Jos vaikka lehdissä katsotaan aiheelliseksi kertoa jostain körttitapahtumasta, niin se jossain määrin mahdollisesti lisäisi asiasta - se on: herännäisyydestä eli körttiläisyydestä - kiinnostuneiden määrää ja pitäisi aiempien aikojen körttiläiset jossain määrin ja nykyistä paremmin mukana. Herättäjäjuhlista kerrotaan eri medioissa, ei paljon muusta. Ehkä ei ole aihetta. Aiempina vuosikymmeninä näki tuon tuosta eläviä ja ymmärrykseksellisiä juttuja herännäisyydestä ( jota siis arvostettiin muuallakin kuin "omien" keskuudessa). Muun muassa Eila Jokela kirjoitti aikoinaan herännäisyydestä ( monella mittarilla mitattuna) mainiosti. Myös Elina Karjalaisen niin muistan tehneen. Muitakin kirjoittajia on. Tai oli ainakin ennen. 
Kullakin on omat toimensa. Etkös sinä ollut se toimittaja?
suo anteeksi, mutta minun on hyvin vaikea nähdä tällä mitään merkitystä.
Viisitoista vuotta sitten kun kysyin (heh heh vanha juttu). mitä kirkko opettaa johdatuksesta ja pappi vastasi olevansa semmoinen alatien körtti, minä vakuutan tämän todeksi: vastauksella ei ollut minulle vähäistäkään arvoa koska en tiennyt mitään kummastakaan.
Körtin hämärästi muistin muta alatien kuulin ensimmäistä kertaa, lukion uskonnon tunneilla ei ollut aikaa niin raffinoituun didaktiikkaan.
Tässä nyt silti ollaan vaikka menin siitä keskustelusta kotiin sillä mielellä että noita on kai paree olla häirittemättä.
Olisi peräti hyvä jos ihminen, nyt kun tulee pakolaisiakin saisivat muistoon mitä yksi nainen sanoi: yo ere vulenters? Volunters? Nyökättiin kun viimein tajuttiin. "He ere got persons!" Jos hän ajattelisi tulleensa kristityn maahan ja mene tiedä ottaisi selvää kristinuskosta niin kai sillä jokin merkitys olisi, miksi körttiläisyyden siinä pitää näkyä ylitse muiden en tajua.
Joskus on parempi puhua Jumalalle ihmisistä kuin ihmisille niin kauheasti Jumalasta, puhumattakaan että paasata hänen palvelijoistansa. Tai pikku orjistansa. Se vielä oli neutraali sitoutumaton sakki.
