Kiitos jokapäiväisestä leivästä. ( Ruokajuttua )

[öppiäinen]

Teen nyt ruokaa tarpeeseen. Huomisen jälkeen en kykene muutamaan päivään pureskelemaan. Siksi on kasvissosekeitto porisemassa. Tämän päivän tarpeeseen otin lähes viimeiset suolasienet eilen likoamaan. Sienikastike ja jauhoiset perunat maistuvat kuten aina.  

Mitä sun leualle tehtiinkään?

Itse olen kerran ollut leukaleikkauksessa, jotain sosemössöruokia järkkäilin pakastimeen odottamaan kanssa. Ja jäätelöä 

Kohta pistän pakastimen viimeiset sienet kastikkeeksi, taannoisella kirkkoreissulla bongatulta paikalta kasvaneet sinivalmuskat.

[Riitta-mummi]

Inhorealismia seuraavasti.
Viime tiistaina:
Rouhumista yläkulmahampaan tyvikudoksen liikakasvun, parandontiitin, poistamiseksi. Oli kuin olisi asfalttia avattu . Olin kyllä puudutettu. Kaksi ensimmäistä puudutuspiikkiä ei tehnyt kipeää, mutta kolmas, kitalakeen, Kamalaa !

Sitten kokosivat instrumenttejään. En kasonut vaan odottelin silmät suljettuna posken puutumista. Hyvin se puutuikin. Oli vielä seuraavan päivänkin puinen ja turvonnut. Ien halkaistiin, limakalvot vedettiin sivuun ja sitten porausta 30 min. Särkyä ei ollut hirveästi, onneksi. Paramax 1000 sekoitti pääni.
Hampaan juuri oli syöpynytt mutta ei onneksi ollut mätää. V_Pen 1 milj. varoiksi, viimeinen  tabletti huomen aamulla. Toinen resepti on varalla. Poski tuli mustaksi torstaina, tänään se on keltainen. Tikit ikenestä poistetaan 27.3.
Veisaaminen ei tehnyt hyvää. Kuumaa en ole syönyt enkä juonut. Liemiruokaa ja jäätelöä olen nauttinut runsaasti.

Sitten onkin taas vuorossa silmäpisto.

[Riitta-mummi]

Tänään tulee jälkeläiset saunakylään. Lotta jää ehkä yöksikin. Kohta lähdemme ostoksille, listan olen jo kirjoittanut.
Kevyempänä iltaruokana , saunan jälkeen, tarjoan tacoja.Mikrotan tacot vähitellen sitä mukaa kun syödään.  Kypsennän naudanjauhelihan, maustan sen miedohkosti. Smetanapurkki, rapea salaatti, tomaatin kuutiot ja kurkkupikkelsi ovat astioissaan . Jokainen tekee oman nyyttinsä. Saa nähdä kuin pikku-Martalta se onnistuu !

Kahvihyväksi ostan jäätelöä ja mini-korvapuusteja. Miehille tölkit olutta, naisille kivennäisvettä ja tytöille täysmehua ja -maitoa.

[öppiäinen]

Lähden kohta ruokaostoksille. Edellisestä kerrasta onkin veirähtänyt jo liki viisi viikkoa. Jo ostoslistan laatiminen tuntuu ihmeelliseltä ja yltäkylläiseltä.

Reilun kuukauden söin kaappeja tyhjäksi, mutta kaikki ei ole vieläkään mennyt: Korppujauhoja on ihan liikaa, marjoja yhteen kiisseliin (jonka aion tehdäkin), sitten on täksi päiväksi lipeäkalaa ja herneitä ja illaksi pahaa sienikastiketta (no, ainakin se toimittaa vatsan hyvin). Sitten jostakin syystä mustaherukkahillo ja luumu- ja omenamarmeladit eivät ole uponneet. Kuivattuja sieniä toivottoman paljon, ja hieman basmatiriisiä. Pakastimessa purjoa. Paljon sokeria eri muodoissa.

Vaikka jotain elintarvikkeita siis edelleen on (en ole Sarpatin lesken tilanteessa lähellekään), päätin että nyt riittää. Ostan ainakin voita, oliiviöljyä, munia, omenoita, porkkanoita, kaurahiutaleita. Jotain lihaa tai kalaa. Vesi herahtaa kielelle jo noita ajatellessani. Ihmeellistä että voi vain päättää mitä ostaa, ja sitten toteuttaa päätöksensä.

[Riitta-mummi]

On hienoa että olet voinut noudattaa päätöstäsi viisi viikkoa !
Minä olin päättänyt ostaa kermaa ja oliiviöljyä. Unohdin kirjoittaa ne lappuun josta oli tullut jo  kovin pitkä, ja sitten unohdin ne ostaa !

Kerma ei ollutkaan aivan välttämätön, mutta oliiviölyä on jäljellä niukati ja pitäisi tehdä majoneenia parsalle.
---
p.s. Lopettelin just minuutti sitten puhelun Pyrtsin kanssa. Hän on viettämässä Valkealan opistolla Herättäjän viikonloppua. Mauno on sielä myös, on puhunut jo tänään.

[öppiäinen]

Ostoslistat  ovat hassuja. Tässä ruoanostotauon aikana löysin niitä eri takkien taskuista ainakin 3 kpl, ja totesin että ihan pätevältä näyttävät, näitähän voisi käyttää uudestaankin. Keräisi vanhat listat rasiaan, kauppaan lähtiessä ottaisi sattumanvaraisesti yhden mukaan, ja pärjäilisi sitten niillä, mitä tuli ostettua.

[Riitta-mummi]

Hyvä idea !  Otat kaikki laput mukaan ja katsot mitä luulisit tarvitsevasi. On ne jonkinlainen rajoitin. Olen havainnut hyväksi sellaisen rajoittimen, että ostan aina samoja tuotteita lajissaan. Olen ne tietysti joskun ammoin havainnut mieleisiksi. Näin säästyy aikaa ja rahaa. Sillä olen pannut hinta-laatusuhteen myös merkille.
Tämä pakatuista tuotteista. Raaka-aineita vaihtelen tarjonnan , laadun ja hinnan perusteella.
Matti saa valita olutmerkkinsä itse. Mutta vain tietty kappalemäärä, ja vain viikonlopuksi. Yleensä.   

[Riitta-mummi]

Ihastuin vasta hiljakkoin syömääni Punajuuri-kookoskeittoon. Ajattelin valmistaa sitä pääsiäislounaalle alkukeitoksi, sillä se sopii myös kasvissyöjille.
Resepti on helppo ja keitto on miedon-maukas ja värikäs.

http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ruoka/reseptit/punajuuri_kookoskeitto

[öppiäinen]

Ostin lammasta. Olisin halunnut aikuista, mutta ei ollut tarjolla kuin lapsia   .

Juutalaiset söivät lampaansa lähimmän naapurin kanssa yhdessä, jos eivät itse kaikkea jaksaneet. Tai näin ainakin oli määrätty; miten sitten lienee oikeasti tapahtunut. Onnistuisiko suomalaisilta? Yhdessä syöminen voisi kyllä tehdä hyvää.

Ja sitten piti syödä ulkotamineissa ja kiireellä ahtaa. Jeesuksella opetuslapsineen ei näyttänyt olleen kiirettä, eikä perhekään kai ihan kuin olisi Mooseksen mukaan pitänyt.

[Riitta-mummi]

Yhdessä syöminen on hyvää tekevä asia. Esimerkin antoi itse Joulun ja Pääsiäisen Herra. Ehtoollisella ei napata parhaita paloja, ei etuilla (yleensä), ja vaikka sitä ei kutsuta perinneruoaksi, niin muisto-ateria se ainakin on.

Toisessa yhteydessä on tänään kirjoitettu minun "perinneruoistani". Itse en niitä niin nimennyt. Perinteestä puhuttiin Pääsiäisen vieton yhteydessä
yleensä, alkaen lapsuuden muistoista.

Jos ei Pääsiäisateriamme olekaan suomalais-kansallinen kokonaan, niin ompahan ekumeeninen. Katsoin, että ainakin Italia, Ranska, Venäjä, Norja, Kreikka ja Uusi-Seelanti ovat lahjoittaneet maan ja veden antia meidän mämmimme ja muniemme seuraksi. En tiedä missä kookospalmun kotimaa on, mutta taivaallinen lisuke se on punajuurikeittoon tai vaikka wokkikastikkeeseen.

Viinipuun antia nautimme lasilliset lampaan seuraksi, näin kunnioittaen ensimmäisen Pääsiäisaterian muistoa.

Vanhaa viiniä vanhoihin leileihin.

[öppiäinen]

^Enpä ollutkaan ajatellut ateriaa tuolta kantilta. Sekoittelin lampaalle marinadin, jossa on ainakin viiniä ja sinappia Ranskasta, soijakastiketta Japanista ja Cokista tietysti Yhdysvalloista  , ts. resepti sieltä vaikka taitaa olla suomalainen valmiste. Ja worcestershire-kastiketta, johon on kai tiivistetty entisen brittiläisen kruununjalokivisiirtomaan eli Intian maut. Kahvin alkuperämaata en tiedä, mutta kynteli on kotimaista lähituotantoa. Ajattelin keittää (tässä marinadissaan), kun tämä ei ole mikään raamatullinen pääsiäislammas (sellaistahan nimenomaan on kielletty keittämästä).

[Leena]

Karittanfileen marinoin yli yön eli aloitin kun saavuin katsomasta via crucista Lapsi 1:n kanssa.  Kahviin sekoittelin timjamia.  Seuraavana aamuna fileet olivat sulaneet irti ja minä heidät hieroin villiyrtein... tai siis tuorein yrtein ja muutamaan sujautin valkosipulinkynnensiruja, sokeri puuttui minkä totesin puuttuvan mausta, mutta vieraat pitivät.  Ne paistettiin nyt ylenkypsiksi, se oli viisas ratkaisu.  Söimme alle kukkakaalipurjokermakeiton, ja karittan kanssa  valkosipuliperunat, ja mämmiä ja pashaa ja vatsaani koskee nyt hirveästi se kaikki äkillinen  syöminen. 

Kuin ne kun pitää ruokapaaston voi yhtäkkiä syödä niin hirveästi, minä ihmettelen.  Minä oon vain rajottanu ja nyt olen syöny kyllä ylen.

Meidän piti käydä kattomassa Uspenskin pääsiäisyötä mutta syötyämme me totesimme meille hyvin riittävän Pakilan kirkon yömessun.

[öppiäinen]

^Ne varmaan maistaa vain lusikallisen kutakin sorttia?

Innostuin tekemään pashan, ja vaikka en ole paastonnut, ei sitä juuri uppoa. Ehkä pitää ottaa pitkopulla alustaksi ja levittää sitä päälle kuin voita ikään?

[Leena]

^Ne varmaan maistaa vain lusikallisen kutakin sorttia?

Innostuin tekemään pashan, ja vaikka en ole paastonnut, ei sitä juuri uppoa. Ehkä pitää ottaa pitkopulla alustaksi ja levittää sitä päälle kuin voita ikään?

Pakosta, sillä uh miten on vatsani kipeä.  Aloin jo pelätä ties mitä lähinnä koska syötin viattomat vieraat ähkyyn, mutta ruokamyrkytyksen kerran sairastaneena ei tämä ole sitä.  Tosin pistelin lopun pashan kotona kun olivat lähteneet.  Se taisi olla liiallista. 

[Pyryharakka]

Olen vain kerran tehnyt pashaa. Meillä kaikki pitivät sitä liian raskaana syötävänä. Erilaiset rahkajutut on kevyempinä tehneet hyvin kauppansa. Tänäänkin oli pöydässä kahta jälkiruokaa, mämmiä ja rahkaa. Molempia meni. Kahville tein hyydykekakun, jossa on sekä tuorejuustoa että rahkaa, hedelmäpaloja, hedelmäkiille päällä. Saa nähdä miten tekee kohta kahvin kanssa kauppansa.
Lammas onnistui ihan mukavasti. Maustin sen perjantaina suolalla, mustapippurilla, valkosipulilla ja soijakastikkeella. Ai niin, oli siinä joku yrttikin, en nyt muista mistä purkista. Lauantaina laitioin leivinuuniin jälkilämmölle paistomittarilla lävistettynä. Liemeen lorautin kahvia, niin kuin tätini tapasi tehdä. Tänään tein liemestä kastikkeen, johon laitettiin ihka oikeaa kermaa (sitä nykyään käytän aika harvoin).