Perustetaanko raamattupiiri Körttifoorumille?

[Riitta-mummi]

Minusta Kyösti voi tehdä kuten on hyvä. Sisältö on muotoa tärkeämpi. Kyllä keskustelua syntyy, tai ainakin ajatuksia, kun vaan on aiheita. Kyllä niistä löytyy vaikka olisivat erilläänkin.

[malla]

Kallistuisin samaan päätelmään kuin Riitta-mummi edellä.
Löytyyhän ne vanhemmat Raamattupiiri-ketjut kuitenkin tästä osiosta vaikka olisivat erillään.
Minusta noin tai siis näin olisi jotenkin selkeämpää.
Mutta aloittajat saanee itse valita kuinka tekevät.
Hyppään mukaan keskusteluun jos keksin jotain sanottavaa ja kirjoitettavaa aiheen tiimoilta.

[karjalaisenkyösti]

Voidaan hyvin jatkaa ilman tekemääni huonosti sanoitettua ehdotustani.
Pääasia, että Raamattua luetaan.

Käytännöksi meille on muotoutunut se, että aina, kun uusi raamattupiirikeskusteluketju avataan, on ketjun avauksessa linkki Raamattuun.
Esim. näin:
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/    (vanha käännös)

tai sitten näin:

http://www.evl.fi/raamattu/1992/Ps.html   (uusi käännös)

Ajatukseni oli siis se, että kun esim. avataan ketju uudelle Korintolaiskirjeen luvulle, tuon Raamattu-linkin lisäksi aloituksessa (eli siis ketjun ensimmäisessä viestissä) olisi linkki edellisen korintolaiskirjeen luvun raamattupiiriketjuun.
Esim. kun avataan ketju Korintolaiskirjeen 5. lukua varten, aloituksessa olisi raamattulinkin lisäksi tällainen linkki:
http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=4511.0

Kun ihminen avaa Korintolaiskirjeen 5. luvun keskusteluketjun, hän pääsee helposti tutustumaan ketjua, jossa käsitellään lukua 4.

Eli, Korintolaiskirjeen 5. luvun ensimmäisen keskusteluketjun aloitus voisi olla tällainen:

"
Viikolle 17.10. - 23.10.16

http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/
http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=4511.0   (tämä on linkki Korintolaiskirjeen 4. luvun raamattupiiriketjuun)
"

Korintolaiskirjeen 6. luvun ensimmäisen keskusteluketjun aloitus voisi olla tällainen:
"
Viikolle 24.10. - 30.10.16

http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/
http://foorumi.h-y.fi/index.php?.............   (tähän tulisi on linkki Korintolaiskirjeen 5. luvun raamattupiiriketjuun)
"

Tällä tavoin meillä olisi Korintolaiskirjeen ketjut linkitetty toisiinsa niin, että jokaisesta ketjusta pääsisi helposti löytämään edellisen viikon ketjun.
Kun ollaan luvussa 16, siitä ketjusta pääsisi nopeasti linkin kautta luvun 15 ketjuun. Luvun 15 ketjusta pääsisi nopeasti linkin kautta luvun 14 ketjuun. Luvun 14 ketjusta pääsee helposti linkin kautta luvun 13 ketjuun jne.
Toki ketjut löytyvät myös foorumilla olevan hakutoiminteen avulla, jos kirjoittaa siihen vaikkapa "raamattupiiri", jos haluaa katsoa, millaisia raamattupiirejä meillä on ollut. Tosin tällä tavoin hakeminen on hankalampaa ja voi löytyä paljon muutakin, kuin oli halunnut.

Sama käytöäntö voisi olla myös sen toisen raamattupiirin suhteen, eli uuden ketjun alussa olisi linkki edellisen viikon raamattupiiriin.
Esim. jos meillä on ketju Jesajan kirjasta, olisi ketjun alussa linkki Jeremian kirjaan, mikäli sii sJeremian kirja olisi ollut edellinen tutkimuksemme kohde.

Tämä oli ehdotus, jota meidän ei tarvitse ottaa käytäntöön, jos emme koe sitä tarpeelliseksi.
Korostan, että nykykäytöntö on hyvä.
Avatuista ketjuista huomaan, että tällä hetkellä meillä on meneillään yksi luku Korintolaiskirjeestä sekä Esterkin kirja kahden viikon ajalle sekä Psalmit 11-20 ilmeisesti yhden viikon ajalle.
Tämä on hyvä, hypätkäämme jälleen Raamatun kiehtovaan maailmaan ja nauttikaamme siellä.
Pääasia, että ketjut ovat olemassa, niiden linkitys toisiinsa on kuitenkin varsin toisarvoinen asia.

[vn]

Kiitos Kyösti selvityksestä, joo ymmärrän hyvin periaatteessa tämän ajatuksesi,
ja hyvältä kuulostaakin.

Itselläni vaan tekniikka välillä hukassa... 
Kyllä mä tänne tuubilinkkejä sun muita osaan laittaa, mutta ketjun linkittäminen...
ehkä meen testi osioon kokeilemaan...ehkä avautuisi minullekin?

[Riitta-mummi]

Minä olen teknisesti hyvin taitamaton, ja menen jo näissä kuvioissa ulos. Ohjeiden noudattaminen ei liene päätarkoitus. Jos on, niin eihän tässä viikko-aikataulukaan ole se tärkein. Jos Kyösti itse käsittelisi nämä jutut silloin kun ehtii.
Juttuamme samasta niin kauan kuin uutta  annetaan.

Se miten entisissä raamattupiireissäni toimittiin, oli vain yksi kirja kerrallaan.

[karjalaisenkyösti]

Mennään eteenpäin siten, kuin tähänkin asti.
Ei mitään linkityspakkoja.
Ideoita kuitenkin heittäkäämme edelleenkin, osa ideoista toteutuu, osa ei. Se on normaalia elämää.

Minä olen äärimmäisen tyytyväinen siihen, että meillä on täällä nämä raamattupiirit ja että on jonkinlaiset ajat määritelty, joka kannustaa määrätietoisempaan Raamatun tutkimiseen. Oli siellä keskusteluketjuissa jotain linkkejä tai ei ole, se on sivuseikka.  :-)

[karjalaisenkyösti]

Tämän viikon loppuu mennessä olemme käyneet läpi 2% raamatun tekstisisällöstä ja 3% raamatunkirjoista (Joona & Ester).
Pyöristin prosentit kokonaislukuihin.

[seppos]

Miksi emme käytä uudempaa käännöstä körttifoorumilla? Se että rakastuu johonkin vanhaan ei ole peruste.

[karjalaisenkyösti]

Miksi emme käytä uudempaa käännöstä körttifoorumilla? Se että rakastuu johonkin vanhaan ei ole peruste.

Raamatuntutkimuksessa on eduksi, että voi käyttää useampia eri käännöksiä ja jos mahdollista, niin myös muitakin, kuin suomenkielisiä. Ns. alkutekstiin syventyminen myös tuo oman lisänsä ja se onnistuu aivan tavalliseltakin ihmiseltä, kun viitsii vähän vaivaa nähdä. Siihen on olemassa apuvälineitä.

KR1992 on hyvää ja sujuvaa suomea. Sen ongelma kuitenkin on se, että sen käännösperiaatteena on ollut olla enemmän sellainen selittävä ja Raamattua tulkitseva, kuin esim. KR33/38. Tästä  johtuen KR1992 ei samalla tavalla sovi Raamatun yksityikohtaiseen tutkimiseen kuin joku sanatarkka käännösperiaatetta noudattava käännös.

Itse käytän paljon Raamattu Kansalle käännöstä, joka on uudempi, kuin KR1992. Siinä käännösperiaatteena on myös tuo sanatarkkuuden hakeminen, kuten KR33/38. Raamattu Kansalle käännös vaikuttaakin paljolti KR33/38:lta, jossa on kieltä hieman modernisoitu.
Käytän lukuraamattuna myös KR1992 ja KR33/38:aa. Joskus joitain muitakin käännöksiä.
Pojalleni olen myös lukenut paljon Elävää Uutista, joka on UT vapaasti kerrottuna, eli paljon enemmän tuolla selittävässä ja tulkitsevassa suunnassa, kuin KR1992.

Esim. Uuden Maailman käännös on eräs ns. sanatarkka käännös. Monesti olen vilkaissut UM:ää, kun olen tutkinut jotain pientä yksityiskohtaa.

Jos siis haluaa harrastaa syvällisempää raamatuntutkimusta ja haluaa ehdottomasti valita vain yhden raamatunkäännöksen, niin ei kannata valita KR1992:ta vaan jokin sanatarkempi käännös.

Jos taasen ei ole kiinnostunut kovins yvällisestä tutkimuksesta vaan haluaa miellyttäviä lukukokemuksia, niin silloin hyvä valinta voisi olla juuri KR1992.

Raamatunkäännöksen valintaan vaikuttaa se, mikä ihmisen käyttötarkoitus on. Yhtä käännöstä ei voi suositella kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin.

[donpate]

Mitä mieltä Kyösti olet Saarisalon käännöksestä? Taitaa tosin olla vain UT, hän kai pyrki tarkkuuteen.

[karjalaisenkyösti]

Kyllä minulla Saarisalon käännös on.
UTn hän käänsi.
Käännös kuuluu sanatarkkoihin käännöksiin.
Toivo Koilo on auttanut käännöstyössä. Toivo Koilo on myös julkaissut oman UTn käännöksensä.
En kovin paljoa ole tätä käännöstä lukenut, mutta hyvä käännös mitä ilmeisimmin on.
Ihan luettavaa tekstiä näyttää olevan. Ei toki KR92 tasoa, mutta eipä sanatarkkaa käännösperiaatetta noudattaen sellaiseen vissiin voi täysin päästäkään.

[donpate]

Mulle sopii parhaiten -92 käännös, on tällaiselle lukihäiriöiselle tähänastisista paras. Asia tulee tarpeeksi selvästi esiin, enkä teknisiin kikkailuihin ymmärrä ottaa osaa. En tiedä miksi Raamattua tulee luettua niin vähän, kun muuten luen kuitenkin keskivertoa enemmän. Jospa olen niin nulikka luonteeltani että kaikki kioskikirjaallisuus helppoudessaan uppoaa helpoiten.

[PekkaV]

   Sama mulla. Todellisuuteni on irtautunut teksteistä ja tekstit ovat irtautuneet todellisuudestani. 

Kuten olen kirjoittanut, Raamattu on agendalla nykyisen ja kahden seuraavan teoksen jälkeen.

Raamattupieri on luku sinänsä. Mikä ei sovi härälle, sopii juhdalle.

Kiinnostus elämän eri ilmiöihin on positiivista. Mihin se milloinkin kohdistuu, on kovin yksilöllistä.

Yksilöllinen tuli esille diabetes-kurssilla. Usein päädyttiin siihen, että saman lääkkeen vaikutus eri ihmisiin on erilainen, yksilöllinen. Erillisiä saarekkeitahan me olemme. Kurkotamme toistemme puoleen. Ykseyden, yhteyden ja yhteisöllisyyden kokemus on perusmotiivi toiminnallemme.

[seppos]

Raamatuntutkimuksessa on eduksi, että voi käyttää useampia eri käännöksiä ja jos mahdollista, niin myös muitakin, kuin suomenkielisiä. Ns. alkutekstiin syventyminen myös tuo oman lisänsä ja se onnistuu aivan tavalliseltakin ihmiseltä, kun viitsii vähän vaivaa nähdä. Siihen on olemassa apuvälineitä.

KR1992 on hyvää ja sujuvaa suomea. Sen ongelma kuitenkin on se, että sen käännösperiaatteena on ollut olla enemmän sellainen selittävä ja Raamattua tulkitseva, kuin esim. KR33/38. Tästä  johtuen KR1992 ei samalla tavalla sovi Raamatun yksityikohtaiseen tutkimiseen kuin joku sanatarkka käännösperiaatetta noudattava käännös.

Itse käytän paljon Raamattu Kansalle käännöstä, joka on uudempi, kuin KR1992. Siinä käännösperiaatteena on myös tuo sanatarkkuuden hakeminen, kuten KR33/38. Raamattu Kansalle käännös vaikuttaakin paljolti KR33/38:lta, jossa on kieltä hieman modernisoitu.
Käytän lukuraamattuna myös KR1992 ja KR33/38:aa. Joskus joitain muitakin käännöksiä.
Pojalleni olen myös lukenut paljon Elävää Uutista, joka on UT vapaasti kerrottuna, eli paljon enemmän tuolla selittävässä ja tulkitsevassa suunnassa, kuin KR1992.

Esim. Uuden Maailman käännös on eräs ns. sanatarkka käännös. Monesti olen vilkaissut UM:ää, kun olen tutkinut jotain pientä yksityiskohtaa.

Jos siis haluaa harrastaa syvällisempää raamatuntutkimusta ja haluaa ehdottomasti valita vain yhden raamatunkäännöksen, niin ei kannata valita KR1992:ta vaan jokin sanatarkempi käännös.

Jos taasen ei ole kiinnostunut kovins yvällisestä tutkimuksesta vaan haluaa miellyttäviä lukukokemuksia, niin silloin hyvä valinta voisi olla juuri KR1992.

Raamatunkäännöksen valintaan vaikuttaa se, mikä ihmisen käyttötarkoitus on. Yhtä käännöstä ei voi suositella kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin.

Ymmärrän ettei yhtä käännöstä käytetä, sillä ruotsaiset ja englantilaiset ovat kääntäneet monet asia selvästi meidän kännöksestä poikkeavasti. Miten silloin on sanatarkkuus, johon en usko ja joka johtaa harhaan. Se on periaate, joka ei läheskään aina toimi, kun sanalla on niin monta merkitystä (kuusi palaa= tulipalo, tulee takaisin, sokeria jne).

[seppos]

Mitä mieltä Kyösti olet Saarisalon käännöksestä? Taitaa tosin olla vain UT, hän kai pyrki tarkkuuteen.

Eikö Saarikoskikin kääntänyt jotain?