Kirjoittaja Aihe: Körttiläinen usko  (Luettu 20995 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26942
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #105 : 06.10.19 - klo:17:54 »
Tänään , äsken päättyneissä seuroissa oli käsinkosketeltava körttihenki läsnä puheissa ja virsissä joista Urpo Karjalainen veisuutti SV 96, Eivät köyhyys rikkaus
joka tässä siitä kertoo:


1. Eivät köyhyys, rikkaus,
tahtominen, juokseminen,
eivät hyvyys, hurskaus,
etsiminen, löytäminen
ihmistä tee autuaaksi.
Herra tekee vanhurskaaksi.

2. Eivät omat ratkaisut,
hyvän osan ostaminen,
itsekuri ankarin,
ruumiin, sielun piinaaminen
ketään nosta pyhemmäksi
eikä Herran ystäväksi.

3. Eivät lankeemuksemme,
harharetket elämämme,
arki synnin särkemä,
teot joita häpeämme
armon ihmeen voimaa estä.
Herra nostaa syvyydestä.

4. Eivät mielen masennus,
arjen taistoon uupuminen,
sairauden ankaruus,
lohduttomin hylkääminen
Herran armotyötä estä,
risti loistaa pimeydestä.

5. Eivät omat tekomme,
hyvyytemme, pahuutemme
muuta työtä Herramme,
kun hän toimii parhaaksemme.
Herra riisuu, Herra pukee,
omaksensa köyhän lukee.

6. Puutoksemme tuntien
käymme luokse Armahtajan.
Ristiltään hän julisti
uuden pelastuksen ajan
suvullemme syntiselle:
istui armon istuimelle.

Lars T. Nyberg 1745 ja Jouko Ikola Lars T. Nybergin virren pohjalta (2.–4. säk.) 2011, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Ikola 2011



Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 935
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #106 : 08.10.19 - klo:09:21 »
"Minä olen paska" (körttiprofessori Haikola)... mutta yhteisöllisyys pienentää sen pieruksi...

Juuri näin! Mielestäni körttiläisessä uskossa vaalitaan Lutherin tapaan luterilaista uskoa, jossa pelastus on yksinomaan Jumalan ansiota, ja vain Hänelle kuuluu ansio vanhurskauttamisesta ja pelastuksesta. Körttiprofessori Lauri Haikolasta on sanottu, että hän syntyi niin körttiläiseen sukuun kuin vain voi syntyä.

Lutherin mukaan luonnollisen ihmisen tahto on syntiin sidottu. Siksi luonnollinen ihminen ei voi vapaasti päättää uskoa. Vain Jumala voi antaa hänelle uskon lahjan ja vapauttaa hänen tahtonsa, jotta hän voi uskoa. Lutherin mukaan usko ei ole ihmisen teko, vaan Jumalan lahja. Uskon syntyminen ihmisessä on ihme, jonka Kristus itse saa aikaan. Luther ilmaisee asian myös näin: "Itse uskossa Kristus on läsnä." Körttiprofessori Lauri Haikola puolestaan ilmaisee asian: "Minä en ratkaise suhdettani Jumalaan, vaan Jumala ratkaisee sen yksin".

Lähteet

Martti Luther: Sidottu ratkaisuvalta.

Lauri Haikola: Luther, Melanchthon ja luterilaisuus. – Teologian näkymiä 1980-luvun alkaessa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 935
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #107 : 08.10.19 - klo:10:12 »
Tänään , äsken päättyneissä seuroissa oli käsinkosketeltava körttihenki läsnä puheissa ja virsissä joista Urpo Karjalainen veisuutti SV 96, Eivät köyhyys rikkaus
joka tässä siitä kertoo:


1. Eivät köyhyys, rikkaus,
tahtominen, juokseminen,
eivät hyvyys, hurskaus,
etsiminen, löytäminen
ihmistä tee autuaaksi.
Herra tekee vanhurskaaksi.

2. Eivät omat ratkaisut,
hyvän osan ostaminen,
itsekuri ankarin,
ruumiin, sielun piinaaminen
ketään nosta pyhemmäksi
eikä Herran ystäväksi.

3. Eivät lankeemuksemme,
harharetket elämämme,
arki synnin särkemä,
teot joita häpeämme
armon ihmeen voimaa estä.
Herra nostaa syvyydestä.

4. Eivät mielen masennus,
arjen taistoon uupuminen,
sairauden ankaruus,
lohduttomin hylkääminen
Herran armotyötä estä,
risti loistaa pimeydestä.

5. Eivät omat tekomme,
hyvyytemme, pahuutemme
muuta työtä Herramme,
kun hän toimii parhaaksemme.
Herra riisuu, Herra pukee,
omaksensa köyhän lukee.

6. Puutoksemme tuntien
käymme luokse Armahtajan.
Ristiltään hän julisti
uuden pelastuksen ajan
suvullemme syntiselle:
istui armon istuimelle.

Lars T. Nyberg 1745 ja Jouko Ikola Lars T. Nybergin virren pohjalta (2.–4. säk.) 2011, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Ikola 2011
Masentavat virret kuuluvatkin ilottomaan luterilaisuuteen, ja körttihenkeen, jossa syntisäkkeinä maan matosina saamme peruskiitollisina asettua armonkerjäläisiksi ja avuksihuutajiksi kuin matkamies nyt vaellan virressä. :)


1. Kuin matkamies nyt vaellan,
käyn kohden kotiani.
Kun aukee portti kuoleman,
käyn kotiportistani.
Ah, auta, Herra Jumala,
huutamaan apuun sinua,
niin matka iloon päättyy.

2. Taivasten joukko riemuiten
tervehtii tuloamme.
Me odotamme toivoen
keskellä vaivojamme
pääsyä sinne kunniaan
ja taivaan iloon ihanaan
kaikkien pyhäin seuraan.

3. Pois murhe häipyy. Juoda saa
elämän vettä, rauhaa.
Puu paratiisin kukoistaa.
Marttyyrikuoro pauhaa.
Häät taivaan ovat alkaneet.
Pois pyyhitty on kyyneleet.
On ilo loppumaton.

4. Päähämme kruunun kultaisen
kunnian Herra antaa.
Me saamme eteen istuimen
kiitoksen köyhän kantaa.
Ilo ja rauha suloinen
on luona Herran Jeesuksen
aina ja ikuisesti.

5. Kuulkaamme, virsi kajahtaa
jo korkealta sieltä.
Jää taakse kerran synnin maa
ja itku korven tieltä.
Punaisen meren ylitse,
synkeän korven lävitse
vie meidät Kaanaan maahan.

A. G. Wallenius, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2015

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16169
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #108 : 08.10.19 - klo:10:38 »
Suru synnistä ei ole masennusta, jos se saa rinnalleen ilon Vapahtajasta. Virsi pitää veisata viimeiseen säkeistöön asti.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 26942
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #109 : 08.10.19 - klo:11:03 »
'Vakavin kasvoin, iloisin sydämin'   sanoi Jaakko Elenius.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 935
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #110 : 08.10.19 - klo:11:04 »
Suru synnistä ei ole masennusta, jos se saa rinnalleen ilon Vapahtajasta. Virsi pitää veisata viimeiseen säkeistöön asti.
Juuri noin, kunhan ilossa ei ole mukana omavoimaisuutta.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4587
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #111 : 08.10.19 - klo:12:18 »
Lutherin mukaan luonnollisen ihmisen tahto on syntiin sidottu. Siksi luonnollinen ihminen ei voi vapaasti päättää uskoa.

Jaa. Minusta se on vain yleisempää psykologiaa. Se, minkä havaitsen tosiasiaksi, rajoittaa vakavasti uskomuksiani. En minä voi päättää uskoa, että olen töissä entisessä työpaikassani kun en kerran ole, enkä voi päättää uskoa kurssiarvosanojani paremmiksi kuin ne ovatkaan, tai pölyjä pois nurkista pyörimästä - ei, imuriin on tartuttava.

Enkä edes silloin kun kyse ei ole havainnoistani noin suoraan. En voi päättää että uskon maan litteäksi.

Minulla ei ole arkisissakaan asioissa valtaa päättää uskomuksiani.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 935
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #112 : 08.10.19 - klo:16:12 »
Jaa. Minusta se on vain yleisempää psykologiaa.
Psykologiasta puuttuvat synnin ja syntien anteeksisaamisen käsitteet. 

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4587
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #113 : 08.10.19 - klo:19:50 »
Psykologiasta puuttuvat synnin ja syntien anteeksisaamisen käsitteet.

Yleisempää psykologiaa on se, että en pysty uskomaan mitä haluan. Ei siihen mitään syntiä tarvita.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10683
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #114 : 08.10.19 - klo:22:14 »
Yleisempää psykologiaa on se, että en pysty uskomaan mitä haluan. Ei siihen mitään syntiä tarvita.

Luulen kyllä, että sinulla on terve realiteettien oivallus, enkä taida luulla ihan väärin.

Minun kokemukseni mukaan ihmiset hyvin halukkaasti uskovat todeksi täsmälleen mitä tahtovat. Tai mikä sopii heidän maailmankuvaansa, elämännäkemykseensä, siis, jos he menisivät ja kysyisivät, että anteeksi mutta osaisitteko viitsisittekö ehtisittekö selittää tämän jutun minulle, että näinkö se on vai noin, sitähän he eivät tee vaikka polvet ruvella rukoilisit.  Kas kun vastaus saattaa potkaista nurin koko mielen maailman, ja seurauksena on sitten sietämätön ahdistuneisuus. 

Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10683
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #115 : 08.10.19 - klo:22:22 »
Ehkä siksi ” körttiläinen usko ” ei vain voinut kiinnittää minua sen ihmeemmin kuin hiljaisuuden ystävien jutut, minusta sillä oli omat haksahduksensa, tasan se mitä se kutsuuomavoimaisuudeksi eikä sekään ole ihan ok jos ihmistä kiskotaan kohti epävarmuutta, masennusta tai yhtään mitään vain koska se on körttiläistä ja körttiläisyys on oikein.

Ihan Jumala riittäisi. Ja lahjaksi saatu vanhurskaus. Syntiä psykologia ei käsitteenä tunne eikä käytä, pahuuden kyllä. Siis jotain, joka menee yli mikään lapsuustrauman ikävän seurauksen,  voidaan perata esille geenivirheistä tai aivojen eri tavoin nimettävästä viasta vaan. 
Sitä on tutkittu, että milloin sille mahtaisi jotain noin psykologisesti.  Ei löytynyt, mutta viimeisintä tietoa ei minulla ole.

"................

Olisiko mitään jättää kaikki ja olettaa että Jumala ei sekoita omaa kunniaansa ihmistekoihin.  Mutta ihminen ei pääse ei kerta kaikkiaan siitä, että hilpeä tai surullinen, innokas käännyttäjä evankelioija tai mitä tahansa kyllä vaan säilyy sitkeässä kuvitelmat että minä tässä....   En itse jaksa, kyllä Jumala liiat kuvitelmat repii jos kerran se on niin tärkeää ja Hänen tahtonsa.  Kumma ettei siihen saa luottaa! 
Vaikka mihin muuhun suorastaan käsketään uskoa ja luottaa.


Meidät on tomusta luotu, Jumala tietää mitä me ehkä joskus olemme. Surua kyllä elämä tarjoaa, Jumala on niissä lohduttaja, suurin ja paras. Ja itseään jos haluaa masentaa niin Raamattu esille, mitään mittaa ei täytä ainakaan. Saattaa siellä lukea muutakin.
« Viimeksi muokattu: 08.10.19 - klo:22:32 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10683
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #116 : 08.10.19 - klo:23:32 »
Tosin.  Tuo virsi, jonka Riitta- mummi toi seuratuliaisena, ei ole minusta tippaakaan masentava.  Ei surullinen eikä muuta kuin jotain, josta tunnen kiitollisuutta, se tuli tänne niin hyvällä hetkellä vielä. Luin uudelleen moneen kertaan kun olen hukannut ne uudet siikkarit myös ja kaksi kappaletta vanhoja.

Täytyy ne tilata, ne kuitenkin lohduttavat.  Tai jos yrittää sanoa selkeällä kaanaan kiemurakielellä, tuo virsi kantaa.   
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 935
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #117 : 09.10.19 - klo:10:51 »
Yleisempää psykologiaa on se, että en pysty uskomaan mitä haluan. Ei siihen mitään syntiä tarvita.
Jo perisynti riittää sitomaan luonnollisen ihmisen tahdon, ja siksi perisynnin turmelema luonnollinen ihminen ei voi vapaasti päättää uskoa. Jotta hän voisi päästä taivaaseen, niin hänen täytyy syntyä uudesti kasteessa Pyhän Hengen vaikutuksesta. Kasteessa Jumala kutsuu ihmisen nimeltä omakseen ja lahjoittaa hänelle omanuskon. Usko on luottamusta Jumalan lupauksiin ja Hänen pelastavaan voimaansa.

Lähteet

https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Perisynti

https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Kaste

https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Usko

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 935
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #118 : 09.10.19 - klo:12:04 »
Syntiä psykologia ei käsitteenä tunne eikä käytä, pahuuden kyllä. Siis jotain, joka menee yli mikään lapsuustrauman ikävän seurauksen,  voidaan perata esille geenivirheistä tai aivojen eri tavoin nimettävästä viasta vaan.  Sitä on tutkittu, että milloin sille mahtaisi jotain noin psykologisesti.  Ei löytynyt, mutta viimeisintä tietoa ei minulla ole.
Raamatun mukaan jokainen ihminen on syntinen kantaen syyllisyyden taakkaa tarviten syntien anteeksisaamista. Tätä ei psykologia hyväksy, koska sen piirissä katsotaan asiaa vain siten, ettei ihmisiä saa ahdistaa synnillä. Siksi psykologia ei voi auttaa, koska siitä puuttuvat synnin ja syntien anteeksisaamisen käsitteet. Psykologian sijaan mielestäni luterilaisessa körttiläisessä uskossa kasteen lahjassa saadussa vanhurskaudessa syntinen ihminen puetaan Kristuksen puhtauteen ihmisen ollessa samalla kertaa syntinen ja vanhurskas. Se on ihmisviisaudelle mahdoton yhtälö, jossa sataprosenttisesti syntinen on sataprosenttisesti Jumalalle kelpaava.

Toki perisynnin takia oma pahuus on kristityn suurin riesa, mutta kristinuskon syvin olemus onkin juuri jumalattoman vanhurskauttamisessa. Vain sen varassa voi kristitty turvallisesti levätä, ja suostua olemaan paha ja pyhä yhtäaikaa suurena syntisäkkinä maan matosena asettuen armonkerjäläiseksi ja avunhuutajaksi epäilysten ja epäuskon tuulien puhaltaessa matkamiesten ja naisten vaeltaessa Isän tykö taivaankotiin.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10683
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #119 : 09.10.19 - klo:12:52 »
Nyt sinä luulet asioita. Psykologia hyväksyy kaiken millä ihminen voi paremmin, ja ennen muuta pääsee huonommista välineistä joilla pitää olonsa siedettävänä, mainitaan alkoholi ihan ensimmäisenä kun juuri sille ihmisen menetimme, erityisen kipeästi sisareni. Luulisin että nämä ovat uskon korvikkeita. Noin psykologisesta näkökulmasta. On ihmisiä jotka varmasti ovat eri mieltä, mutta minä nyt kumminkin ajattelen näin.

Että Freud oli ateisti, ei sitä mihinkään keikuta.  Vanhaa setää muistellaan kunnioituksella, ja psykoanalyytikoksi koulutettavat hankkivat herran kootut teokset tietääkseen mistä kaikki lähti.  Minulla on kunnia tuntea jopa IPA: n kouluttaja-analyytikkojen joukosta erinäisiä hartaita kristittyjä. Pentti Ikonen on ortodoksi, sikäli kun vielä elää.

Ja se on muuta kuin psykologia, p sykoanalyydi siis, joskun siihen syvästi vaikutti. Että se helpotti alkuaan oudoista selittämättömästä neurologisista oireista kärsivien ihmisten elämää,  on toinen juttu. Sillähän minä odotin että epilepsia paranisi kanssa, vaikka analyytikko sanoi jokseenkin oitis mikä minua vaivaa ja käski mennä ensin neurologille.  En sitten mennyt.


Psykologia, kuten lääketieteen puolelta sitä lähestyvä psykiatria ei uskon tai tunnustusten tavoin ”luule” yhtään mitään.  Jos uskonnollinen vakaumus estää ihmistä tutkimasta itseään, on jotain hullusti siinä vakaumuksessa ja jumalakuva muistuttaa takanreunalta katselevat meissenporsliinista paimenta, josta pölyäkin pyyhitään h y v i n varovasti.  Ne ovat tieteitä, joilla on avoin mieli kaikkia elämänilmiöitä kohtaan, tosin usko on juttu josta oma analyytikkoni totesi, semmoista ihminen usein alkaa ajatella hoitonsa lopulla, mutta se ei sellaisenaan analysoidu, turha vaiva edes yrittää.  Miettisi mieluummin sitä että tämä meidän yhteistyömme alkaa olla lopullaan ja ero edessä. 
« Viimeksi muokattu: 09.10.19 - klo:12:58 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.