On se merkillistä, olen taas tänään huomannut, kuinka ' ukkokullan' ollessa poissa kotoa saan aikaan parissa tunnissa sen minkä tavallisesti parissa päivässä.
Nyt kun lähdimme samaan aikaan ovesta, minä kävelytin koiraa 45 min. Sen jälkeen kastelin ruukkupuutarhani, nypin kuivat kukat, ripustin 1. koneellisen pyykkiä naruille, keitin appelsiinin kuorista marmelaadin, tyhjensin tiskikoneen ja täytin uutta sisään.
Huomasin että 2. kylvös lehtisalaatista on käyttöön sopivan kokoista, hentoa tuoretta ja kauniin vaaleanvihreää. Poimin sitä kahteen annokseen. Teen vaihteeksi ' vanhanaikaisen' kastikkeen kermasta, kovaksikeitetystä kananmunan keltuaisesta, sinapista, suolasta ja etikasta. Äiti laittoi aina tätä. Olin jo unohtanut koko jutun, kaupan hyllyt tarjoavat valmiita vaihtoehtoja.
Kirjaan en ole ehtinyt näin MM-huumassa juuri muuta kuin illalla tarttua. Silmät voivatkin nyt paljon paremmin.
Matti on vielä mölkkyämässä liikkuen pölkupyörällä. Siinäpä hänen askareensa samaan aikaan. Tunnin päästä hän tulee. Minä ehdin siiheksi keittää perunat, paistaa lohen ja ripustaa 2. koneellisen pyykkiä. Ja täälläkin olen kahdesti piipahtanut.
Vertailun vuoksi.
