Ukostaa ja sade on sen mukainen. Rankka sataminen itsessään, pilvi matalalla, se ei niin, tai se, sanoisinko, tumtuu jopa miellyttävältä. Ankeutta edustaa se harmaantäplikäs taivas joka julistaa, minä pysyn tässä, minähän en tästä mihinkään lähde, minä en väisty, en päästä valoa läpi en anna auringon paistaa. Se läkähyttää.
Säästän rahoja päästäkseni joten kuten pakoon jos taas tulee tuommoinen talvi, ja koetan kehittää muutakin kaikkia, ajattelin jo nyt liityn marttakerhoon pidin koulussa kotitaloudesta suuresti, hommaan taas kuntosalikortin joskin. Aina siellä käydessäni saa tarttumuksia ja on pitkään kipeänä. Luulen käsineet olisi hyvät.
