Eihän meidän kuvittelu mitään meriteeraa. Jumala vanhurskauttaa kenet tahtoo, meiltä lupaa kysymättä. Joskus itsensä populistinkin.
En ihan tarkasti voi päätellä, että mitä tarkoitat. Olet maininnut inhokkipuolueiksi ainakin kokoomuksen ja perussuomalaiset.
Menneiltä vuosikymmeniltä olisi mahdollisuutena Teutonian ruskeapaidat, ex-N-liiton komsomolit ja niin, kotoperäiset miehemme ja naisemme 70-luvulta, kun opettivat "että proletariaatin diktatuuri on demokratian ylin muoto".
Aivanko totta?
En muista maininneeni inhokkipuolueiksi ainuttakaan, voitko etsiä minulle sen merkinnän? Kokoomus on hyvin vanha, eikä ainakaan populistipuolue. Muistan kotikaupungistani tapahtuman jota yhä halveksin. Ben Zyskovitz ( en ikinä muista miten hänet kirjoitetaan ). oli kutsuttu puhumaan, se oli kouluneuvostovaalien alkuinnostuksen aikaa. Olin siinä neljäntoista. Etukäteen olivat kommunistien nuorisojärjestön väet organisoineet paikalle sakkia joka buuasi niin ettei Ben Z. kyennyt puhumaan ollenkaan. Tapaus sattui Svenska Samskolanin juhlasalissa, siis keskellä saarta eli keskustaa silloin.
Hän oli aika tavalla näköisensä muistan sillä olin paikalla, ainoastaan tukka yletti puoliselkään ajan tavan mukaan. Olisin mielelläni kuullut sen puheen joka siis jäi näin kokonaan kuulematta. En kenties äänestäisi Kokoomusta, muttei se inhokkeihini kuulu eikä ole koskaan kuulunutkaan.
Yksittäiset poliitikot ja monessa puolueessa kuuluvat vaikeasti siedettäviin, populisteja meillä ei ole muita nyt kansanedustustossa kuin perussuomalaiset. Tulen hyvin huonosti toimeen SKP: n kanssa, ja kommunistien ja demarien ikiriidasta muistan kyllä kirjoittaneeni tännekin ( tai oliko toinen saitti?). . Kotona kun mainitsin, isäni totesi tyhjentävästi, että " se on aina ollut niin" . Kai entinen kommunisti tietää. Käsitän miksi hän ajatteli siten nuorena. Hän mainitsi ihan itse ajatelleensa ettei se talousjärjestelmä voi kestää ja lakkasi olemasta kommunisti. Hyvin nuorena.
