Kirjoittaja Aihe: Iltahartaus 7.  (Luettu 8322 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #90 : 01.10.19 - klo:19:54 »
SV 164  Lahjoita, Herra, perheisiimme

Jaakko Haavio 1968

1. Lahjoita, Herra, perheisiimme
nyt pelkojemme keskelle
armo ja rauha sydämiimme.
Pois pyyhi kaikki tahramme.
Hiljennä äänet maailman
ja murra valta mammonan.

2. Koteihin, huoliin uupuneihin,
Henkesi hyvän maja tee.
Lamppuihin sammuneisiin, meihin,
tuo tuli, joka säteilee.
Lahjoita uusi rohkeus
ja voima tehdä parannus.

3. Rakkaalla läsnäolollasi
kirkasta päivä jokainen.
Pyhästä ehtoollisestasi
suo ilo ylimaallinen.
Leivässä saavu siinäkin,
jota me syömme arkisin.

4. Näin perhepiiriin kotiemme
ja ystäväimme keskuuteen,
kun heidän luonaan vierailemme,
herätä toivo taivaaseen.
Meidänkin salli kuljettaa
suloista armon sanomaa.



https://www.youtube.com/watch?v=xjYhseaPa_w
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #91 : 02.10.19 - klo:20:33 »
VK 374   Mitä silloin multa puuttuu

https://www.youtube.com/watch?v=dCh9U6E_f_8

1.
Mitä silloin multa puuttuu,
kun Herra huolen kantaa?
Turhaan sielu häneen suuttuu.
Hän taivaan leipää antaa,
elävää vettä juottaa,
se virvoituksen tuottaa.
Hän antaa Pyhän Hengen.

2.
Paimenena Herra näyttää
laumalleen niityn parhaan.
Kaikki tarpeemme hän täyttää,
ei meitä päästä harhaan.
Hän aina suojaa lastaan
saatanan vimmaa vastaan,
kun kanssamme hän kulkee.

3.
Vitsallasi, sauvallasi
paimenna, Herra, meitä,
ettemme pois laumastasi
outoja kulje teitä.
Sä meille katoit pöydän,
sanastas leivän löydän
keskellä vihollisten.

4.
Sinä voitelit mun pääni
Henkesi voitehella.
Annat voimaa elämääni
sanasi laitumella.
Elätät armollasi
mua seurakunnassasi.
Ei siellä mitään puutu.



Andreas Knopken 1530. Ruots. Laurentius Petri Nericius 1562. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. komitea 1937. | Sävelmä: Toisinto Etelä-Pohjanmaalta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #92 : 05.10.19 - klo:19:13 »
VK  359   Vaivaisten turva ainoa

https://www.youtube.com/watch?v=GepPEUliw-U

1.
Vaivaisten turva ainoa,
taas kutsut syntisiä,
luoksesi pyydät kaikkia
työn alla nääntyviä.
Sä särjettyjä virvoitat
ja raskautettuja,
leposi heille lahjoitat
ja autat vaivattuja.

2.
Voimaton olen, kylmennyt,
unohdan usein sinut.
Voi, jospa sanallasi nyt
ruokkisit, Herra, minut.
Puhtaaksi pese synnistä,
suo valo sokealle,
itseesi minut yhdistä,
etten jää synnin alle.

3.
Minua kutsu, houkuta
ja etsi, nosta, kanna,
etsimään minut taivuta,
tie luokses löytää anna.
Näin ahdistakoon hätäni
turviisi, Vapahtaja,
ja olkoon sydämessäni
sinulle aina maja.

4.
Käyn eteen armoistuimen
murheella, alla vaivan,
luoksesi tulla rohkenen
näin syntisenä aivan.
Mun raadollinen sieluni
on sairas kuoloon asti.
Mun suuret, syvät haavani
sä sido laupiaasti.

5.
Virvoitus suurin, Herrani,
on armopöydässäsi.
Pois huuhdo kaikki syntini
pyhällä verelläsi.
Suo, että pysyn uskossa
ja hengen köyhyydessä,
synnistä anna luopua,
pysyä nöyryydessä.

6.
Mieleeni aina johdata:
vain tuhkaa olen minä
ja täynnä uskottomuutta,
vaan uskollinen sinä.
Eteesi, pyhin Herrani,
saan tällaisena tulla.
Kun sinä olet aarteeni,
on rauha vaivatulla.



Anders Odhelius 1745. Suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Eurajoelta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #93 : 07.10.19 - klo:19:21 »
VK 477 On Jumalassa turvani

https://www.youtube.com/watch?v=lHGWO6NhjsY

1.
On Jumalassa turvani
ja tukeni,
hän kuormani voi kantaa.
Kun häntä nimeen Jeesuksen
näin rukoilen,
hän jälleen voimaa antaa.
Jos viipyykin, niin kuitenkin
hän itkuni ja huutoni
huomaa ja niihin vastaa.

2.
Hän tuntee kaikki murheeni
ja huoleni,
ei epäilystä siitä.
Hän tietää, mitä tarvitsen,
hän antaa sen.
Sieluni, häntä kiitä!
Hän armossaan suo apuaan,
kun uskossa ja toivossa
tyhjänä häneen luotan.

3.
Ja vaikka vaara piirittää
ja myrskysää,
ahdistus tyyntymättä,
on siinä läsnä Jumala,
saan tuskassa
koskettaa Isän kättä.
Hän kasvonsa voi salata,
vaan armoonsa ja rauhaansa
myös silloin minut peittää.

4.
Siis sinuun, Herra, uskallan
ja odotan,
pyyntöni milloin täytät.
Jo vaivan alla luottaa saan:
taas aikanaan
kasvosi kirkkaat näytät.
Saan taistella, vaan sinussa
on turvani ja toivoni,
rauhani, Jumalani.



Säk. 1–2 Ambrosius Lobwasser 1579, säk. 3–4 saksalainen 1526. Ruots. Petrus Johannis Gothus 1572. Suom. eri virsinä Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. virret yhdistäen Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Toisinto Porista.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #94 : 08.10.19 - klo:20:19 »
VK  536   Kristus valo valkeuden

https://www.youtube.com/watch?v=Bee9bfZS2jI

1.
Kristus, valo valkeuden,
Isän Poika iäinen,
armostasi jälleen uuden
päivän saamme suloisen.
Valo varjot hajottaa,
salatutkin paljastaa,
nostaa kaikki levoltansa
työhön kutsumuksessansa.

2.
Saakoon Henki rakastava
sydämemme lämmittää,
että kova, paha sana
tänään lausumatta jää.
Katso, Herra, eksymme.
Työmme, ajatuksemme
meidät ilman Henkeäsi
vievät kauas edestäsi.

3.
Anna, Jeesus, valon loistaa
synnin yöhön pimeään,
epäusko meistä poistaa,
auttaa uuteen elämään.
Kirkkaan armon valolla
murheen pilvet hajota.
Kulje tänään vierellämme,
Jeesus, parhain ystävämme.

4.
Rauha seurakunnassasi
väkevänä virratkoon.
Rauha sinun armostasi
isänmaata suojatkoon.
Estä riidat, vääryydet,
sodat, onnettomuudet.
Toimillemme, hankkeillemme
viisautta rukoilemme.

5.
Uskon lamppu lakkaamatta
öljystäsi loistakoon,
käymään tietä oikeata
Pyhä Henki johtakoon.
Päästä meidät pahasta,
anna rauha taivaassa
iloisesti kiittääksemme
armostasi, Jeesuksemme.



Säk. 1–3 Martin Opitz 1634. Ruots. ja säk. 4–5 Johannes Melartopaeus 1664. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Elias Lönnrot 1872, Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Johann Schop 1642.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15720

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #96 : 09.10.19 - klo:20:04 »
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #97 : 12.10.19 - klo:19:23 »
VK  Nyt päivä laskee, pilvi peittää

https://www.youtube.com/watch?v=kNSRlZOK_RY

1.
Nyt päivä laskee, pilvi peittää
jo taivaanrannan tummuvan.
Myös huomispäivä varjon heittää,
se kertoo myrskyn nousevan.
Vaan nytkin kaikkeen pelkoon, vaivaan
on Isä luonut armotaivaan.

2.
Hän Kristuksessa, Pojassansa
on rakastanut minua,
myös minulle hän armostansa
on suonut paikan taivaassa.
Kun myrsky saartaa sydäntäni,
ei väisty Kristus viereltäni.

3.
Siis tahdon Herran käsiin antaa
myös ahdistukset synkimmät.
Hän syyllisyyden kauhut kantaa,
kun kuiluistaan ne hyökkäävät.
Hän ohjaa tielle tasaiselle,
vie lähteillensä, laitumelle.

4.
Oi Paimen, valvo kulkuani,
kun ristin taakka näännyttää,
niin etten luovu uskostani,
en masennuksen kouriin jää.
Sen uskon: ahdistus kun kohtaa,
se lähemmäksi Isää johtaa.

5.
Vain ylistää ja ihmetellä
voin, Herra, armoteitäsi.
Uskollisella hyvyydellä
yön halki ohjaat lastasi.
Kun Kristus kuoleman jo voitti,
yön valta väistyi, aamu koitti.
   
 
Martin Lipp 1923. Suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986.

 

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #98 : 15.10.19 - klo:20:19 »
VK  353   Puolees Jeesus rukouksin

https://www.youtube.com/watch?v=6FIttiiZW1Y

1.
Puolees, Jeesus, rukouksin,
huokauksin
käännyn, köyhä syntinen.
Auta alla ahdistusten,
kiusausten,
riennä, Herra armoinen.

2.
Jospa toivon siivet saisin,
uskaltaisin
nousta istuimesi luo,
synti ettei uuvuttaisi,
vaivuttaisi,
anna voimaa, rauha suo.

3.
Köyhä sielu tuskissansa,
janoissansa
lähteellesi halajaa.
Puhdista se verelläsi,
Hengelläsi.
Sinä vain voit virvoittaa.

4.
Poista kaikki, mikä estää,
anna kestää
vielä laupeutesi.
Murhe kyllä painaa maahan,
mutta saanhan
uutta voimaa, Herrani!

5.
Ristiin suostuta ja vaivaan,
että taivaan
matkan jälkeen saavutan.
Siellä loistaa omillasi
lahjanasi
kruunu kirkas voittajan.



Christian Friedrich Richter 1704. Unkariksi 1743, uud. Dénes Zábrák 1911. Suom. Jorma Sipilä 1931. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Unkarissa 1818.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #99 : 16.10.19 - klo:20:05 »
VK  380   Herra hoida lastasi

1.
Herra, hoida lastasi,
yksin en voi käydä.
Auta, ettei mieltäni
turhat huolet jäydä.
Nostit laupeudessas
minut kuolemasta,
lahjojasi, armias,
annat nyt ja vasta.

2.
Ruumiini ja sieluni
olkoot hoidossasi,
elämäni, voimani
sainhan lahjoinasi.
Kasteen armon autuaan
soit ja armopöydän,
sanaa kutsut kuulemaan,
niistä turvan löydän.

3.
Suojaa, Herra, kotini,
hoivaa rakkaitani.
Siunaa arkitoimeni
kutsumuksessani.
Neuvo hallitusta maan.
Opettajat saata
oppilaitaan ohjaamaan
kohti taivaan maata.

4.
Kaitse tiellä autuuden
valoon kutsutuita,
etsi mailta varjojen
lapsiasi muita.
Nosta nälkään nääntyneet,
taita leipää heille.
Kuivaa murheen kyyneleet,
anna ilo meille.

5.
Kaiken armostasi sain,
myöskin taakat täällä.
Viimeiseksi sinä vain
seisot multain päällä.
Voiton seppeleeni saan
kerran lahjanasi,
luokses pääsen laulamaan,
Herra, kiitostasi.



Ludämilie Elisabeth von Schwarzburg-Rudolstadt 1682. Suom. Martti Ruuth 1903, Jaakko Haavio 1962. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Johann Crüger 1653.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #100 : 21.10.19 - klo:20:10 »
VK  140 Autuaita kaikki hengessänsä köyhät


1.
Autuaita kaikki
hengessänsä köyhät,
autuaita Herran köyhät!
Kristus itse syntyi
kaikkein köyhimmäksi,
ihmisistä pienimmäksi.
Neuvoton, suojaton
puutteeseen ja vaivaan
lahjaksi saa taivaan.

2.
Autuaita kaikki
murheen kuorman alla,
autuaita murheen alla!
Kristus itse kulkee
heidän rinnallansa,
siunaa lohdutuksellansa.
Kuollessaan murhettaan
Kristus yksin kantoi,
Isälleen sen antoi.

3.
Autuaita kaikki,
jotka täällä hiljaa
odottavat Herraa hiljaa!
Kristus käsin tyhjin
luo jo uutta heissä,
tiensä ahneen hyljänneissä.
Sydämiin luottaviin
Isän valta luodaan,
arpa kaunein suodaan.

4.
Autuaita kaikki,
joita nälkä kalvaa,
oikeuden nälkä kalvaa!
Kristus nääntyneiden
tuskan tuntee kyllä,
pitää heissä toivon yllä.
Ruokanaan päällä maan
Isän tahdon täytti,
meille tien hän näytti.

5.
Autuaita kaikki,
jotka armahtavat,
toinen toistaan armahtavat!
Kristus heitä saartaa
rakkaudellansa,
suojaa laupeudellansa.
Tuomion alta on
heidät pelastettu,
iloon armahdettu.

6.
Autuaita kaikki
sydämeltään puhtaat,
kaikki sydämeltään puhtaat!
Kristus itse heidän
valonansa loistaa,
valo valheen kätköt poistaa.
Paljasta, Jumala,
meille hyvyytesi,
kasvot pyhyytesi.

7.
Autuaita kaikki
rakentajat rauhan,
luojat sovinnon ja rauhan!
Kristus kuolemallaan
toi jo sovituksen,
vihaa vastaan luottamuksen.
Lapsinaan maailmaan
Isä kutsuu meitä
luomaan rauhan teitä.

8.
Autuaita kaikki,
joita Herran tähden
vainotaan nyt Herran tähden!
Kristus teissä kärsii,
hyvyys kunnes voittaa,
oikeus ja lepo koittaa.
Elämään täyttyvään
teidät viedään kerran
juhlariemuun Herran.




Anna-Maija Raittila Matt. 5:1–12 pohjalta 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Joachim Neander 1680.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #101 : 24.10.19 - klo:19:22 »
VK  354   Kristityn ilman ristiä

https://www.youtube.com/watch?v=8VvnwB6ftF0
1.
Kristityn ilman ristiä
ei Herra olla anna.
Siis suostu siihen nöyränä
ja ristiäsi kanna.
Hän lapsiaan rakkaimpiaan
vie usein alle vaivan,
lyö ankarimmin aivan.

2.
Ei kristittyä ristittä
milloinkaan tänne luotu.
Se minkä saat nyt kärsiä,
on parhaaksesi suotu.
Ei Jumala voi sinua
kurittaa vihassansa
vaan rakkaudessansa.

3.
Kristitty ilman ristiä
ei rukoukseen taivu.
Siis ristin alla köyhänä
Jeesuksen eteen vaivu.
Ja Jumala on siunaava
sen ristin, minkä antaa.
Saat voiman sitä kantaa.

4.
Kristitty ilman ristiä
ei pysy valvehella,
vaan uneen synti pettävä
taas alkaa vaivutella.
Ah, kiusoissa ja vaivoissa
karkaise uskoani,
oi Jeesus, auttajani.

5.
Et ristittä suo minunkaan
vaeltaa tiellä taivaan.
Se auta, Jeesus, kantamaan
ja tyytymään myös vaivaan.
Jos kärsinkin, niin kuitenkin
kanssani tiellä kuljet,
elävään toivoon suljet.



David Nerreter 1701. Suom. August Ahlqvist 1866. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937. | Sävelmä: Toisinto Raumalta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 19617
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #102 : 24.10.19 - klo:21:59 »
 :eusa_angel: :109: :039:

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #103 : 25.10.19 - klo:19:48 »
VK  157  Maailma täynnä turhuuttaan

1.
Maailma täynnä turhuuttaan
kiiruhtaa kohti loppuaan.
On ylpeys sen pukuna
ja rikkaus sen koruna.
Vain valtaa, voimaa, kunniaa
niin moni etsii, kumartaa.

2.
Kuin poutapilvi taivaalla
tai varjo kohta haihtuva,
kuin vaahto aallon kuohuvan
on kaikki turhuus maailman.
Se häipyy yhtä nopeaan
kuin nuoli lentää jouseltaan.

3.
Kun tuomiolla seisomme,
niin hämmästyen näemme:
maailma hukkuu menoineen
ja riemuineen ja himoineen.
Ken niissä löysi aarteensa,
on niiden kanssa hukkuva.

4.
Voi ihmisparkaa sokeaa,
turmion teiden kulkijaa!
Ei kysynyt hän totuutta,
ei etsinyt hän autuutta,
vaan Herran armon hylkäsi
ja itseensä vain turvasi.

5.
Ei parannuksen toivoa
kadotetuille anneta.
On armonaika loppunut,
iäinen vaiva alkanut.
Jumala, meitä armahda
ja parannukseen johdata!

6.
Vie meidät tuomioltasi,
oi Herra, valtakuntaasi.
Vie riemuun taivaan ihanan,
iäisiin häihin Karitsan.
Ylistys, Herra, sinun on,
kun autat alta tuomion.




Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. komitea 1937, 1984. | Sävelmä: Toisinto Laitilasta.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26441
Vs: Iltahartaus 7.
« Vastaus #104 : 28.10.19 - klo:19:53 »
VK  525 Suurempi kuin sydämeni

https://www.youtube.com/watch?v=Ekv3PBUIlDQ&list=RDEkv3PBUIlDQ&start_radio=1

Suurempi kuin sydämeni
Jumalan on rakkaus.
Suurempi kuin oma tahto
Kutsujan on laupeus.
Suurempi kuin oma into,
ehdottomuus mieleni
– uskollisuus Jumalamme
kaikkea on suurempi.

2.
Suurempi kuin epäilymme,
suurempi kuin lankeemus,
suurempi kuin pettymykset
Jumalan on luottamus.
Hän on itse kutsuessaan
meihin istuttanut sen.
Hän ei kadu kutsumistaan,
hän on vahvuus heikkojen.

3.
Yhtä pyydän, Vapahtaja,
tänään yhtä pyydän vain:
Näytä yhden päivän matka,
askel, jonka tänään sain.
Keiden kanssa, mihin suuntaan
polku tänään avautuu?
Millä tavoin Isän tahto
meissä tänään tapahtuu?

4.
Anna, Kristus, rohkeutta
mennä maastoon tiettömään,
jossa merkkejä en tunne,
vaille vastausta jään.
Juuri siellä sinuun juurrun,
vastuuseen viet laajempaan,
taikka suostun vähimmässä
uskollinen olemaan.

5.
Liian suurten odotusten,
vaatimusten paineessa
vapauteen minun anna,
lepoon käydä, Jumala.
Rukouksen hiljaisuuteen,
valoon Kirjan avatun,
lähellesi, Vapahtaja,
kutsut kesken taistelun.

6.
Suurempi kuin sydämemme,
suurempi kuin ihmistyö
hiljaisuus on rukouksen,
siinä Luojan sydän lyö.
Siinä itse, armon Henki,
uupunutta uudistat.
Annat kasvullemme aikaa,
uuteen työhön valmistat.



Markku Kilpiö ja Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Saksassa 1738.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)