Mikähän siinä on, että kun yritän tehdä teeleipiä niin aina pistän niihin soodaa eikä leivinjauhetta kuten kuuluisi? Tänä aamuna taas. Ja kun olin etukäteen oikein nimenomaan ajatellut, että nyt teen ne oikein. En minä muissa kokkailuissa sillä tavoin mokaile.
Älä osta mitään -ruokavalio lähenee loppuaan. Puurohiutaleet ovat jo vähissä, joten päätin tänä aamuna upottaa vuosia sitten ostetun sämpyläjauhopussin pohjat teeleipätaikinaan (kun hiivaa ei ollut), joista teeleivistä siis ei em. mokani takia tullut kovin maukkaita, mutta kyllä niitä nälkäänsä syö. Aika viljatuote- ja sokeripainotteista ovat syömiset olleet. Proteiinia ja kasviksia tekisi mieli. Kroppa on täydentänyt antikarppia ruokavaliota hakemalla vyötäröltä rasvaa liki sata grammaa päivässä.
Pitäisi alkaa miettiä, miten jatkossa ruokatalouteni järjestän, vaikka sellaisiahan ei oikeastaan kovin paljon kuuluisi murehtia. Yhtäältä viehättäisi työpaikkalounaan vaivattomuus, toisaalta se vyötärörasvojen mobilisointi.