Tämän luin/tätä luen, osa 8

[Riitta-mummi]

Elämäni toistaiseksi eräs liikuttavimmista lukukokemuksista oli tänään. Ulla-Lena Lundberg kirjoitti Petter Kummelin katselevan ja tutkiskelevan nuoremman tyttärensä Lilluksen, 1-vuotiaan ihmistaimen olemusta.

Lillus samaistuu porsaaseen ja antaa pelokkaalle possuparalle lohdutusta ja lämpöä, ja saa sitä itsekin.
Äiti on järjestyksen ja osaamisen merkkihenkilö, johon pieni Lillus ei koe ihmisenä kaltaisuutta. Isosisko, Sanna saa tenttimällä pienen ymmärtämään että ihmisiä on erilaisia. Esimerkiksi isä.

Kysymyksessä on edelleen kirja Jää, joka parantaa nyt kulkuaan loppua kohden. Kirjan hengellinen opetus on vertaansa vailla, vaikka mihin vertaisin. Siitä on ulkokultaisuus kaukana.

[Riitta-mummi]

Panin nyt Jää-kirjan kannet kiinni ja elämyksien täydellistyttämiseksi laitan soimaan hengellisen laulun sävelet. Tämän kökarilaiset ,  luotolaiset,  lauloivat aina erotessaan. Pastorskan lähtöhetkenä laulusta ei tullut nyyhkeeltä mitään.

https://www.youtube.com/watch?v=NRp1m6gWHUw

Iltapäivällä haen tilaamiani Pauli Annalan toimittamia kirjoja.

[Riitta-mummi]

Googlaillessani Ulla-Lena Lundbergin kirjaa, löysin hienon lukukokemuksen netistä. Turun arkkihiippakunta on julkaissut viime vuonna lehden Tuore öljypuun lehti. Samanniminen kirja Jaakko Ripatilta on meidän seudun herännäisyydestä .

Sivulla 30, lehdessä, kerrotaan Lundbergin kirjan maisemista. Muutoinkin lehdessä on paljon hyvää luomakunnan arvoista lukemista. Kaarlo Kalliala ja Jaakko Heinimäki ovat eräitä kirjoittajista.

http://arkkihiippakunta-fi-bin.aldone.fi/@Bin/6b98e0f5724817b40e91a44e207ccac4/1413881351/application/pdf/123371/Tuore%20oliivipuun%20lehti%202_2013.pdf

[malla]

Tänään lueskellut Jörn Zinkin Rukouksen tie kirjaa.
Ja  Hyvän elämän sanat jonka toimittanut Arno Kotro ja kuvittanut Jarkko Martikainen...paljon puhuvia kuvia ja ajtelmia eri henkilöiltä. 

[Saukkis]

Kevensin välillä lukemalla Alan Bradleyn (toivottavasti muistin oikein) dekkarin Piiraan maku makea. Niitä kirjoja, jotka ovat aluksi jotenkin pitkäveteisiä kaikkine yksityiskohtineen, mutta siitä yli päästyä kertomus soljuu eteenpäin sujuvasti, ja eipä aikaakaan, kun kirja on lopussa. Viehättävä ajankuvaus joutilaasta yläluokasta, voihan sitä uransa tehdä vaikkapa postimerkkejä tutkien.

Tänään olen lukenut Marja Björkin Mustalaisäidin kehtolaulua, Taivaslauluun verattavissa oleva kuvaus romanielämästä.

Tänään olen kuunnellut äänikirjana loput Siri Kolun viimeisestä Me Rosvolat-sarjan kirjasta. Lasten kanssa pitkät automatkat sujuvat vähemmällä nahistelulla, kun kaikki keskittyvät kuuntelemaan tarinaa.

[Leena]

Äänikirja olisi hyvä. Menossa on koinoon kreikan supistuma- ja myy-verbit kuinka he taipuvat. En taida viitsiä välitenttiin, rupean haalimaan eksegetiikan kirjoja mutta vähän on pakko hengähtää. Tuutori lukee puolestaan minun paisunutta oppariani mitä hänelle pitäisi siis nyt tehdä. Kohta tulee lukea opponoitava työ, mitä en oikein millään jaksaisi.

Rentoudun perehtymällä Leif Hamren teokseen Hyppää, Petter. Minkä tähden Petter huusi ennen kuin hyppäsi lentokoneesta?  Kun hän kärsi hapenpuutteesta jonka Geir huomasikin, oliko kyseessä kauhistus vai rusentuivatko kylkiluut? Silloin pääsee ääni. Kaipaan kyllä vähän syvällisempää. 

[Pena]

Minä olen varmaan joskus nuoruudessani lukenut Hamren Valmis lentoon. Se ei tosin jättänyt mitään pysyvää mielikuvaa. Kuukkelilla haettuna kansikuva näytti tutulta. Nuortenkirjoissa on paljon yhdentekevää, jos on merkittävääkin kirjallisuutta. Huckleberry Finnin seikkailut ja Kim ovat minulle tärkeitä, molemmat kulttuurin kuvauksina.

[Riitta-mummi]

Tähän on tieni johtanut:

http://tulkaakaikki.net/mita-on-hengellinen-ohjaus/

Olen vasta aivan alkulehdilla. Munkki Serafimin erämaaisistä selveni hiukan luostarilaitoksen kehitys.
Ihmeelliseltä tuntui lukea, että tällainen töksäytettelu, johon olen aina syyllistynyt, onkin jotakin parempaa. Ehkä.

Kiitos Maunon,  PekkaV:n , Penan,  juhanin,  Pauli Annalan ja  Vesa Hirvosen, tunnen olevani kotona.
Myös moni muu on sanonut ohjaavan sanan olematta " opettajia ".

[PekkaV]

   Ole hyvä!

[Riitta-mummi]

Kiitos !   Se vasta on ohjausta kun ei tarvita edes sanoja.

[Leena]

Minä olen varmaan joskus nuoruudessani lukenut Hamren Valmis lentoon. Se ei tosin jättänyt mitään pysyvää mielikuvaa. Kuukkelilla haettuna kansikuva näytti tutulta. Nuortenkirjoissa on paljon yhdentekevää, jos on merkittävääkin kirjallisuutta. Huckleberry Finnin seikkailut ja Kim ovat minulle tärkeitä, molemmat kulttuurin kuvauksina.

Ovat. Hamret keräsin saatuani sisarenpojan joka sitten ei kiinnostunut. Pakkolasku lönsijäötikölle on paras. 

[Riitta-mummi]

Tutustuminen hengelliseen ohjaamiseen poikii yhä hienoja lukukokemuksia:

http://www.teologia.fi/tutkimus/etiikka/484-benediktiininen-ymparistoliike-luonnon-ja-hengellisyyden-syvaa-ykseytta

[Leena]

Tyrmistyksekseni löytyivät eksegetiikan tenttikirjat yhtä Veijolaa lukuunottamatta hyllystä sellainenkin jota en tiennyt omistavani, mikä ilahdutti minut. 

Menossa on nyt tuo Aejmelaeuksen Kristinuskon synty, josta Lapsi num. 1 sanoi ettei tykkää. Hänellä on vakaa kirjamaku. Itselläni on sivunlaidat täynnä kommentteja mitenkäniin ja entäs jos ja missä Dosentti joka loistaa poissaolollaan. Hän näki luulen Bultmannin haamun ja vetäytyi hyllyyn murjottamaan, jotta ei tule  tappelus aavemaailmassa. Hän ei tullut oikein toimeen.

[seppos]

Kaunis juttu http://www.iltalehti.fi/iltvviihde/201410230140549_a2.shtml

[malla]

Niin on.
Tuli kyyneleet kun luin.
Toivon heidän elämäänsä kaikkinaista hyvyyttä ja Taivaan Isän siunausta elämässä eteenpäin.