Kirjoittaja Aihe: Pelastusvarmuus  (Luettu 18710 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jarru

  • Istahtaa penkin päähän veisaamaan
  • Viestejä: 49
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #30 : 07.08.16 - klo:16:33 »
Hei,

Tarkoitetaanko pelastusvarmuudella siis sitä, millä mielin odotamme kuolemaamme seuraavaa todellisuutta?

Kristinuskossa on varsin vahvana elänyt kuolemanjälkeinen todellisuus kaiken olemisen ja toiminnan tähtäyspisteenä. Monenlaista arpaa on heitetty ja arvauksia siitä, millä edellytyksillä tuo todellisuus on meille kullekin mieluinen. Tärkeää on ollut myös se, että se ehdottomasti ei voi olla kaikille mieluinen, eli tarkoitan jakoa taivaaseen ja helvettiin menijöihin. On samalla ymmärrettävää ja samalla käsittämätöntä, kuinka paljon nämä kuolemanjälkeisen todellisuuden spekuloinnit ovat ihmisten elämää hallinneet. Ulkopuolinen voisi arvioida, että kyse on hysteriasta elämän rajallisuuden edessä.

Jeesushan iski huomattavia suuntaviittoja ihan tätä tässä käsillä olevaa ja menossa olevaa elämää varten, eikä myöskään väittänyt että se ja taivasten valtakunta olisivat täysin toisillensa vieraita asioita. Uskon ja toivon, että todellisuus ei rajoitu kuolemaamme, mutta en käsitä, mitä hyötyä spekuloinnista ja arvailusta on, Ei kenelläkään ole tietoa. Tietenkin, jos luulee omaavansa jotain salattua tietoa, ja osaa puhua vakuuttavasti, niin silloin voi varmasti kerätä ympärilleen faneja ja orjuuttaa heitä. Muuta etua en osaa nähdä tietämyksessä kuolemanjälkeisestä todellisuudesta.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15846
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #31 : 07.08.16 - klo:16:41 »
Hei,

Tarkoitetaanko pelastusvarmuudella siis sitä, millä mielin odotamme kuolemaamme seuraavaa todellisuutta?

En ole koskaan ymmärtänyt siitä noin puhuttavan. Alussa se oli tietyn ryhmän myyntiargumentti. Meidän usko (tuote) on parempi, kun meiltä saat myös pelastusvarmuuden, mikä muiden tarjouksista puuttuu. (Äskeinen 1960 luvulla) Sen jälkee ilmaisu hiukan miedontui, mutta säilytti silti myyntiargumentin roolin. Pelastusvarmuudesta puhujat olivat pelastettuja heti puhuessaan eivätkä enää armoa tarvinneet, sillä olivat jo saaneet kaiken.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 27318
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #32 : 07.08.16 - klo:17:41 »
Hei,

Tarkoitetaanko pelastusvarmuudella siis sitä, millä mielin odotamme kuolemaamme seuraavaa todellisuutta?

Kristinuskossa on varsin vahvana elänyt kuolemanjälkeinen todellisuus kaiken olemisen ja toiminnan tähtäyspisteenä. Monenlaista arpaa on heitetty ja arvauksia siitä, millä edellytyksillä tuo todellisuus on meille kullekin mieluinen. Tärkeää on ollut myös se, että se ehdottomasti ei voi olla kaikille mieluinen, eli tarkoitan jakoa taivaaseen ja helvettiin menijöihin. On samalla ymmärrettävää ja samalla käsittämätöntä, kuinka paljon nämä kuolemanjälkeisen todellisuuden spekuloinnit ovat ihmisten elämää hallinneet. Ulkopuolinen voisi arvioida, että kyse on hysteriasta elämän rajallisuuden edessä.

Jeesushan iski huomattavia suuntaviittoja ihan tätä tässä käsillä olevaa ja menossa olevaa elämää varten, eikä myöskään väittänyt että se ja taivasten valtakunta olisivat täysin toisillensa vieraita asioita. Uskon ja toivon, että todellisuus ei rajoitu kuolemaamme, mutta en käsitä, mitä hyötyä spekuloinnista ja arvailusta on, Ei kenelläkään ole tietoa. Tietenkin, jos luulee omaavansa jotain salattua tietoa, ja osaa puhua vakuuttavasti, niin silloin voi varmasti kerätä ympärilleen faneja ja orjuuttaa heitä. Muuta etua en osaa nähdä tietämyksessä kuolemanjälkeisestä todellisuudesta.

Kirjoitit hyvin, selventäen ja omaakin ajatteluani tukien.

Jeesuskaan ei tiennyt, yksin Isä tietää.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1757
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #33 : 07.08.16 - klo:19:05 »
Sana pelastusvarmuus ehkä herättää helposti negatiivisia mielikuvia, siitä voi tulla mieleen röyhkeä itsevarmuus oman uskon suhteen, itsevanhurskaus. Niinkuin päivän tekstissä oli omasta hurskaudestaan varma fariseus ja publikaani joka löi rintaansa ja katui vähäsanaisesti syntejään. (jotenkin körttiläistä) Ei kannata siis luulotella liikoja omasta hyvyydestään. 
Ajattelen että pelastusvarmuus on sitä minkä Paavo Ruotsalainen koki Seppä Högmanin luona kun sai rauhan sielulleen. Tai se vapautus minkä Luther löysi luostarissa, teema jonka ympärillä kaikki hänen kirjoituksensa pyörii, mm. Galatalaiskirjeen selitys.

Siinä onkin oma (pyhää pelkoa aiheuttava) jännitteensä, että on syntinen ja että usko ei ole vielä vaihtunut näkemiseksi- ei olla siis perillä vielä eikä voi sillä (selvänäkijä-) tavalla olla varma. Mutta silti evankeliumi, Luther ja muut kehottaa rohkeaan luottamukseen uskomaan pelastus omalle kohdalleen. Epäilyksiltä tuskin kukaan välttyy.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 27318
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #34 : 07.08.16 - klo:19:23 »
Amen,amen, aaameeen ! :eusa_clap:

Olisipa jakaa tämän päivän saarna tästä aiheesta. Pelastus on Jeesukseesa, mutta onko se varma, voiko sitä esim. toiselta kysellä, on se juttu.

Minä olen kuullut sen kysymyksen tarpeeksi monta kertaa jotta se ei minusta ole soveliasta.

Myöskin rukoileminen v a i n  omien asioiden, minun, meidän perheen, meikäläisten puolesta ei ole Jeesuksen mielen mukaista. Se on sitä itsekkyyttä jota fariseus päivän tekstissä edustaa.

Jumala on kaikkien ihmisten Isä ja Luoja. Hän tietää tarpeemme, mutta vastaa niin kuin tarpeelliseksi näkee.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10754
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #35 : 07.08.16 - klo:21:49 »
Hei,

Tarkoitetaanko pelastusvarmuudella siis sitä, millä mielin odotamme kuolemaamme seuraavaa todellisuutta?

Jeesushan iski huomattavia suuntaviittoja ihan tätä tässä käsillä olevaa ja menossa olevaa elämää varten, eikä myöskään väittänyt että se ja taivasten valtakunta olisivat täysin toisillensa vieraita asioita. Uskon ja toivon, että todellisuus ei rajoitu kuolemaamme, mutta en käsitä, mitä hyötyä spekuloinnista ja arvailusta on, Ei kenelläkään ole tietoa. Tietenkin, jos luulee omaavansa jotain salattua tietoa, ja osaa puhua vakuuttavasti, niin silloin voi varmasti kerätä ympärilleen faneja ja orjuuttaa heitä. Muuta etua en osaa nähdä tietämyksessä kuolemanjälkeisestä todellisuudesta.

Erikoista, tällä kertaa ymmärrän juuri päinvastoin kuin Seppos. Siksi erikoista ettei se ole järin yleistä vaan tulen aika usein  ajatelleeksi melko samoin.

.....................

Tuohon " Ulkopuolinen voi ajatella " jne tekstissäsi voisin todeta että noin ajattelee ihan sisäpuolinenkin kaiken ohessa.  Syystä jota en osaa selittää ajankohtaisesti tuo Mansipaanin toteamus laiturilla istujasta ja vedessä viime voimillaan räpiköivästä ovat nyt erityisen osuvia.  Toivoisin voivani olla pelastuksestani vakuuttunut.

Tuo ajatus kirkosta (uskonnoista) selittämässä kuolemaa pois on ainakin suoraan Freudilta ja siten tuttu. Valitettavaa, se pysäytti psykoanalyyttisen tutkimuksen tältä kohdalta ja johtaa virhetulkintoihin potilastyössäkin. Entäs sitten,mkysyin kerran oikein hyvältä ystävältä, entäs jos ylösnousemus olikin totta? Ja siinä kaikki ratkaisevan tärkeä?  Sitten on erikseen nämä kuolemanpelkoon liittyvät seikat.

.......................

Vn joka kysyy saatanan hyökkäyksestä toi mieleeni erään Lutherin ajatuksen:  Ihminen lankeaa pahimmin epäillessään ettei Jumala ole hyvä. Tästä voi venkoilla ja väännellä loputtomiin, niin vain on että epäillessäni tartun toisin ajoin lohdukseni  tähän.  On epäilemättä ihmisiä joille " turvallinen luottamus on heidän väkevyytensä" ( psalmi?  :icon_rolleyes:) itsekään sitä huomaamattansa, sitten meitä joiden turvallisen luottamuksen laita on todella niin ja näin.

Ehkä joskus saa ajatella niinkin, ja tällä kohdin taas ajattelen että enemmän on olla kristitty kuin körtti  :003:  , unohtaa vertailut alkuperäisiin oikeaoppislaisiin toistupalaisiin viidesläisiinkin.

Jestas. Onneksi koko kysymystä ei esitetty minulle ( ketjun alussa) Olisin vastannut kai, tä? Mitkä körtit? Milloin mitkäkin mitenkin ja kuinka kukakin, en minä edes yritä tietää noin mahdottomia, en minä kenenkään sydämen tuntija ole. Kuka on yllättävän varma tietämättään, kuka hyvin vähän. Joka suuntakristillisyydellä on tästä oma esityksensä kuinka oikeasti pitää.
« Viimeksi muokattu: 07.08.16 - klo:21:57 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16411
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #36 : 08.08.16 - klo:06:38 »
Joku voisi varmaan tehdä tieteellisen tutkimuksen pelastusvarmuuden esiintymisestä Siionin virsissä tai vanhoissa ja uusissa seurapuhekokoelmissa. Siitä nousisikin seuraavana kysymys, vastaako suhde heränneiden omaa suhtautumista vai onko se vastakkainen ja siksi tärkeä. Luulen esimerkiksi uskossaan horjuvien mielellään veisaavan vahvan luottamuksen virsiä.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4704
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #37 : 08.08.16 - klo:14:53 »
Luulen esimerkiksi uskossaan horjuvien mielellään veisaavan vahvan luottamuksen virsiä.

Mihin luulosi perustat?

Tai siis millaisen vahvan luottamuksen? Luotetaan vahvasti siihen, että horjuvauskoisena tai jopa ilman uskoakin kelpaa, tai että kyllä se uskon lahja sieltä aikanaan tulee, jos on tullakseen.

Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16411
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #38 : 08.08.16 - klo:15:55 »
Tiedän kiitosvirsien veisaamisen auttaneen vaarassa ja kärsimyksen keskellä olleita. Tähän perustan arvaukseni, että 'Varmana laulaa Herrasta saan' voi olla tarpeen epäilysten vaivaamalle.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10754
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #39 : 08.08.16 - klo:17:49 »
Tiedän kiitosvirsien veisaamisen auttaneen vaarassa ja kärsimyksen keskellä olleita. Tähän perustan arvaukseni, että 'Varmana laulaa Herrasta saan' voi olla tarpeen epäilysten vaivaamalle.

Kas, suosikkini Siionin Kanteleesta.  :icon_biggrin:  kuin sattuskin. Se on kaunis laulu, ajattelen melodiaa, eikä vaikea. En tosin tunne Siionin Kannelta kovin hyvin kauttaaltaan.

Sanoista yksi jae jopa perustelee sinnepäin. " Hän minut osti kuolemallaan". Sen jälkeen lupailu jatkuu, periä Taivaan kerran mä saan ja no. Pitää kerrata sanat. Jotenkin se ei vakuuta että toinen on vakuuttunut. Hänellä saattaa olla vakuuttuneisuudelleen syy ja perustelu, enkä minä usko kaikkien pääsevän Taivaaseen vaikka kuka uskoisi. Mikä on vaihtoehto, ei ole kunnolla vastattu.

Nuoruudessani nekin papit jotka pitivät rautakädellä kiinni monesta muusta ja nykyisin homosynnistä heittäytyivät tällä kohdin eksegeeteiksi ja selittivät  GeHinnomin laaksoa ja sanajuuria ja paikkaseutuja. Hyvää päivää kirvesvartta. Se on kai mahdoton ammatti.

Kansanlähetyksen opiskelijailloissa toisinasn jatkokeskusteltiin teemasta. 1976 ne olivat muuten fiksumpia kuin Raamattuseuran.  Tapasin kavereitani jommassa kummassa.

 Olivat Junkkaalan  veljeksetkin tällä kohtaa vaiteliaat ja varovaiset. Sieltä tuli jos mitä vaan ei tulijärveä joka on valmistettu Perkeleelle ja hänen enkeleilleen. Enhän sano että pitäisi, eikä kai tässä tulijärvikauhu vaivaa, vakuutan, ettei itseäni, vaan no niin, juuri se juntturapäinen kapinointi, jos nyt kuolisit.... Eli se, no kaunishan on, sv jossa veisataan jos tuomionkin kuulidin. Tuomion edessä en ainakaan ilmoita mitään jossia. Kyllä, se on jo kuultu.

Uusi testamentti toteaa, mitään kadotustuomiota ei siis ole meille jotka Kristuksessa Jeesuksessa olemme. Kai sitä arka kysyy olemmeko. Kasteko siinä teki tarpeeksi?   Sillä kohdin uskaltaisin itse kysyä sitä Saatanaa jopa, tosin aina varmaan niinkin että viisas varoo.
« Viimeksi muokattu: 08.08.16 - klo:18:00 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10754
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #40 : 08.08.16 - klo:17:56 »
Tuli pitkä....  Kaikkea turhaa taas. Toivoisin tulla Jumalan armahtamaksi, en niinkään mistään ikuisista piinoista kuin ikuiseen rauhaan. 

No körttipappi neuvoi että hyräillä mollivoittoisia, niitä Saatana pakenee suorastansa on joku sanonut. Synkkää ja murhevoittoista. Varo duuria.  Uskalsin olla vastakkaista mieltä.

Hän riemastukoon mustikassa nyppiessään marjaa niistä kaikkein ankeimmista omalla vapaudellaan. 

Sääli, kiitosvirsiä on pahasti kirjoitettu duurisävellajiin, no, jäähän herraa hyvää kiittäkää.
« Viimeksi muokattu: 08.08.16 - klo:18:05 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15519
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #41 : 08.08.16 - klo:18:07 »
Leena, kyllä sinun kirjoituksiasi jaksaa lukea vaikka olisivat pitkiäkin.
Pohdit paljon ja koen mielenkiintoisiksi, jään usein miettimään sanomaasi, kirjoittamaasi.

Pelastuksessani luotan Pelastajan, Vapahtajan täytettyyn työhön ristillä.
Minunkin edestäni hän huusi siellä:
"Se on täytetty!"

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15519
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #42 : 08.08.16 - klo:19:17 »
Lisään vielä, että et kirjoita "kauhealla paatoksella" etkä tuputtaen vaan koen kirjoituksesi pohdinnoiksi, useimmiten.
Ja siksi ne kiinnostavat.
Tuli tuo asia mieleeni vielä.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15846
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #43 : 08.08.16 - klo:21:23 »
Kas, suosikkini Siionin Kanteleesta.  :icon_biggrin:  kuin sattuskin. Se on kaunis laulu, ajattelen melodiaa, eikä vaikea. En tosin tunne Siionin Kannelta kovin hyvin kauttaaltaan.

Sanoista yksi jae jopa perustelee sinnepäin. " Hän minut osti kuolemallaan". Sen jälkeen lupailu jatkuu, periä Taivaan kerran mä saan ja no. Pitää kerrata sanat. Jotenkin se ei vakuuta että toinen on vakuuttunut. Hänellä saattaa olla vakuuttuneisuudelleen syy ja perustelu, enkä minä usko kaikkien pääsevän Taivaaseen vaikka kuka uskoisi. Mikä on vaihtoehto, ei ole kunnolla vastattu.



Tämä 


356 VARMANA LAULAA HERRASTA SAAN
1. Varmana laulaa Herrasta saan, / joka on suuri rakkaudessaan. / Hän minut osti kuolemallaan, / periä taivaan kerran mä saan. / :,:Tämä on laulu sydämeni, / ylistän Herraa ikuisesti.:,:

2. Lahjan sain kalliin, täydellisen, / syytä on olla onnellinen. / Enkelten laulu soi yli maan, / Herraani kiitän rakkaudestaan. / :,:Tämä on laulu sydämeni, / ylistän Herraa ikuisesti.:,:

3. Lepään ja nautin, katsella saan / Vapahtajaani, rakkauttaan. / Matkani jatkuu taivasta päin, / saaliiksi Herran hyvyyden jäin. / :,:Tämä on laulu sydämeni, / ylistän Herraa ikuisesti.:,:

Laulun tekijätiedot:
Melodia: Phoebe Palmer Knapp 1873
Teksti: Fanny Jane Crosby 1873
Suomentaja: säk. 3 Lauri Thurén
Uudistaja: Lauri Thurén
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1999
Tekstin säk. 3 © Sley-Media Oy

Minun suosikkini kyseisssä kirjassa on

117 SUN SILMÄIS ETEEN, JEESUS
1. Sun silmäis eteen, Jeesus, / nyt saavun kurja ihminen, / tuon velkani ja köyhyyden / sun silmäis eteen, Jeesus.

2. Sun silmäis eteen, Jeesus, / jään painaessa syntien / ja toivon, katson kaivaten / silmiisi helliin, Jeesus.

3. Sun silmäis nähden, Jeesus, / mä rikoin käskyt Jumalan, / tein syntiä, sen tunnustan, / sun silmäis nähden, Jeesus.

4. Silmiisi katson, Jeesus. / Jo tuomioni kuulla sain, / vaan sittenkin mä katson vain / silmiisi helliin, Jeesus.

Laulun tekijätiedot:
Melodia: Huugo Nyberg 1903
Teksti: Lars Stenbäck 1839
Suomentaja: 1881, U Lauri Thurén
Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1881
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10754
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #44 : 09.08.16 - klo:01:59 »
Joku voisi varmaan tehdä tieteellisen tutkimuksen pelastusvarmuuden esiintymisestä Siionin virsissä tai vanhoissa ja uusissa seurapuhekokoelmissa. Siitä nousisikin seuraavana kysymys, vastaako suhde heränneiden omaa suhtautumista vai onko se vastakkainen ja siksi tärkeä. Luulen esimerkiksi uskossaan horjuvien mielellään veisaavan vahvan luottamuksen virsiä.
Ei tullut tarvetta esittää tarkennusvaatimuksia. Eiköhän " vahva luottamus" ole käytännöllinen käsite.   Johonkuhun nyt vain saattoi luottaa aina. Saattoi jokainen erehtyä mutta ei valehdellut. Erehdyksen rehellinen ihminen korjaa.

Oli henkilöitä joiden käsissä " totuus" oli kuin muovailuvahaa eli kun oppi tuntemaan, niin kuunnellahan aina voi, mutta oman elämänsa asettaminen niiden puheiden varaan merkitsi kirjaimellisesti hiekalle rakentamista. Joku valehteli koska sai siitä hyötyä. Suurempi osa lasketteli hätävalheita. 

Eräs suurista tavoitteista on kasvaa ihmiseksi jota kohtaan voi tuntea "vahvaa luottamusta" eli jättää valehtelu.  Jumala ei valehtele eikä Hän edes erehdy tai muista väärin. 

Mietin tätä ja jatkokysymyksiä että näin. Tutkimusaihe olisi kiinnostava ja varmasti kelpaidi graduaiheeksi. Perustelu:  Jouduin siinä 8-10 vuotta sitten satunnaisotannalla graduntekijän haaviin, ja lisäksi lisäarvonnassa haastatteluun ja aihe muistutti.

----------------------------------------

Itse arveluun totean omalta kohdaltani:  Ei ikimaailmassa. Ne ovat niin omalle uskolle ja kokemukselle vieraat. Eräs parhaista on " Konsa valaissee kointähtönen".  Joku nimittänee huokaukseksi. Kyllä se on itselleni aina edustanut ihan kysymystä ellei rukousta.

Kuinkahan lienee toisten kohdalla, kiinnostaisi. Tästä olisi hauska laatia äänestys.  Vastaan tähän mietittyäni ja mietin sitä äänestysjuttua.




« Viimeksi muokattu: 09.08.16 - klo:02:11 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.