piispa Väinö Malmivaara saarnaa.

Kolehdinkantajat lähdössä liikkeelle.

Näkymiä juhlakentän laitamilta.

Juhlakansa korkealta nähtynä.

Tuokioita väliajoilta: Piispa Malmivaara ystäväinsä parissa.

Yhteisiä asioita pohditaan.

Tarjoilupöytien ääressä.

Isojen mukana.

Saarnaaja Aku Räty tyttärineen.

Oi, Kristus nyt rukoile eestämme
sun, Isääsi, hän sua kuulee,
niin saapuvat herätyspäivämme
ja taivaasta maan yli tuulee!
                                                   S. v. 190

Mua älä, Herra, tarkasta,
vaan Poikaas pyhää, hurskasta!
                                       S. v. 119
Herran ehtoollinen juhlien aikana.

Sun etees, Jeesus, kannamme
voimattomuutemme suuren,
sun haltuus itsemme annamme
langeten jalkais juureen.
                                       S. v. 100
Herättäjäjuhlien loppurukous.


H e r ä n n ä i s k a n s a n o p i s t o t

Karhunmäen kristillinen kansanopisto Lapualla.
Kainuun kristillinen kansanopisto Paltamossa.
Raudaskylän kristillinen kansanopisto Ylivieskassa.
Portaanpään kristillinen kansanopisto Lapinlahdella.
Turun kristillinen kansanopisto.
Pielisjärven kristillinen kansanopisto.
Jyväskylän kristillinen kansanopisto.
Valkealan kristillinen kansanopisto.

Luennolla kansanopistossa.

Kotitaloutta oppimassa.

Koneet auttavat työssä.
Kutomo on kansanopiston naisoppilaille mieluisa paikka.

Ompelukoneet hyrisevät.

Lukunurkka.

Myös sen hänen armonsa suo,
ett' pääsemme toistemme luo.
                                         S. v. 190
Opistoväki tervehtii saapuvia vieraitaan virrellä.

Opistoväen keskeiset seurat.

Heränneiden perustaman Herättäjä-yhdistyksen toimitalo Lapualla.

Heränneiden ylioppilaskoti Helsingissä. Kodin asukkaita keskinäisessä iltahartaudessa, lukukammiossa ja seuroissa yhdessä pääkaupungin ystävien kanssa.

Ensimmäinen herännäisylioppilaskokous Lapualla v. 1938. Eturivissä mm. talousneuvos J. K. Kuoppala, rovasti K. R. Kares ja hallitusneuvos Eljas Kahra.

Heränneen kansan matkassa on ollut paljon ylioppilaita.

Heränneitä. Veikko Vionojan maalaus.

Seurat. Kaarlo Lamminheimon puuveistos.

"-- vaan tuolla on sun ties
Siionin vuorella
Saalemin ihmehessä!"
                                      S. v. 163"

ALBERT  EDELFELT:  KRISTUS JA  MAGDALENA

HERÄNNEEN  KANSAN  ARKEA  JA  PYHÄÄ

HELG OCH SOCKEN BLAND DE VÄCKTA I FINLAND

SABBATH AND WORKDAY AMONG
THE PIETISTS OF FINLAND

TOIMITTANEET OLAVI KARES JA JUHANA MALKAMÄKI

WSOY / PORVOO / HELSINKI 1952






   

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 13604
Vs: HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952
« Vastaus #8 : 12.06.19 - klo:19:38 »
Paltamon kristillisen kansanopiston sotahistorian matkalla oli kerran mahtavaa. Pääsimme ITSE kävelemään Pallo-tukikohtaan ja kävimme naapurinkin kaivamissa tst-pesäkkeissä. Nyt uutena aikana tuo ei ole enää mahdollista.
Katselin myös netin sivuja, josko esittelemäsi kirja olisi löydettävissä divareissa. Kyllä löytyy alkutalven lukuihini.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15131
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952
« Vastaus #9 : 13.06.19 - klo:09:38 »
Lainaus Pekka Väätäiseltä

Pyhäkoulua pidetään savolaisessa herännäistalossa. (Hurskaisen isäntä, Syväri; minun huom.)
Ei ole turhaan pidetty pyhäkoulua Syvärin Kalliolahdessa. Lapset ovat Nivalan emeritus Kirkoherra Heikki Hurskainen, Diakonissat Eeva Hurskainen, Kaisa Rauhala ja Aino LIlja ja taiteilijaveli Matti.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8241
Vs: HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ 1952
« Vastaus #10 : 14.06.19 - klo:04:48 »

 
Lainaus Pekka Väätäiseltä

Pyhäkoulua pidetään savolaisessa herännäistalossa. (Hurskaisen isäntä, Syväri; minun huom.)
Ei ole turhaan pidetty pyhäkoulua Syvärin Kalliolahdessa. Lapset ovat Nivalan emeritus Kirkoherra Heikki Hurskainen, Diakonissat Eeva Hurskainen, Kaisa Rauhala ja Aino LIlja ja taiteilijaveli Matti.

 13.30 Päätösseurat, juhlakenttä. Opiskelija Fiina Alisa Maunumaa, Seinäjoki, kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, Mikkeli, pastori, projektipäällikkö Iina Matikainen, Ylivieska, ohjelmapäällikkö, pastori Kimmo Saares, Helsinki, rovasti Heikki Hurskainen, Nivala. Kolehti Herättäjä-Yhdistyksen nuoriso- ja opiskelijatyölle.

https://herattajajuhlat.fi/4651-sunnuntai-7.7.2019