Itse aiheeseen.
Olen kuullut tulkinnan tästä luvusta, että Paavailla paloi käämi, siis meni hermot tai jotenkin suuressa tunnekuohussa lateli nämä sanat?
16 Toistan vielä: älkää pitäkö minua järjettömänä. Mutta vaikka olisinkin hullu, niin antakaa minun olla hullu, jotta minäkin voisin hiukan kerskailla. 17 Mitä nyt puhun, sitä en puhu Herran mielen mukaan. Puhun kuin järjetön, kun nyt kerran kerskailen. 18 Koska niin monet kerskuvat ihmisten tavoin, kerskun minäkin. 19 Mielellännehän te siedätte järjettömiä, te jotka itse olette niin järkeviä. 20 Tehän siedätte sen, että teidät orjuutetaan, teitä riistetään, teidät alistetaan, teitä kohdellaan tylysti ja lyödään kasvoihin. 21 Häpeäkseni totean, että olemme olleet heikkoja. Mutta mitä joku toinen uskaltaa -- puhun nyt kuin järjetön -- uskallan minäkin.