Penkki parempi kuin penkka — jo 50. kertaa
Herättäjäjuhlapenkeillä istutaan, maataan — ja niiden ääreen polvistutaan.
Rovasti Arvi Kallio oli mukana hankkimassa penkkikalustoa Ylistaron juhlille 1968. Kesällä 2011 hän levitti samoja penkkejä Isonkyrön juhlakentälle. Kuva: Jukka Kontkanen
”Herättäjäjuhlien järjestämisen eräs vaikeimpia ja suuritöisimpiä vaiheita on penkkien saaminen juhlakentälle”, kirjoitettiin Hengellisen Kuukauslehden väliin liitetyssä vetoomuksessa puoli vuosisataa sitten. Tänä kesänä Nilsiässä Herättäjä-Yhdistyksen penkkikalusto palvelee 50. kertaa.
1960-luvulle asti penkit hankittiin joka herättäjäjuhlille erikseen. Niitä lainattiin paikkakunnan maamiesseuroilta ja sahoilta tai koottiin puutavarakeräyksillä. Juhlien päätyttyä lainat palautettiin, keräyspuut myytiin ja seuraavan vuoden penkkien hankkiminen aloitettiin alusta. Aluspukkeja oli jonkin verran, mutta niitäkin jouduttiin nikkaroimaan vuosittain lisää.
Sahoilta saatu puutavara ei ollut tarkoitettu istumiseen. Naisten nailonsukat repeilivät lankkujen tikkuisissa reunoissa, ja parhaita vaatteita koetettiin suojata pihkalta levittämällä istuimille sanomalehtiä. Sanankuulossa istuttiin myös mättäillä ja ojanpientareilla.
Kun Ylistaron herättäjäjuhlat 1968 lähestyivät, siellä päätettiin, että nyt oli aika hankkia Herättäjä-Yhdistykselle pysyvä penkkikalusto.
Puutavara koottiin jälleen lahjoituksina.
-Puut kerättiin Eero Kaukosen sahalle, muistelee Ylistaron tuolloinen kappalainen ja juhlien pääsihteeri, rovasti Arvi Kallio. -Kun juttelin omistajalle siitä, että tällaista tavaraa tulisi sahattavaksi, hän oli väkevästi asiassa mukana. Tukit sahattiin, taapeloitiin talkoilla ja höylättiin, sitten ne vietiin Ilmajoelle kyllästettäväksi.
Talkoomielestä huolimatta rahaakin tarvittiin. Siinä päätettiin nojata mieluummin ”keräyksen tuottamaan setelipinkkaan kuin pankkiin”, kuten penkkivetoomus mainitsee. Taiteilija Tapani Aartomaa suunnitteli penkkilankusta pienoismallin, johon kiinnitettiin iskulause Penkki parempi kuin penkka. Näitä minilankkuja myytiin 20 markan (nyk. noin 30 €) hintaan, mikä oli yhden oikean penkin hinta. Kerätyillä varoilla hankittiin penkkejä 2 000 kpl, kymmenen kilometrin verran.
Penkkien metallisten aluspukkien valmistamisesta tekivät parhaan tarjouksen veljekset Sauli, Sakari ja Jaakko Järvi, joilla oli paja Ylistarossa. He aikoivat käyttää malleina Seinäjoen teatterin penkkipukkeja, mutta epäilivät niiden kestävyyttä, ja siksi kehittivät oman mallin. Siinä otettiin huomioon myös kuljettaminen: pukit saa pinottua tiiviisti päällekkäin.
Päävastuun suunnittelutyöstä otti Sauli Järvi. Pukit leikattiin, taivutettiin ja hitsattiin Järven pajalla, sinkitys tapahtui Ylihärmässä. Talkoohengessä tehty urakka oli melkoinen, pukkeja valmistui 7 200 kpl.
Sauli Järvi ei nähnyt penkkejä käytössä, sillä hän menehtyi sairauskohtaukseen keväällä 1968.
-Sain siunata Saulin haudan lepoon, Arvi Kallio muistelee. -Siunauspuheessa sanoin jotenkin niin, että olemme täällä ahertaneet juhlia varten, mutta Taivaan Isä oli jo kaikessa viisaudessaan valmistellut Saulille juhlakentän.
Kun penkkejä levitettiin Ylistaron kirkon viereiselle kentälle, se oli Arvi Kallion mukaan juhlahetki. Jo aattoseuroissa penkeillä laskettiin istuneen noin 18 000 juhlavierasta.
Pastori Alpo Järvi, joka pitkään vastasi Herättäjä-Yhdistyksessä juhlajärjestelyistä, kehuu 1960-luvun työtä.
-Pukit on tehty niin hyvin, että vuosien aikana on vain muutama kymmenen hajonnut.
Penkit ovat välillä joutuneet lujille.
-Kerran ehdin juhlilla väliin, kun lapset olivat rakennelleet penkeistä keinun, ja laudan kummassakin päässä istui viisi lasta!
Kadonneiden ja rikkoontuneiden penkkien tilalle tilattiin jonkin verran uusia lautoja 1980-luvulla. Tällä hetkellä penkkejä on kaikkineen 1 800.
-Myös lautojen reunoja on höylätty uudelleen, Alpo Järvi sanoo. -Ja vuonna 2006 Ylivieskan juhlajärjestäjät hoitivat aluspukkien maalaamisen.
Penkkejä vuokrataan myös muihin suurtapahtumiin. Niiden pinoamisjärjestelmä takaa sen, että kaikki penkit siirtyvät kahdella rekka-autolla.
Penkit levitetään kentälle juhlaviikolla noin sadan talkoolaisen voimin.
-Erityisen vaikuttavana muistan Vantaan penkkitalkoot, joissa oli mukana maahanmuuttajia, Alpo Järvi sanoo. -Yhdessä siinä penkkilankkuja autoilta kannettiin. Osan näistä talkoomiehistä näin sittemmin juhlilla.
Tapa koota penkit ja pukit kasaan juhlakansan voimin sai alkunsa Sotkamon juhlilla 1971. On laskettu, että päätösseurojen jälkeen juhlakenttä tyhjenee penkeistä viidessä minuutissa.
Kaisa Viitala
Lähteinä Arvi Kallion ja Alpo Järven haastattelujen lisäksi Hengellinen Kuukauslehti 1967–68 sekä Ylistaron kotiseutukirja VI (2015)
