Minä itkin kun kuuntelin taas tuota "siunaa koko maailmaa" laulua.
Jotenkin nyt sydämeni on niin herkistynyt tälle kaikelle.
Niille kirjoille joita löysin kirjastosta ja samoin kirppariaarteestani, lapsuuden uskontokirja.
Ihmettelen ja kiitän.
Ja kyllä, pidän Jaakon äänestä ja lauluista, sanomasta niissä.
Ja kirjassaan kertoo mm satavuotiaasta Toivo-papastaan ja hänen haudalla olemisestaan, ajatuksistaan siinä.
Ja sanoo siinä myös että lempeys ja rakkaus on "aseemme" tämän maailman keskellä, sen kovien arvojen kesekellä.
Selaillut vasta...nuo jäi mieleen...ei sanasta sanaan mutta ajatus oli tämä.
Jotenkin itkettää..nämä löydöt...ja koen että Jumala johdattaa joskus ihan pilkun tarkasti, antaa sitä mitä ei osannut edes odottaa tälle päivälle.
