Kasvit II

[myyrä]

Lapsena kotia leikkiessämme, takiaisen lehdet oli raparperejä.    Särmäkuisman tunnistaa varresta. Se on kantikas, siis särmikäs. Jos ei erotu katsomalla, niin sorimlla tuntee kyllä särmät.

Miten sen erottaa mäkikuismasta?

[öppiäinen]

^Mäkikuismasta kasvin erottaa varren poikkileikkauksen perusteella: mäkikuisman varressa on kaksi harjannetta, särmäkuismalla neljä.  (Lainaus Wikipediasta.) - Minusta niissä kukinnoissakin oli pientä eroa; olisiko särmäkuisma eli maculatum se, jossa terälehdissä oli punertavanruskeita(?) pisteitä. Mutta varren sormeilu on paras tapa erottaa ne.

Sen sijaan en vieläkään tiedä, pitelinkö aikoinaan Ahvenanmaalla kädessäni särmä- vai siloneulaa, vaikka nekin pitäisi kyetä erottamaan samalla tavoin. Matkaseuralaisteni sen sai kouraansa uidessaan ja toi näytille.

[seppos]

Meidän mökiltä on kadonnut valkolehdokki ja maariankämmekkä. Lisäksi tietyöt ovat haitanneet musta-apilaa pahasti. Mitään ei oikein ole tehtävissä.

[Riitta-mummi]

Aamukävelyllä rantaan paneuduin kadunvarren ja ojanvarren kasveihin.
Erikoisuus rannan tuntumassa oli  v a l k o i n e n  puna-apila;
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puna-apila#/media/File:Trifolium_pratense_albiflorum_-_Keila.jpg

Rohroraunioyrtti kukkii runsaasti valkoisena kadun varren täyttömailla;
https://puutarha.net/keskustelu/aihekuva.asp?id=582292
Sinikukkaisena sitä näkee myös puutarhoissa.

Ranta-alpi , mesiangervo ja maitohorsma röyhyävät laajalti. Seittitakiaisen kukat ovat tässä vaiheessa; https://pbs.twimg.com/media/CngjcWgWIAE7k9A.jpg
ja niiden lehdet ovat suuret, muistuttavat raparperin lehtiä.

Vesikasveja tunnen huonosti, paitsi ulpukan, lumpeen ja rentukan. Ulpukka kukki ruovikon reunassa.

Sitten on eräs harvinaisempi, ainakin täällä, jonka olen joskus aiemmin tutkinut ja löytänyt, mutta kun en kirjoittanut muistiin, olen sen unohtanut.Sen kerrottiin kulkeutuneen tänne pohjolaan rautatievaunuissa viljan jyvien joukossa. Se on suht korkea n. 60 -80 cm pensastava keltaisin tai valkoisin pienin kukkaryhelmin, jotka sijaitsevat lehtien latvoissa. Varsi on rennohko, ja lehdet hieman musta-apilan lehtien tapaiset.
Vierastulokas kai, mutta ei valtaa suuria alueita, kuten balsami, jota sitäkin näkyi jonkin verran.

[Riitta-mummi]

Sain lopulta selvitettyä tuon kadunvarren kasvin. Ne  ovat Valkomesikkä ja Keltamesikkä, nyt vielä nuppuvaiheessa;

https://www.korpiaho.net/resources/public//WWWmehilaistarvikkeet/valkomesikka2.jpg

http://www.winlawn.com/wp-content/uploads/2016/02/Sweet-Clover-Melilotus-officinalis-Pic-2.jpg

Valkomesikkää tavataan nykyisin Euroopassa Keski-Suomesta etelään, Venäjällä ja lisäksi Yhdysvalloissa. [1] Se on Turkista lähtenyt tulokaslaji, joka on levinnyt 1600-luvulta alkaen rukiin rikkaruohona ja painolastien mukana[2]. Amerikkaan sitä vietiin kasvatettavaksi karjan rehuksi.

[malla]

Ajellessani tänään tien ohessa oli tosi paljon kissankelloja
ja eräs paikka, jossa aina on varsankelloja, myös nyt runsaasti.
Tykkään molemmista kellokukista. 

Aivan sinisenään pitkälti molemmin puolin tietä.

[vn]

Taitaa olla kesäkukkien aika parhaimmillaan.
Äsken olin rankalla pyörälenkillä...mutta maltoin ja jaksoin seurata kevytväylän varsia
aivan täynnä monenlaista kukkaa...pääosin apilaa, mutta myös kellokukkia ja monia muita,
huonosti niitä tunnistan.

[myyrä]

Keltainen kukka, jota luulin särmä-/mäkikuismaksi, oli peltoukonnauris. Yleinen rikkaruohona pidetty kasvi, jota näyttää rehottavan myös kirjaston seinän vieressä. Kaunis rikkaruoho.

Karjalaisen kasvikilpailu päättyi ja sain kaikki kasvit oikein. Joka kysymykseen osallistui yli 600 vastaajaa, joten suosittu kisa oli. Bonuskysymyksenä oli vielä kolme kasvia samassa kysymyksessä ja niistä ainakin yksi meni väärin, en muista menikö toinenkin. Taisin nimittäin ehdottaa väärää kahdesta suolaheinälajista. Heinätähtimö meni oikein. Varmuudella meni pieleen idänkeulankärki, kun sitä voi olla valkoista ja sinistä. Kilpailun kuvassa oli sininen ja kasvikirjani kuvassa valkoinen, enkä lukenut tekstiä. Se oli ollut oikein vain kolmella vastaajalla yli neljästäsadasta, vaikka kasvaa kaupungeista ainoastaan Joensuussa kaupunkikasvina.

Nyt kukkii jo pietaryrttikin. Syyspuolta mennään siis selvästi. Samoin jättipalsamit on jo valtaamassa alaa tien varsilla. Näyttävä kasvi, mutta tuhoaa alkuperäiskasvit altaan voimakkaalla siemennyksellään. Siemen voi lentää jopa viiden metrin päähän. Sen heikko kohta on yksivuotisuus; kasvuston voi niittää pois ennen siementen kehittymistä.

[myyrä]

Tänään lenkillä katsoin, että onpa pitkä putkikasvi ja piti mennä tutkimaan lähemmin. Karhunputki se oli, mutta mittaa oli venähtänyt ainakin 180cm. Muutaman kerran nähnyt jättiputkia; kaukasian- ja/tai persianjättiputkia (Heracleum mantegazzianum ja/tai Heracleum persicum), ja ne on todella kookkaita. Kirjassa sanotaan, että..."jättiputken karheiden karvojen furanokumariini aiheuttaa yhdessä auringonvalon kanssa vaikeita ja hitaasti paranevia, palovammojen kaltaisia haavoja"... lisäksi vielä..."Jättiputkista on tullut huonon vieraslajin prototyyppi. Itärajan takana odottaa kuitenkin todellinen uhka, kaukasianjättiputken paha serkku, armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi)"... Se mahtaa olla melkoinen kasvi 

Yhdessä paikassa kasvaa niin paljon saunioita, että piti kuvata. Hienon näköistä.

[Riitta-mummi]

Korkeimmat sormustinkukat, jotka tänään ylikukkineina poistin penkistä, olivat yli kaksimetrisiä.
Annan niiden levitä tulppani-liljapenkkiini kun ovat niin komeita ja väritys miellyttävä.
Erikoisen kaunis on valkoinen: http://suomenniittysiemen.valmiskauppa.fi/images/kuvat/sormustinkukka_valk.JPG

ja tältä kokonaisuus kun se oli parhaassa kukinnassaan; http://2.bp.blogspot.com/-5OkMRqt3lrk/VaADGx27hlI/AAAAAAAAEU8/-gbH6XVYgcQ/s1600/001.JPG

Rohtosormustinkukka ( Digitalis purpurea ) on myrkyllinen, mutta meillä niitä ei syödä.

[öppiäinen]

Bongasin kävelyllä runsaasti suopayrttiä, juurikin vanhoilla talonpaikoilla, joilla sen kuuluukin kasvaa. Tuoksu on omaan nenääni liian voimakas. Aiemmin olen kiinnittänyt siihen huomiota vain yhdellä suojatien keskikorokkeella Helsingin Hämeentiellä.

[1944]

Untinen-Auel kirjoitti paljon suopayrtistä tiiliskivikirjoissaan. Niitä oli minusta kiva lueskella, vaikka on kait niissä paljon kirjailijan "vapautta".

[Riitta-mummi]

Tämän kesän kasvusto on jopa kolme viikkoa normaalia myöhäisempää. Kärköläläinen omenanviljelijä kertoi pelkäävänsä jo yöhalloja.

Pienet ruukkuviljelmäni olen saanut komeaan kasvuun sadeveden ja kukkalannoitteen avulla, jota en tietenkään laita yrteilleni, mutta kukinnat ovat kovasti myöhässä.

Daaliat ovat vasta pienillä nupuilla, ei ne ulkona enää ehdi avautua. Ne ovat suuressa ruukussa joten otin ne sisään. Yöt alkavat olla liian viileitä daalioille.

Orvokkiruukkuni pärjää kyllä. Siinä oli myös enkelipelakuu, kuten koristetupakan kanssakin. Pelakuut lopettivat, tiputtelivat terälehdet. Tyhjensin sen ison tupakki-ruukun kaikkineen.

Omenia on minullekin tulossa reippaasti enemmän kuin meidän ' koiraspuu' on aiemmin antanut, mutta raaoiksi saattavat jäädä, keltaiset kanelit. Ovat aivan vihreitä vielä.

Nurmikot voivat hyvin, sade on niillekin, kuten pensaille ja puille, ollut hyväksi.

[Riitta-mummi]

Malla kertoi toisessa saitissa, että ei ole lehtokotiloita hänen maisemissaan.
Meillä on olleet jo kymmenisen vuotta.

Keräämälä olemme niitä hävittäneet. Nyt huomasin lehdessä ohjeen ; Otetaan suodatinkahvin porot talteen, ja ripotellaan ne sellaisiin paikkoihin jossa kotilot asustaa. Eivät kuulema viihdy kahvin hajussa.

Kerään viikon verran poroja, tyhjät pussi pienentävät huomattavasti kaatopaikkajätettä, ja sirottelen sitten tavaran kukkapenkkeihin.

Olen huomannut, että ne nousevat tällöin kasvien vartta ylös, ja esimerkiksi lljan varret ne kalvavat kuorettomaksi, ja kukat syövät kokonaan. Että molempi pahempi.

[malla]

hei, nyt muistinkin.
Kun viimeksi lähdin tyttären luota niin marjapensaiden lähellä oli niitä aika monia.
Mä en ole vissiin ennen niitä edes nähnyt ?
Nyt vasta hoksasin tuon.