Hassua - kauppaan tuolla loskassa raahustaessani tuli autollaan vastaan tuttava, joka pysäytti minut. On saanut tarjouksen tässä samassa talossa sijaitsevasta asunnosta, ja kyseli millaista täällä on. Heitti minut sitten ostoksille, joten hyöty oli molemminpuolinen. Hassua sikäli että näin isossa kaupungissa on sentään muutamakin asunto kaupan, ja että olin ulkona juuri oikealla hetkellä.
Aamulla täydessä bussissa änkesi edellisen asuntoni pysäkiltä viereeni täti, jonka kokemuksesta tiesin vuolaasti selittävän vaivojaan kovalla äänellä ja kenelle tahansa. Päätin niellä harmistukseni ja kunnon kristityn tavoin kuunnella lähimmäistäni, eikä se sitten edes ollut vaikeaa.
Töissä kehityskeskustelu, mikä oli hassua kun työsuhteeni luultavasti ei jatku - kehity siinä sitten vielä loppuvuosi. Totesin sitten pomolleni, että hän on näinä vuosina mielestäni kehittynyt. Tuppaa tuo myönteisen palautteen antaminen unohtumaan, nyt muistin.