Kirjoittaja Aihe: Hirmuisia unia  (Luettu 16820 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11625
Hirmuisia unia
« : 11.10.14 - klo:23:19 »
Sisarelle soitin asiasta jonka unohdin. Tunnin jaarittelun jälkeen sen onneksi muistinkin. Tulin siinä kuunnelleeksi kahdesta niin hyytävästä painajaisestaan etten varmasti ensi yönä nuku. Paitsi, että naapurissa jaetaan taloa jälleen.

Koetin muistella tehokkaita ja mehukkaita unia mutta ei. Viimeisessä uneksin analyytikostani, mikä ei järin kummastuta juuri nyt.

Sanovat, unen tehtävänä on pitää nukkuja unessa jotta keskushermosto saa levätä. Mietin kuinka usein ihmiset näkevät niin kelpo painajaisia, toistuvia parhaimmillaan, etteivät uskalla mennä nukkumaan?

Tai nukkuvat paremmin päivällä, keskellä ääniä ja hälinää, yön tyhjä äänettömyys pitää valveilla.  :icon_eek:

Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34954
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #1 : 12.10.14 - klo:07:21 »
Kaikenlaista näytetään, muutamia merkityksellisiäkin jotka aina muistaa.    Pankkipainajaiseni ovat onneksi vihdoin loppuneet.
Tuo ajatus unista , että niitä katsellessa keskushermosto lepää voi pitää paikkaansa. Eihän hyvän elokuvankaan lumotessa ajattele omiaan.

Painajaisia eivät ole ne enneunet jotka kertovat Ajan loppumisesta, tai Jumalasta kaiken valtiaana.

En muista konsaan nähneeni niin hirmuista unta, että olisin siihen  huutaen herännyt. Onneksi sotakokemukseni vauvana jäivät siihen yhteen
lentokoneilta pakenemiseen äidin sylissä.

Tädin mies eli usein unissaan "pirunsaaren" vankina olonsa sodan aikana Suoenlahdella. En tiedä kokemuksesta tarkemmin, koko perhe siitä kärsi. Lapset häpesivät, eivätkä puhuneet kokemastaan. ne kauhut ovat kyllä vaikuttaneet heidän elämäänsä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22737
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #2 : 12.10.14 - klo:07:44 »
Näen joskus unia, joissa ratkaisen sankarillisesti maailman ongelmia. Eräässäkin unessa sanoin Vladimir Putinille jotain tällaista: "Jos haluat tulla muistetuksi suurena valtiomiehenä, rupea kunnioittamaan totuutta. Nyt valehtelet kuin varastettua hevosta markkinoilla myvä kanalja." Heräsin valitettavasti ennen kuin ehti vastata minulle.

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1756
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #3 : 12.10.14 - klo:09:20 »
Jostain syystä matkailen usein unissani, seikkailen paikoissa jotka sekottuvat osittain tuttuihin paikkoihin.

Poissa Thomas McElwain

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2754
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #4 : 12.10.14 - klo:11:18 »
Unessa on luovinta aikaa. Kirjoitin suurimman osan The Beloved and I unessa.
Kerran nukuin sohvalla kun näin unta, että tyttärenpojan chihuahua sipsutti keittiöstä minun viereeni. Sillä oli etukäpälissä paperiliuska, josta se luki (seisoen tietysti kahdella jalalla pääni vieressä) Koraania indonesiankielellä. Hämmästyin, kun ymmärsin sitä, enkä osaa indonesiankieltä. Mitä se tarkoittaa? En ainakaan pelkää, sillä unichihuahuat eivät pure ihan oikeesti.
Sai körttien vihan päällensä kääntämällä ystävällisenä eleenä kaikki Malmivaaran 158 virttä englanniksi (ca 10.000 riimitettyä riviä), kuulemma kamala ja kuvottava teko.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #5 : 12.10.14 - klo:11:47 »
Näen unia laidasta laitaan.
Arkipäivän asioista lähinnä, painajaisia en muista nähneeni juurikaan.
Monia asioita nousee alitajunnan kerrostumista ja arjen koetuista asioista erilaisine versioineen.
Joskus taas on ihan niin hassuja että aamullakin vielä ihmettelee ja naurattaa että olipa tosi pöhkö uni.
Usein ajan autoa jossain tieosuudella tai olen lähdössä enojeni luota jonnekin, lapsuuteni mummolasta siis.
Enot ovat vanhoja poikia ja asuvat samassa taloudessa.
Toisinaan omat lapseni ovat ihan pieniä tai ihan vauvoja tai odotan lasta tai imetän lasta.
Pesen, teen ruokaa lapsille jne.
Elämän varrelta monia muitakin asioita mutta monet uneni liittyvät omiin lapsiini.

Ehkä uniin voi tulla tiedostamattomat pelotkin tai toiveet.
tai jos on kokenut syyttelyä, häpäisemistä niin kaikkea voi tulla...ja joskus ne voivat saada erilaisen muodon mutta kuitenkin moni asia vaikuttaa taustalla.

Samoin voi tulla se jos on kokenut iloisia asioita, yllättäviä asioita.

Ihminen niin psykosomaattinen ja sosiaalisin verkostojensa kokonaisuus.

Ja varmaan myös jos on särkyjä kehossa niin nekin voivat saada jonkunlaisen muodon unien maailmassa.

Ja kun meillä jokaisella on omanlaisemme elämän tarina kokemuksineen, perimineen, kaikkineen niin ei liene kahta samanmoista unen näkijääkään.
Jokainen meistä prosessoi asioitaan omine tapoineen, myös unimaailmassa.
Ajattelisin näin.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21786
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #6 : 12.10.14 - klo:12:37 »
Silloin tällöin unia näen, usein ne pohjautuu jotenkin koettuihin asioihin, tapahtumiin, niille "jatkoa".

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34954
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #7 : 12.10.14 - klo:12:52 »
Unessa on luovinta aikaa. Kirjoitin suurimman osan The Beloved and I unessa.
Kerran nukuin sohvalla kun näin unta, että tyttärenpojan chihuahua sipsutti keittiöstä minun viereeni. Sillä oli etukäpälissä paperiliuska, josta se luki (seisoen tietysti kahdella jalalla pääni vieressä) Koraania indonesiankielellä. Hämmästyin, kun ymmärsin sitä, enkä osaa indonesiankieltä. Mitä se tarkoittaa? En ainakaan pelkää, sillä unichihuahuat eivät pure ihan oikeesti.

Uskon että voi pitää paikkansa tuo unessa koettu luovuus.  Minulla oli mystiikkoja lukiessani pari unta joissa sain runot, todella hienot runot.
Vain sen muistan että olivat todella hyviä, mutta herääminen päivään vei ne mennessään. Enää en muista edes mitä ne käsittelivät. Ehkä
olivat jotakin syvempää uskon olemusta ja uskomista koskettelevia.
Onko jokin taktiikka olemassa millä ne saisi tallennettua. Vai onko se luojan narraamista ?  :017:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21786
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #8 : 12.10.14 - klo:12:55 »
Entinen opettajani sanoi pitävänsä aina kynää ja lehtiötä yöpöydällä, jos unissa sattuu tulemaan
jotain hyviä oivalluksia.

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #9 : 12.10.14 - klo:16:13 »
Mun unet on tosiaan ihan arkisia pääsääntöisesti.
lapset eri ikävaiheessa vaihtelevasti, joskus pieniä, joskus kouluun lähdössä, joskus töihinsä menossa, tai harrastuksiinsa, harkkoihinsa.
Syödään tai touhutaan kotijuttuja yhdessä.
Näistä aiheista koostuu suurin osa unistani.
Joskus elämäni varrella olen nähnyt muutaman unen joka on toteutunut aikanaan lähes tismalleen kuin sen unen olen nähnyt ja ne unet ovat olleet sellaisia että ne jää mieleen, ei vaan lähde sieltä.

Ihminen on kummallinen kokonaisuuus kaikkineen päivineen.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22737
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #10 : 12.10.14 - klo:21:51 »
Entinen opettajani sanoi pitävänsä aina kynää ja lehtiötä yöpöydällä, jos unissa sattuu tulemaan
jotain hyviä oivalluksia.

Joku kirjoitti yöllä unenpöpperössä vihkoon vain sanat: Tämä pitää kirjoittaa muistiin.

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2605
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #11 : 12.10.14 - klo:22:19 »



  Olen kyllä - toisin kuin vaikkapa Riitta-mummi - jokusen kerran herännyt huutooni; olen tietämättäni huutanut myös toisen ihmisen korvaan. En kyllä aikoihin ole nähnyt painajaisia, joitakin tummasävyisiä apokalyptisiä unia kylläkin, esimerkiksi sellaisen unen, jossa metro oli täpötäynnä - Suomessa - ja metroasemalla oli sotaveteraani ilman jalkaa, ja tuo suomalainen sotaveteraani oli saanut vammansa maassa, johon Suomella ei ole rajaa, eikä kyseessä ollut puolustussota. Samassa unessa oli muutakin sellaista, joka voi olla täyttä totta vaikkapa vuonna 2040. Tai jo ennen sitä. :icon_eek:

  Selkeitä ja ihania enneunia olen tuolloin tällöin nähnyt myös, pääasiassa näen siis muita kuin ylle läväytetyn otsikon hirmuisia unia; enneuniin kuuluu muun muassa tyttäreni näkeminen puolitoista vuotta aiemmin kuin hän syntyi. Kuvailin tulevaa tyttöä - tyttöä, joka halusi tulla kauttamme - naiselle, joka oli myöhemmin vaimoni. Sellainen tyttö tuli kuin mitä unessa oli, ja kun kerran tulin juttukeikalta kun tyttöni oli 3-vuotias, niin hänelle oli juttukeikkamatkani aikana puettu täsmälleen sellaiset vaatteet, jotka hänellä unessani vajaa viisi vuotta aiemmin yllään oli.  On näitä tällaisia vastaavia minulla ollut muitakin, pidän myös unipäiväkirjaa. Siitä on ollut monenlaista hyötyä. Ei aina, eikä joka unesta. Joistakin unista kylläkin. :kahvi:

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15518
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #12 : 13.10.14 - klo:17:51 »
Viime yönä näin hassua unta taas.
Ajelin autolla jossain tieosuudella ja mietin että ehdinkö ajoissa perille.
Katsoin välillä kelloa ja ajelin.
Ja yhtäkkiä olinkin jo siinä paikassa minne piti ehtiä ja huomasin että olin perillä liian aikaisin.
Höh.
Ihan hassuja mun unet.
Laillaan joskus paradoksaalisia.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8612
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #13 : 14.10.14 - klo:18:02 »
 :)
Aika useasti unissani lennän ja aika useasti olen putoamassa ja en voi vaikuttaa siihen mitenkään. )

Mukavia unia:)
Vaikka jostain luin selityksen sen olevan merkki hulluudesta, no sen kyllä uskon.

Kerran ennen isoa mullistusta ja käännettä elämässäni näin unta, etä olen ruumisarkussa ja taoin sitä hulluna ja heräsin hiestä märkänä. Sitten alkoikin uusi tai elämä uskonnollisen asioiden parissa. :)

Kaikki valta tekoälylle!

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11625
Vs: Hirmuisia unia
« Vastaus #14 : 23.10.14 - klo:11:33 »
Näin viime yönä unen jotta olin hyvilläni että se on vain unta.

Olin opiskelija jälleen siis ensimmäisen kerran. Jotenkin onnistuin koko ajan olemaan pahimmoillani eli en vihainen ja riitelevä vaan pahempaa, koko ajan äänessä ja sähläämässä. Oltiin muka kehitelty jokin uusi kuntoutusmuoto jossa toimivat vesi ja uivat hevoset ja joku oli jo hyvin kohteliaasti saanut järjestelyjä käyntiin, mutta itse olin siinä se joka saattoi sotkea koko hankkeen menemällä säätämään ja määräämään.  Sitten istuttiin jossakin kuin olisi ollut auditorio ulkona ja pimeetä kun joku kurssin pojista en muista kuka rupesi puhumaan siitä rojektista ja sai minut oikein tuntemaan itseni havahdutetuksi siten että unessa ajattelin, voi kun saisi peruttua kaiken. Sillä ne rupesivat kaikki huomauttelemaan ja toteemaan ja ne olivat siinä unessa kaikki oikeassa ja minun tilanteeni kestämätön.

Täytyy tämä uni perin analysoida vaikka päiväjäänteet tunnistankin. En ole nähnytkään lääkiksen kurssikavereista kai perin kertaakaan unta!  Hyvin hämmästyttävää! 

Oli hyvä herätä ja huomata etten ole aivan niin tolkuton kuin siinä unessa. Toivoakseni  :003:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.