Kirjoittaja Aihe: Tapio Nousiainen  (Luettu 1447 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa luterilainen

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 438
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #15 : 15.10.19 - klo:11:57 »
Oletko Lukenut Tapion kirjan "Kristuksen kanssa kärsimyskoulussa", joka on hyvä kirja ja jossa muistaakseni löytyy myös tuo runo "Alatien Kristus"?
Se on hyvä runo Tapion kirjassa "Kristuksen kanssa kärsimyskoulussa", jossa Tapio sairauden murtamana kokee itsensä maan matoseksi Jumalan edessä joutuessaan Jumalan kärsimyskouluun. Kärsimyskoulussa Jumala vei Tapiolta terveyden ja ystävät sekä eläkkeelle jääminen oli turhauttavaa hänen joutuessaan syrjään elämänsä valtaväylältä. Kirjassaan hän kuitenkin uskonopilleen uskollisena jakoi kristityt kolmeen ryhmään lihallisiin, sielullisiin ja hengellisiin lihallisten ja sielullisten ollessa jees-miehiä ja lollipopin imijöitä hengellisten saadessa korkeakoulutusta Jumalan kärsimyskoulun ahjon kuumuudessa, joka polttaa pois kuonan jaloa käyttöä varten Herran elopellolle lopun ajan sielujen viljan leikkuuseen taivaalliseen viljalaariin.


Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3324
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #16 : 15.10.19 - klo:12:04 »
Kirjassaan hän kuitenkin uskonopilleen uskollisena jakoi kristityt kolmeen ryhmään lihallisiin, sielullisiin ja hengellisiin lihallisten ja sielullisten ollessa jees-miehiä ja lollipopin imijöitä hengellisten saadessa korkeakoulutusta Jumalan kärsimyskoulun ahjon kuumuudessa, joka polttaa pois kuonan jaloa käyttöä varten Herran elopellolle lopun ajan sielujen viljan leikkuuseen taivaalliseen viljalaariin.

Olikos tuossa kuvauksessasi jotain Raamatun vastaista?

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3324
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #17 : 15.10.19 - klo:12:15 »
Tutustuttuani keskiaikaisiin mystikoihin opin heiltä sielun puhdistamisen jota Mestari Eckhart vertasi kaivon puhdistamiseen.

Minua jollain tapaa häiritsee noiden mystikoiden ajatus "sielun puhdistumisesta", tai paremminkin on sanoa, että en varmaan ymmärrä, mitä he tarkoittavat sillä.
Jos "sielun puhdistuminen" tuossa ymmärretään samantyyppisenä puhdistumisena, kuin esim. jos puhdistaa kätensä tai naamansa saippualla ja vedellä, silloin minun on jotenkin helpompi hyväksyä asia.
Jos kyseessä on jonkinlainen mietiskelyn seurauksena tullut Jumalan ja ihmisen välinen synnin puhdistaminen, joudun epäröivälle kannalle.

Toki, jos puhdistumisessa on kyseessä jonkinlainen lukon muodostuminen sisikuntaan niin, että sisällä oleva syntisyys ei pääse ryöpsähtämään ulos tekosynteinä, sellainen "puhdistuminen" minun on helpompi ikäänkuin hyväksyä oikeaksi. Onhan olemassa paljon erilaisia lukkoja, jotka estävät pahuutemme ryöpsähtämistä valtoimenaan ulos.

Raamattu sanoo, että liha ja veri ei peri Jumalan valtakuntaa.
Itse ymmärrän, että tuo tarkoittaa sitä, että ruumis ja sielu (ihmisen psyyken puoli, tunteet yms.) ei peri Jumalan valtakuntaa.
Ylösnousemuksessa kristitty ihminen saa uuden ruumiin ja sielun, jossa ei ole syntiä.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26434
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #18 : 15.10.19 - klo:12:38 »
Kysymys on kontemplaatiosta, mietiskelystä. Siinä vähä vähältä tutkitaan niitä asioita ja taipumuksia jotka nähdään esteeksi Jumalan tulla asumaan itseen.

Puhdistetaan kuin talo ulkoportailta alkaen , synti synnin jälkeen hitaasti ja huolellisesti. Kun talo, eli sielu on puhdas voi saada kokea Kristuksen tuntemisen.

Körtistä tämä on tekoa, mutta minua se auttoi siihen johon pyrinkin.
Kuitenkin ja aina tiedän olevani syntinen ja tarvitsen armoa joka päivä.

http://www.hiljainentila.fi/kristillinen-meditaatio
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26434
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #19 : 15.10.19 - klo:17:41 »
Edelliseen liittyen linkitän puolitoista vuotta sitten kirjoittamani ( kopioimani ):


Vs: Sielu
« Vastaus #2 : 17.03.18 - klo:08:30 »
Kopioin muutaman ajatuksen Avilan Teresalta:

 Kun tieto Jumalan suuruudesta kasvaa sielussa, sielu pitää itseään yhä kurjempana
ja alhaisempana. Sielu löytää itsensä vetäytymässä maailmasta ja edistyy
hyveiden harjoittamisessa. Tämä muutos tapahtuu hitaasti ja vaatii kärsivällisyyttä.
Todella nöyrä sielu ei pidä syyttäjiään ja vainoojiaan Jumalan pilkkaajina, vaan
ymmärtää Jumalan sallivan syytökset sielun omaksi parhaaksi. Sielu omaksuu
rakkauden syyttäjiään kohtaan ja pitää heitä ystävinään. Jos sielu ei muutu aina
vain nöyremmäksi, kokemus ei ole peräsin Jumalalta. Todella nöyrä ihminen ei
kuvittele ansaitsevansa Jumalan lahjoja ja on pahoillaan, jos häntä itseään ylistetään,
ja tämä on Teresan mielestä hyvä tapa tunnistaa onko sielulla todellista nöyryyttä
vai ei.
Kärsimys oli todistus siitä, että kokemukset olivat lähtöisin Jumalasta, eivätkä
paholaisen aikaansaama harha. Jumala opetti kärsimyksen avulla ihmiselle
kärsivällisyyttä ja haluaa ihmisen maksavan hyveistään. Teresa tekee eron todellisen
nöyryyden ja väärän nöyryyden välille. Todella nöyrä ihminen kulkee aina
epäillen omia hyveitään, ja muissa nähdyt hyveet tuntuvat omia varmemmilta ja
arvokkaammilta. Kun oma huonommuudentunne johtuu nöyryydestä ja hyveellisyydestä,
se ei vaivaa sielua lakkaamattoman melun lailla, vaan nöyryys laajentaa
sielua palvelemaan Jumalaa enemmän. Paholaisen aikaansaaman väärän nöyryyden
tunnistaa siitä, ettei henkilö halunnut tunnustaa sitä rippi-isälleen tai priorittarelle,
kun taas Jumalan aikaansaama tunne sai ihmisen olemaan kuuliainen rippiisille
ja priorittarelle. Suurin täydellisyys oli kuuliaisuudessa, ja Jumalan suosio
sai aikaan nöyryyttä.
Teresan mielestä on ihmeellinen asia, että Jumala halusi tulla johonkin niin
pieneen, mutta se kuitenkin oli mahdollista, koska Jumala voi tehdä mitä haluaa.
Koska Jumala rakastaa ihmisiä, Hän sopeutuu ihmisen kokoon. Tämän edellytyksenä
oli itsensä antaminen Jumalalle kokonaan ja päättäväisesti. Jumala oli silloin
omistaja, eikä omistajaa saanut vastustaa. Jumala siis antaa itsensä täysin, jos ihminen
ensin antoi itsensä täysin. Jumala antaa lahjojaan kenelle haluaa.

Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10558
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #20 : 17.10.19 - klo:02:14 »
Entä, jos jokainen löytää tai saa annettuna käsiinsä juuri sitä, mikä hänelle soveltuu.


Joskus tänne tullessani kyselin johdattaako Jumala yksittäistä ihmistä, eivätkä vastaukset olleet järin herttaisia.  Eräiltä juhlilta muistan puheen joka käsitteli tuomioiden julistamista; joku oli niin haksahtanut toimimaan, ja kuitenkin tuomituksi nähnyttä kiusasi pelkkä virus, sellainen ja sellainen pikku häkkyrä.  Meni sitten itsestään ohitse.


 Tuomiot ja arvostelut sikseen, ne ovat hölynpölyä jonka saakin nauraa lyttyyn, mutta muuten mietin, kuinka itse se pikkukiusa olisi koettu ja kuinka Jumalan osuutta ajateltu, jos se semmoinen- ja semmoinen olisi iskenyt aivokalvoihin tai peräti aivoihin.  Tai sydämeen varusmiehen juoksulenkillä.  Körttikin olisi, niin arvelen, tullut sotkeneeksi Jumalan jollain tapaa siihen kuvioon. Paavo Ruotsalaiselle Juhanan  kuolema merkitsi Jumalan puuttumista hänen asioihinsa: ”Muisti, muistipa sentään!”   

Onko tai olisiko minun ajateltava, että joukko kristittyjä vetää  ilmeistä rajaa eri mittaluokan ja eri tavoin merkitykselliseen  asioiden välille: tämä on nyt vain harmillinen sattuma —-  tämä on Jumalan työtä, tämä oli nyt Jumalan tahto.

......................


Minä johdata heitä, kun he kulkevat rukoillen.

Tämän lupauksen joku omistaa itselleenkin, joku ei. Jos on niin rohkea sanoivat körtit mitä hyvänsä, saa luottaa siihen että sait juuri itsellesi sopivaa hengen ravintoa. Monelle juuri Hildegard Bingeniläinen, Avilan Teresa, Ristin Juhannes,  viime vuosisadalta Wilfrid   Stinnissen ja vielä kaksi ovat merkinneet hengellisen elämän syvenemistä, ei mitään sielupuolen uurastusta ja kuopan kaivuuta väkisin vaan hyvää kokemusta.  Vaikka niinkuin ne Lahden Herättäjäjuhlat kerran.  Merkityksellisiä itselleni oli oikeastaan Ristin Johanneksen ” sielun yö” tai se mitä siitä ymmärsin. Jumalan valo saattaa olla meille pimeyttä, ja mitä enemmän Jumala meitä lähestyy sitä pimeämmältä meistä kaikki vaikuttaa.  Niin ja se kaveri jonka nimeä en muista ja kirjaa löydä, ja joka jaksoi pitää päivittäin päiväkirjaa erittäin syvästä masennuksestaan ja sen merkityksestä itselleen ja Jumalasuhteelleen.




Siihen minulla ei ole vastausta, kuinka jossain kaukoidän maissa Jumala muka johdattaa lapsia pornokauppiaitten käsiin tai muuta mitä seuraavaksi ajattelen. Usein ajattelen kirkon tunnustavan maailman syntiä ja rukoilevan sille anteeksiantoa. 


Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa luterilainen

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 438
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #21 : 18.10.19 - klo:10:18 »
Eräässä jo täyttyneessä ketjussa viitattiin Tapio Nousiaisen kirjalliseen tuotantoon.
Mielestäni vapaiden suuntien nuorten, ja vähän vanhempienkin sekä viidesläisten porukoissa Tapio Nousiainen kuuluu jo nevöhööd- porukkaan yhdessä Niilo Yli-Vainion ja körttiläisten kanssa.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14293
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #22 : 18.10.19 - klo:10:56 »
Hehheh, kyllä nevöhööd.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10558
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #23 : 18.10.19 - klo:20:24 »
Mielestäni vapaiden suuntien nuorten, ja vähän vanhempienkin sekä viidesläisten porukoissa Tapio Nousiainen kuuluu jo nevöhööd- porukkaan yhdessä Niilo Yli-Vainion ja körttiläisten kanssa.

Taitaa osalle kuulua pian koko ” viidesläisyyden” käsite, vai onko siitä tehty mukamas oma hymiö? Tai mitä ne on, jotka korvaavat kirjaimet nuorimpien viestittelyssä.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa luterilainen

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 438
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #24 : 23.10.19 - klo:11:05 »
Luin joskus kirjan "Kristuksen kanssa kärsimyskoulussa".
Mitä niin ihmeellistä tuossa Tapio Nousiaisen mainostamassa "kärsimyskoulussa" on maailmassa, missä lapsia kuolee nälkään yksi lapsi joka viides sekunti? Köyhään maahan syntyvä lapsi kuolee 60 kertaa todennäköisemmin ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä kuin vauraaseen maahan syntyvä lapsi.

Kyseessähän on kristinuskon oppeihin liittyvästä teodikean ongelmasta eli pahan ongelmasta. Miksi Jumala sallii pahan?  :017:

Lähteet

https://www.unicef.fi/tiedotus/uutisarkisto/2018/maailmassa-kuolee-yksi-lapsi-joka-viides-sekunti/

https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Teodikea

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3324
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #25 : 25.10.19 - klo:07:11 »
Mitä niin ihmeellistä tuossa Tapio Nousiaisen mainostamassa "kärsimyskoulussa" on maailmassa, missä lapsia kuolee nälkään yksi lapsi joka viides sekunti?

Yritän selittää tämän.

Kyseessähän on kristinuskon oppeihin liittyvästä teodikean ongelmasta eli pahan ongelmasta. Miksi Jumala sallii pahan?  :017:

Tämä Tapio Nousiaisen "kärsimyskoulu" ei liity ollenkaan teodikean ongelmaan.
Teodikean ongelmahan liittyy kärsimykseen, jonka syitä me emme ymmärrä.
Tapio Nousiaisen "kärsimyskoulu" taasen on kärsimystä, jonka syyn me ymmärrämme.

Kärsimyksen kautta Tapio Nousiainen löysi uuden suhteen Kristukseen.
Jostain syystä Jumala näyttää vetävän joitain ihmisiä luokseen juuri kovalta tuntuvan kärsimyksen kautta.
Historia tuntee monia esimerkkejä, jotka erilaisen kärsimyksen ja epävoivon kautta on vedetty Jeesuksen luo: Paavo Ruotsalainen, Luther, Henrik Renqvisti, ........ listaa voisi jatkaa tunnetuista henkilöistä pitkällekin, puhumatakaan niistä, joiden nimi ei ole jäänyt historiaan.

Sitä en sitten tiedä, jonko niitä kovinkaan montaa - tai onko ollenkaan - jotka on vedetty Kristuksen luo ilman minkäänlaista puutetta / kärsimystä / "kärsimyskouluja".


Poissa luterilainen

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 438
Vs: Tapio Nousiainen
« Vastaus #26 : 25.10.19 - klo:13:35 »
Yritän selittää tämän.

Tämä Tapio Nousiaisen "kärsimyskoulu" ei liity ollenkaan teodikean ongelmaan.
Teodikean ongelmahan liittyy kärsimykseen, jonka syitä me emme ymmärrä.
Tapio Nousiaisen "kärsimyskoulu" taasen on kärsimystä, jonka syyn me ymmärrämme.

Kärsimyksen kautta Tapio Nousiainen löysi uuden suhteen Kristukseen.
Jostain syystä Jumala näyttää vetävän joitain ihmisiä luokseen juuri kovalta tuntuvan kärsimyksen kautta.
Historia tuntee monia esimerkkejä, jotka erilaisen kärsimyksen ja epävoivon kautta on vedetty Jeesuksen luo: Paavo Ruotsalainen, Luther, Henrik Renqvisti, ........ listaa voisi jatkaa tunnetuista henkilöistä pitkällekin, puhumatakaan niistä, joiden nimi ei ole jäänyt historiaan.

Sitä en sitten tiedä, jonko niitä kovinkaan montaa - tai onko ollenkaan - jotka on vedetty Kristuksen luo ilman minkäänlaista puutetta / kärsimystä / "kärsimyskouluja".
Jokainen meistä joutuu Jumalan sallimuksesta elämässään "kärsimuskoulun" ahjon kuumuuteen, eikä mielestäni Tapion kirja "Kristuksen kanssa kärsimyskoulussa" ole sinänsä mikään huono kirja, jos se antaa lohtua jonkun kärsivän kristityn tuskiin.