Kirjoittaja Aihe: Körttiläinen usko  (Luettu 20992 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16169
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #90 : 29.10.17 - klo:22:14 »
Samoja ihmisiähän me olemme niin seurakuntalaisina kuin kansalaisinakin. Me olemme kirkko ja me olemme valtio. Toki näiden välillä on työnjako, mutta tuskin kristitty saa tai edes voi sanoutua kummastakaan kokonaan irti.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3896
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #91 : 30.10.17 - klo:23:22 »
Kiitos Leena, hieno kirjoitus.

Yksilöllisyys uskonasioissa ja suhteessa Jumalaan on kyllä saanut liiankin suuren painotuksen minusta nykyään.


"Minä olen paska" (körttiprofessori Haikola)... mutta yhteisöllisyys pienentää sen pieruksi...
wilhelmi niskasen jäljillä

Paikalla 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14931
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #92 : 31.10.17 - klo:17:28 »
Niks verstehen?

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6237
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #93 : 26.12.17 - klo:17:30 »
Itse kukin saamme sanoa itseämme vaikka mansikan poimijaksi. Käytän johdonmukaisesti sanaa körtti, kun puhun omista asioistani. Ymmärrän tämän sanan paremmin kuin herännyt-sanan itseni kohdalle.

Jotenkin noin ja vielä kuten riitta mummi kirjoitti, että se kun on seuroissa ja joissain tapahtumissa, jos tuntee kuuluvansa joukkoon.

Ittekkin mielummin jos kysytään sanoisin itseäni enempi marjanpoimijaksi, mutta jos uskonnollista vakautta vaaditaan ja kysytään kysytään, niin kuin körtti.
Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6237
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #94 : 27.12.17 - klo:21:52 »
Niks verstehen?

1944
nitton og fyrre og fyrre og fyrthy, kuten nuoruudessa sanotiin, tai tanskan slangilla.
nittenhudra ou fire ou fyötigh.

>Nykyään, kun käyn Daaniassa,nnin niillä on hauskaa ja ne sanooo, et puhunvanhaa daania,kuten heidän vanhukset?

Ei kun siitä piti, et 1944 on mukava vanha mies jonka isämme taivaassa on sallinut elää kauanja jotenkin tunnen, et hällä joku iso tehtävä maanpäällä vielä.
Munprofetiani mukaan se voisi olla,vaikka ystävällinen sana jollekkin, kun se mikä meistä tallaajista on iso voi olla taivaallisista pieni.

Jeesus sinun kanssasi 1944.
Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Paikalla 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14931
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #95 : 28.12.17 - klo:07:40 »
Jeesus Sinun kanssasi ViisVee.  :023: :039:
Kirjoitit Daanista. Sitten tajusin, että Tanskaa tarkoitat. Minä lentelin aatoksissani jo Pohjois-Galileaan Hermonin juurelle, sinne Jaakobin yhden sukuhaaran rauniokummulle.
Olen aika syrjässä modernista menosta, että ei minulle ole mitään erinomaista annettu tehtäväksi. Yritän totella huoneenhallitusta, siis Kaariinaa ja roplaan Zetoria. Nyt voi olla joskus kiiruskin, kun traktoreita on kaksi Sini ja Puni.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 19684
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #96 : 28.12.17 - klo:13:33 »
Joulun pyhät meni ihan hyvin, hyvä ja kiitollinen mieli.
Vaikka joulu ohitse, niin joulumielen ja kiitollisuuden ei tarvitse olla ohitse...päinvastoin...
ehkä olisin saanut kokea jotain mikä auttaisi arjen uskossa.
Olen varsin arkinen, pieni ihminen, matalalla maan pinnalla kulkien, monttuihin välillä
pudoten, ja saan nousta jälleen...
Tai siis Jeesus minut nostaa, itse omin voimin en pääse.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 935
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #97 : 03.10.19 - klo:09:06 »
Siilinjärveläisen kommentteja asiaan, miten hän tuntee asian.

https://www.siilinjarvenseurakunta.fi/1413-korttilainen-luterilaisuus 

Körttiläinen luterilaisuus


Inkeri Rissanen
Synnyinseurakuntani on Nilsiä, jossa herännäisyydellä on suurempi jalansija kuin täällä Siilinjärvellä. Oli körttiläisiä, jotka pukeutuivat tummiin körttivaatteisiin ja näin toivat julki uskonsa. Vanhempieni pukeutumisessa tämä ei näkynyt. Kylillä pidettiin usein seuroja ja siellä veisattiin aina Siionin virsiä. Pienenä luulinkin, että virsikirjan virsiä veisataan vain pyhäkoulussa ja jumalan- palveluksissa.

Isäni oli pyhäkoulunopettajana yli 60 vuotta, ja lisäksi hän oli maallikkopuhuja, joka puhui aina seuroissa ja kaikissa juhlissa. Ihmettelin, miten hän tiesi ja muisti niin paljon. Suru-uutisen kuultuaan hän lähti aina tukemaan ja lohduttamaan surevia. Äitini oli hyvin kannustava ihminen ja tuntui siltä, että hän etsi kaikista jotain hyvää. Rikkaat ja köyhät, pienet ja suuret, sairaat ja terveet olivat hänelle samanarvoisia. Hänen arvomaailmansa antoi minulle esikuvan.

Tältä pohjalta oma identiteettini lähti haparoiden kasvamaan. Uskon, että isäni asema kylän henkisenä tukena vaikutti suuresti käyttäytymiseeni. Tein itse rajat itselleni: mitä voin tehdä, etten tuota mielipahaa vanhemmilleni. Elin hyvin turvatun lapsuuden ja nuoruuden.

Opiskeluvuodet irtaannuttivat kotiympyröistä, mutta kun sain oman ammatin ja oman perheen, tunsin körttiläisten juurieni kannattavan. Ei minun tarvinnut etsiä mitään uutta. En ole koskaan oppinut keskustelemaan tai väittelemään paljon uskon asioista. Kuuntelen mieluummin, nautin hiljaa, veisaan mukana. Siionin virret, joita nykyisin veisaan lähinnä herättäjäjuhlilla, tuntuvat niin omilta. Laulaessa tuntee yhteyttä muihin.

Olen myös oppinut kuuntelemaan toisia ja palvelemaan, ottamaan Martan osan. Joskus pienikin kohtaaminen voi olla merkityksellinen. Ihmisen syvin tarve on tulla nähdyksi, kohdatuksi ja kuulluksi.

Inkeri Rissanen
Siilinjärven seurakuntalainen

25.9.2017
Mutta miten määritellään, kuka on körttiläinen luterilainen? Mikä ero on käsitteillä luterilainen ja körttiläinen? Riittääkö, jos yksi isovanhemmista on ollut körttiläinen tai jos tuntee itsensä körttiläiseksi? Körttiläisillä on toki oikeus päättää itse, ketkä ovat oikeita körttiläisiä. Tällä tarkoitan niin kutsuttua ryhmähyväksyntää.




Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16169
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #98 : 03.10.19 - klo:09:41 »
Riittääkö, jos yksi isovanhemmista on ollut körttiläinen tai jos tuntee itsensä körttiläiseksi?

Vaimoni sanoi, että körttisukuun kuulumaton nainen voi ruveta itse sellaisen kantaäidiksi. Alku näyttää lupaavalta. Eiköhän oman tunteen sijaan ole paljon tärkeämpää, että körttikansa rakastaa mukaansa. Se taas ei liene sen monimutkaisempaa kuin tilan antaminen seurapenkissä.

Paikalla 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14931
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #99 : 03.10.19 - klo:10:07 »
Tuhansia kirjoituksiani taappäin olin sitä mieltä, että minut on rakastettu tähän liikkeeseen. Nyttemmin joskus on sellainen tunne, että taisin tulla väkisin, en kylläkään omasta voimastani.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 935
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #100 : 03.10.19 - klo:10:56 »
Vaimoni sanoi, että körttisukuun kuulumaton nainen voi ruveta itse sellaisen kantaäidiksi. Alku näyttää lupaavalta. Eiköhän oman tunteen sijaan ole paljon tärkeämpää, että körttikansa rakastaa mukaansa. Se taas ei liene sen monimutkaisempaa kuin tilan antaminen seurapenkissä.

Monet nykyisenä jälkikristillisenä aikana maamme evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat kristityt kokevat uskovaisen roolin ahdistavalta eikä uskonasioista mielellään puhuta, ja jos joku tulee julistamaan uskoaan, niin se koetaan vaivaannuttavana. Kirkossakin messussa mielellään hakeudutaan omalle vakiopaikalle rivien päähän etupenkistä.

Mielestäni on  hyvä asia, miten evankelis-luterilainen kirkkomme on kansankirkko eikä mikään vain tosiuskovaisille tarkoitettu suljettu klubi kirkkojen ovien ollessa auki taivasta myöten syntisten astua sisään messuun. Kirkon penkissä saavat homot ja mummot istua vierekkäin sulassa sovussa keskenään, ja körttiläisyys onkin yksi kirkkomme sallivimmista herätysliikkeistä, vaikka mielikuva ankarasta herätysliikkeestä pitää pintansa pottakampauksineen vielä nykyisinkin. Körttiläisenä pääsee helpommalla taivaaseen kuin muissa herätysliikkeissä tai vapaissa suunnissa, eivätkä körttiläiset edes kutsu itseään uskovaisiksi. Näin ollen moni kristitty saattaisi ajatella, että alanpa körttiläiseksi ja liityn Herättäjä-yhdistykseen sekä alan käymään körttiseuroissa, jos tietäisi missä niitä järjestetään.

Lähteet

https://www.h-y.fi/herannaisyys.html

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005283388.html

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4587
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #101 : 03.10.19 - klo:12:56 »
Kävin äsken leikkauttamassa hiukseni, tuli puhetta körttitukasta (joku väliviahe työssä oli sellainen), ja sitten jouduin valistamaan että körttiläiset ovat eri asia kuin lestadiolaiset ja heitä on vieläkin ja että oliko toissakesänä kun pitivät täällä Tampereella isot bileet.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3896
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #102 : 03.10.19 - klo:15:12 »
Körttiläisen usko on keski-ikäisen miehen vatsan toimintaa. Mutta Jumala kokoaa hänetkin. Ei sinne taivaaseen tulla.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3896
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #103 : 03.10.19 - klo:15:20 »
...vaan sinne otetaan.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10683
Vs: Körttiläinen usko
« Vastaus #104 : 06.10.19 - klo:15:31 »
Ohoh, olenpas ollut kauhea täällä. Pyytäisin anteeksi, sillä kieli on terävää kuin fileerausveitsi. Ei kai ollut toista paikkaa, missä sitten sitä hirveää hätäännystään olisi voinut purkaa.

Näin kahta vuotta myöhemmin kiitän teitä aivan jokaista. Nämä vastaukset kyllä vastaavat, kun pää on sen verran veden pinnalla että jotenkin kellumalla nämä pystyy lukemaan.

Mutta sen. toteen, etten elämäni päivänä ole ollut yhtä järkyttynyt, yhtä kauhuissani, yhtä vilpitön.  Te sitten jouduitte sen kestämään.  Näkyy olleen joulu 2015 se omituinen, kun menin kirkkoon tyynen uskoni kanssa ja tulin ulos tietäen, että se nyt ainakin oli mennyttä.

.........

Täällä on paljon ajatusta, joka muistuttaa sitä turhaa trippiä ortodoksiseen kirkkoon.  En voi sanoa ettei olisi varotettu, mutta varottajista EVL puolen väki kuuli vasta minulta kuinka paikallinen ort kirkko opettaa.  Sehän on hajallinen diasporakirkko joka saattaa olla hyvin vaihteleva painotuksissansa.  Etsin kai sitä armollista. Jumalaa tai jotain.

Penalle paljon kiitoksia, myös Öppiäiselle, ja mielessäni on Bo Giertzin ” Kalliopohjasta”   vanhan kirkkoherran sanat nuorelle apulaiselleen:  ” Lunastajaa ei valita itselle eikä hänelle anneta sydäntä.... Sydän, se on ruosteinen peltipurkki tunkiolla, todella suurenmoinen syntymäpäivälahja!  Ja sitten tulee ihmeellinen Herra, tarttuu kävelykepillään siihen peltipurkkiin ja vie kotiinsa,.... Niin se käy.”


Ehkä käykin.  Tiedä vaikka olisi jo tapahtunut.  Tai tapahtuisi. Minä en ole se ” ihmeellinen herra”, pelkkä ruosteinen peltipurkki tunkiolla.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.