Kiitos jokapäiväisestä leivästä. ( Ruokajuttua )

[Antti Juhani]

Särkisardiinit ovat huomenna syöty.
Täytyy tehdä uusi satsi hieman eri reseptillä.
En muistanut laittaa muutamaa ruokalusikallista etikkaa ja tomaattisosetta tuli hieman liikaa.
Öljyäkin vähennän tai lisään kalojen määrää.
Parisen kiloa oli kaloja ja astia ei ollut aivan täynnä.
Katiskaan näkyy kertyvän kivasti saalista, ehkäpä saan madettakin.
Mätiä kaivataan, blinit söimme merilevän ja kylmäsavulohen kera.
Täällä Unnukan rannalla olisi särkiä tarjolla, vaikka puoli sankollista ensi hätään.
Kaurahiutaleet näyttävät toimivan hyvin syöttinä.
Jos saisi vielä jostakin sukkahousut pussiksi .

[AKUANKKA313]

(Kävin täällä vertaisohjaajien virkistyspäivänä, joka on kerran kuukaudessa raflassa, leffassa, teatterissa tai taidenäyttelyssä käynti ilmaisena.)

Kun käytte Helsingissä niin Suosittelen teitä käymään Mechelininkadulla 8:ssa Kuningatar Saba-nimisessä Ethiopialaisessa ravintolassa.
Se on mausteinen makumatka maailman toiselle puolen, maahan johon hyvin harva matkustaa.

Etiopialaisen keittiön kaksi keskeistä sanaa ovat tulinen ja mausteinen. Ruoka perustuu monipuolisiin, hyvin maustettuihin kastikkeisiin (wot) ja hapatetusta taikinasta paistettuihin isoihin lettuihin (indsera). Wot kastikkeiden maut vaihtelevat miedoista tulisiin.

WOT: maukas, tulinen kastike, johon käytetään berbere maustetta, voita tai öljyä ja erilaisia maustesekoituksia. Wot valmistetaan kanasta, lampaan tai naudan lihasta, pavuista tai vihanneksista.  

ALITSA: mieto kastike, johon käytetään voita öljyä, valkosipulia, inkivääriä, kurkumaa ja muita mausteita yhdessä kanan, lampaan lihan, papujen tai vihannesten kanssa.

KIBE: kirkastettu voi, jonka mausteina kardemummaa ja basilikaa.

BERBERI: maustesekoitus, jossa punapippuri on tärkein ainesosa ja juuri se antaa etiopialaiselle ruoalle syvän punaisen värin ja tulisen maun.

TIBS: rosmariinilla ja chilillä maustettua ja suikaleina paistettua lampaan tai naudan lihaa

AWAZE: kastike, jossa berberiä, sinappijauhetta, limettiä, öljyä, valkosipulia ja punaviinietikkaa.

[Antti Juhani]

Patakukko takkauunissa. Saa olla yön ylitse.
En jaksanut kaikkia pieniä kaloja perata, niitä tuli katiskasta noin kahdeksan litraa.
Paljonko lienee ollut kiloja, kymmenen litran sankko hieman vajaa?
 

[öppiäinen]

Kymppitonnia mekin vähän kummastelimme, mutta kahden seniorin ruokatalous on aivan muuta kuin lapsiperheiden.

Vaan mites lasten syömisissä säästät? Eihän niitä työpaikalle lounastamaan viedä, ja kouluruoan hinnassa on vaikea säästää :raaps:.

Itse taas ajattelen, että ihan hyvä että on työpaikan ruokalassa ammattikeittäjät lounaan laatimassa. Tarvitseehan nekin työpaikan. Säästäisin varmaan enemmän, jos olisi mahdollisuus tehdä oman alan lisätöitä illalla kotona, sen sijaan että kokkailisin.

Tietysti jos kokkaaminen on koko perheen kiva yhteinen harrastus, niin se kannattaa jo siksikin. Minulla on vähän se ongelma, että jos jotain ruokaa itse laitan, niin tulee samalla syötyä sitä ihan liikaa.

[Saukkis]

Riitta-mummin vinkkaamasta Kotilieden reseptivihkosesta nyt kokeiltu jo monta pataruokaa, ja ehdoton suosikkimme on appelsiinibroileri, on tehty niin koipipaloista kuin rintaleikkeistä, onneksi sain luomuappelsiineja, joista uskallan raastaa kuorta mausteeksi.

[Pyryharakka]

Kiitos Karjalan liiton perinneruokaresepteistä " Mansikki". Lapsuus maistuu jo niitä lukiessa. Riis´-piirakat ja karjalanpaisti ovat tuttuja, mutta supikkaat, sultsinat, vatruskat ja kukotkin ovat vieraampia. Hyö lieneevät enämpi Pohjois-karjalaisten herkkuja.

                                                                                                                                               

Vatruskat on täällä Etelä-Karjalassakin tuttuja. Puolisoni täti teki vatruskoita ja hänen reseptillään tein minäkin joskus vuosia sitten. Nyt täällä saa jopa tukusta vatruskoita. Meillä on niitä melko usein seurakunnan tilaisuuksissa kahvin kanssa.

[Pyryharakka]

Pitää vielä tarkentaa tuota vatruskajuttua. Kun googlasin vatruskan, niin wikipediasta tulee tuloksena eri leivonnainen kiun meidän vatruskat. Sitten taas resepitsivuostolta löytyi juuri se, mitä täällä sanotaan vatruskaksi.

Meidän vatruskoihin tulee perunakuori (munaa, voit, vehnäjauhoja lisäksi) ja sisälle keitetty riisi tai ohra. Vatruskat tehdään puolikuun muotoisiksi umpinaisiksi. Paisetaan kuumassa uunissa ja uunista oton jälkeen voidellaan voisulalla. Nam.

[Riitta-mummi]

A vot : Mie oon nähnt ko karjalaismummo ( telkkarissa ) tekköö jotakii piirakkaa paistinpannus ( riehtiläs) paistamal. Ne olliit iha vaaleita. Mitä lie ?

[malla]

Kiitos tämän päivän jokapäiväisestä leivästä.

Olen ajatellut Isä meidän rukousta ja sitä että olen ymmärtävinäni että joka päiväiseen leipään kuuluu ikäänkuin kaikki elämämme tarpeet.
Päivittäin ja hetkittäin.

Söin juuri vispipuuroa ja maitoa.
Ja ehkä piankin saatan keittää kahvia ja ottaa ohraleipää.

On sanonta että "ottipa ohraleipä" -mistähän sekin on tullut ?

[Riitta-mummi]

Aivan, aiva, aivan ! ( tämä ei ole pilailua Riitta-ymmiltä ) vaan näin minäkin koen.

Ihan ruoan raaka-aineista kuitenkin puhuen saimme taas tänään metsän antimia pöytään omasta pakastimesta. Samoin eilen. Eilen keitin suppilovahvero-Koskenlaskija-keiton. Tänään tein riisin ja kanan lisäksi kanttarellisoosin. Lihasta ei ole enää niin väliä, juu.

Sekin on jokapäiväiseen leipään liittyvää, että pääsen jo huomena hammaslääkäriin. Kiitos memen kanssa käydyn pienen seura-kamarikeskustelun
ymmärsin hakeutua pikaisesti.

[vn]

Kyllä, kyllä...

[1944]

R-M on kuin sota-ajan lotta, kerta ymmärtää Koskenlaskija-juuston päälle. Mainittu juusto kuului sotureitten ruoka-annokseen, tärkeä energian tuottaja.

[Riitta-mummi]

Hyvin suunnistettu 1944, kaikki mikä oli sota-aikana hyvää pikku suussani, on yhäkin. Miksen olisi lotta, äitikin oli.
Teen yhäkin joskus leipäressua, pullalaatikkoa, halstrattuja silakoita. Lantusta, hernesopasta ja lakritsasta tykkään. Kaukokaipuuta ja säästäväisyyttä samassa paketissa.

[Saukkis]

Perusmaut ne ovatkin parhaita. Tuttujen hämmästykseksi me esimerkiksi maustamme poronpaistin pelkällä suolalla ennen uuniin laittoa. Poron hienoa makua on turha peittää jollain pippurilla.

Tänään hernekeittoa, jonka teen aina palvipotkaan. Nam.

[Pyryharakka]

Teen par'aikaa sellaista kaalikeittoa, johon olen saanut Riitta-mummilta innoituksen.    Keksin keittää kaalisoppaa, johon laitan osan hapankaalia. Sitten tein oman päähänpiston. Kaupassa oli savustettuja sianluita. Ostin niitä puolet ja puolet kinkkusuikaleita. Nyt ne porisee parin porkkanan kanssa siellä kaalien seassa. Aion keittää kauan ja hartaasi hiljaisella lämmöllä. Nyt kun maistelen lientä, niin hyvää siitä kyllä tulee. Sellasta miun maun mukkaan.