Toistan: Hengen ohjaus on jatkuvaa parannuksen tekemistä. ("Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.")
Saatan ajatella puolen vuoden kuluttua ihan eri tavalla tai painottaa muuta, mutta juuri nyt ajattelen ihmisen itsensä voivan juuri näin mahdottoman hyvin.
Ajattelin toisessa yhteydessä " ihmisajatusta" , täällä on puhuttu teoista, vakuutan että on miljoonasti helpompaa puhua ja suunnitella hyviä tekoja kuin saada ne tehtyä!
Tuostakin saattaa tulla ihmisajatus: Minä olen kadotettu ellei tätä näy. Mutta eikö tämä merkitse sitä mistä toisaalla Nuuska kirjoitti " Kristuksen päälleen pukemisena?" Ehkä vähitellen ihminen myös kaipaa tätä, haluaa tämän puolen omakseen, omistaa nämä ominaisuudet? Lopulta niin voi itsekin paremmin kuin vastakohdassaan. Viha, kauna, katkeruus, kostonhimo, kiivaus, kateus, pahat sanat, juoruileminen, väärä todistus lähimmäisestä, nuo päivittäiset ihmisen kumppanit, vievät mielentilaan joka ei takuulla ole terveellinen yhdellekään.
..............
" Hengen johdatus" taitaa merkitä täsmälleen samaa kuin se " Jumalan johdatus" josta kyselin foorumille tullessani. Ajatus torjuttiin melko yksimielisesti. Saatoin käyttää väärää ilmausta.
Itselleni ei ole tapahtunut outoja yhteensattumia, joista uskaltaisin nyt puhua " Hengen johdatuksena" sen sijaan ajatus Jumalasta läsnäolevana omassa vaatimattomassa arjessani on juuri nyt, taakse katsellessani, suuri ja avoin kysymys.
Hän joko on kaikessa tai ei missään, tällä hetkellä ajattelen kyllä näin. Saa nähdä olenko viisaampi puolen vuoden kuluttua. Ajattelen paljon lupausta, " kaiken kääntämisestä parhaaksi niille jotka Häntä rakastavat" ja juurikin niin, etten tee tuosta " rakastamisesta" ehtoa.