Pelkäsin rottatarinas ja kriisiä taloyhtiössä joten siilien tuli päästä puolisalaa aterioimaan.
Nyt kyllä porstasin ja kuurasin sekä maton että matonalusen jota en kadu sillä ikkunanliepeillä alkoi hengailla tuoksahduksen ohella vastaavaa kookasta äänekästä kärpästyyppiä joita muistan maaseutulapsuuksista. Sen verran nähtiin senaikaisia tiloja ja pientiloja jossa oli joka eläinlaji edustettuna.
Tässä syntyy myös alttiisti väärinkäsitys sen myönnän ja syy on minun ilmaisussani, kun puhun puutarhasta terassista ja puutarhan lattianpesusta jota saattaa olla teräväpäisen haastavaa seurata. Minulla kuuluu alimman kerroksen asuntoon terassi joka oli maavarainen, ja toišena vuonna muutettuani oli ollut kaksi lumitalvea. Routiminenkin sekä vesisade saattaa vaikuttaa sillä tämä seutu on vanhaa suopohjaa. Noh, keskelle tuli sellainen parinkymmenen sentin vajoama johon hermostuin. Herra ei-ei on kieltänyt istuttamasta kasveja näihin.
En viitsi selittää etteihän sokkeli sielläkään hajoa missä kasvillisuus ylettyy seinään muualla eikä muissa alueen terassiasuntotaloissa vaan anoin hyvin virallisen luvan teettää siihen sitten lattian. Pohjalle pultattiin tiheään paksua puuta seinästä seinään ja toisinpäin läpikäsiteltyä terassilautaa.
Se kulkee täällä foorumilla väliin terassina väliin puutarhana. Yleensä syvän melankolisena katson sen puutarhaksi ja hoidan puutarhana. Virallisesti se on terassi. Sille on oma portti, sen alta mahtuu siili erinomaisesti vaikka nousua on vähän, kynnyksen mitta.
Se on semmoinen lisähuone jossa vietän kesäisin toisin ajoin öitä ja suunnittelen jatkuvasti kuinka kiertää määräyksiä ja lisätä rakennelmia joita on.
Siten tänään sain kuurattua sekä maton että terassin lattian jonka tehtävän keväällä löin laimin kun oli kamalasti muuta työtä, ajattelin että jos tulee kaunis syksy niin sitten. Nyt osoittautui hyvä päivä, ehkä kaksi, kun sitä käyttää kiiliäisten oravien hemppojen yms ohella myös minä.
Siitä on tullut vuosien saatossa metsämäinen.
Enkä unohda sitä iltaa jona huutelin Olavia pähkinälle ja portilla seisoi, yhä sen takana, anovakatseinen nälkäinen siili,.. Kuka ei avaisi porttiaan... Mutta olen hyvilläni saadessani täältä sekä eläimiin paremmin perehtyneeltä sisarelta tukea kun olen varsin tottumaton ja siten on tämä ensimmäinen eläinkesä minulla. Sinä pidät minut järjissäni ja sisar neuvoo miten kulloinkin toimitaan
