Olen aina nähnyt paljon ja monenlaisia unia. Myös edesmennyt äitini oli unien näkijä. Myös molemmat poikani näkevät tarinaunia. Painajaisia on tasaisin väliajoin ja seikkailu-unista saisi varmaan menestysromaanin aiheen. Enneunet ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia tai sitten pelottasia.Tänään heräsin painajaiseen, että juuri korjattu iso hammaspaikka olisi taas lähtenyt. Helpotus oli suuri, kun näin ei ollutkaan tapahtunut. Hankala vaihe unissa on ollut vanhemieni vakavien sairauksien ja kuolemien jälkeen. Olen tehnyt surutyötä öisin alitajunnassa, kun päivällä ei siihen ole ollut ilmeisesti mahdollisuutta. Hankalin vaihe oli äitini kuoleman jälkeinen reilu vuosi, kun näin unta äidistä ja miten hän ei olisi halunnut taloaan myytävän. Unessa tarina jatkui varmaan toista vuotta ja lopulta äiti unessakin antoi periksi ja muutti talosta pois.