Ah herää sydämeni on yksi parhaista virsistä ja Siionin virsistä. Sävel Sortavalasta. Miltä vuodelta virsi mahtaa olla? Mietin, onko Karjalan rukoilevaisuudella tekemistä virren kanssa - Renqvisthän vaikutti Sortavalassa? Lisäksi setä kertoi, että isä oli nuorena poikana rukoillut polvillaan uunin pankolla. Sukuun rukoilevaisuus on ehkä vaikuttanut kun oikein alkaa menneitä tapahtumia miettimään.
https://youtu.be/VoglBYc6_Ww
539 Ah herää, sydämeni
Mitt hjerta, vak opp i tro och hopp
Virren kirjoittaja Lars Nyberg (1720-1792) oli Ruotsin 1700-luvun herrnhutilaisia. Hän valmistui papiksi 22-vuotiaana ja lähti Amerikkaan ruotsalaisten siirtolaisten paimeneksi. Siellä hänen toimintansa herätti levottomuutta, ja hän joutui luopumaan virastaan. Nyberg vaikutti sitten Englannissa herrnhutilaisen veljesseurakunnan pappina yli 20 vuotta. Kotimaahan palattuaan hänet otettiin taas Ruotsin kirkon papiksi, ja lopuksi hän toimi kirkkoherrana Flon seurakunnassa Vänernin etelärannalla.
Useat herrnhutilaisten Siionin virsiin kirjoittamistaan noin 40 virrestä Nyberg sepitti jo ennen lähtöään Amerikkaan, osan matkalla sinne – joka tapauksessa kaikki nuorena miehenä. Virsikirjassamme hänen virsiään on kuusi.
Aamuvirressään Nyberg sanoo Jeesusta taivaalliseksi ystäväksemme. Suomennokseen lisätyt sanat ”Herraasi armollista” ovat peräisin Wilhelmi Malmivaaran uudistamasta versiosta.
Ah herää, sydämeni sopii hyvin jumalanpalveluksen alkuun; edellisessä virsikirjassa se olikin osastossa ”Yhteinen jumalanpalvelus”. Kolmea keskimmäistä säkeistöä on moni pappi käyttänyt saarnavirtenä. Sanankuulijan ja raamatunlukijan rukouksena ne virittävät mielen vastaanottavaksi Jumalan sanalle.
Virren rukousta kehystää ylistys, kuten pitääkin. Neuvoohan Paavali saattamaan sen, mitä tarvitsemme, ”rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon”.
Tauno Väinölä / evl.fi
