Linnut osa 16

[Riitta-mummi]

Varislinnut sapettavat ihmisiä, jotka eivät siedä luontokappaleilta älykkyyttä ja aloitekykyä. Niitä ei voi hallita, niiden kanssa pitää kommunikoida.

Näin on. Klaus Waris (varis) tuntee nimensä ja odottaa lähellä kun jaan leipäni sen kanssa. Se vie sitten rouvallen Kaisalle, jollei hienohelma ole viitsinyt nousta aamiaiselle.
Naakat suorittavat ylilentoja. Ne ne vasta viisaita ovat, olen humannut liikennevaloissa. Tiemmä ne vaihtavat joka yö klaaninsa yöpymispaikan. Miksi ? Emme tiedä.

[1944]

Pääskyset ovat tulleet tänne. Missä on kirjosieppo? Talitintit tapiseeraavat jo pönttöpesiään, tulee kovia tappeluita paikan omistuksesta kirjosiepon kanssa.

[seppos]

Näin on. Klaus Waris (varis) tuntee nimensä ja odottaa lähellä kun jaan leipäni sen kanssa. Se vie sitten rouvallen Kaisalle, jollei hienohelma ole viitsinyt nousta aamiaiselle.
Naakat suorittavat ylilentoja. Ne ne vasta viisaita ovat, olen humannut liikennevaloissa. Tiemmä ne vaihtavat joka yö klaaninsa yöpymispaikan. Miksi ? Emme tiedä.

Tilkan sotilassairaalan ylilääkäri Ville Varis oli huumorimiehiä. Hänellä oli tapana vastata puhelimeen Kalle Kråka. Yksi hänen poikansa oli luokkatoverini ja hän kulki talvet pelkässä paidassa ja vuorettomassa anorakissa. Opettaja otti tästä pultit ja piti vilustumisista ym melkoisen esitelmän, jonka lopuksi uhkasi ottaa yhteyttä koululääkäriin. Timo kysyi voiko hän kysyä sitä isältään, joka on ylilääkäri. Opettaja muistutti hetken liikennevaloa ja tajusi sitten ettei tässä näköjään mikään auta.

[myyrä]

Uutta lajia vaan pukkaa pinnapussiin...äsken satakieli hetken aikaa paikallisena lauleskelemassa jossain lähellä Peltolankadun puskassa. Satakieli on monesti semmonen, että se laulaa heti muuttomatkalta palattuaan, vaikka nimen omaan juuri se laulupaikka ei tule olemaankaan sen myöhempi, varsinainen reviiri. Tämän olen monesti huomannut, kun niitä on kuullut hyvinkin ihmeellisissä paikoissa.

Vuorokaudella parani ennätys.

[vn]

Tulipahan mieleen, tunnetko myyrä kaikki lintulajit äänestä?
Aikoinaan nuorin veljeni oli aika kova lintuharrastaja, välillä lähti retkilleen eikä edes sanonut kotona
että oli lähdössä, useimmiten sanoi onneksi.
Niin, hän tunnisti melkein kaikki lintujen äänet mitä siihen aikaan oli kaseteilla.
En muista montako lintulajia on nähnyt.

[myyrä]

Tulipahan mieleen, tunnetko myyrä kaikki lintulajit äänestä?

Nooo...on sellaisia kotimaan(kin) pesimälintuja kuten sirrit, joitten "laulua" on vaikea tunnistaa, tämä esimerkkinä. Sitten tietysti harvinaisuudet, joita ei ole ollut tilaisuutta koskaan kuulla. Nyt puhun siis lauluäänistä. Eri asia on muut äänet kuten varoitus-, kutsu-, ym. äänet joita on vaikeampi tunnistaa. Hyvissä olosuhteissa nekin tunnistaa paremmin. Poikasäänet on tosi vaikeita.

Kaiken kaikkiaan vaikea kysymys vastata kun selvää, yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa, mutta kaikki kotimaan varsinaiset laululinnut toki tunnen.

[seppos]

Varmaan näitte televisiosta kun körttipappi Hannes Tiira (sokea) tunnisti eri satakielet niiden lauluista. Se ei minun korvillani onnistu lähimaillekaan. Harakan ja variksen erotan myös äänestä enkä vain ulkonäöstä.

[myyrä]

Leppälintu lauloi keskustassa Itäsillan pielessä Kimmelin puolella rantaa.

[seppos]

Rantasipi kävi moikkaamassa laiturilla

[myyrä]

Kyllä se satakieli lauleli illallakin - ainakin vielä siis piti reviiriään samassa paikassa. Yöllä kuului avoimesta ikkunasta liron ääntä, liekö paikallisia tuosta kentältä. Tänä aamuna liro sitten lauloi. Sen laulu menee näin: liro-liro-liro...    Ei ole vaikea arvata, mistä lintu on saanut nimensä.

*

Tietokilpailukysymys: mitä kaikkia lintuja tiedät, jotka toistaa omaa nimeään?

[Riitta-mummi]

Käki, cucu:  Kukkuu, kukkuu
Kuovi: kuoviii, kuoviii

[myyrä]

Käki, cucu:  Kukkuu, kukkuu
Kuovi: kuoviii, kuoviii

Käki on Cuculus canorus joten voi kai sen hyväksyä. Kuovin voi hyväksyä.

Tässä pari selvää tapausta: tiltaltti, kuikka ja naakka.

[seppos]

Kirjosiepot tulivat ja hti alkoi taistelu pöntöstä. Meillä on koivuisia ja yksi lautapönttö, joka on ehdoton suosikki, miksi herää kysymys.

[myyrä]

Kirjosiepot tulivat ja hti alkoi taistelu pöntöstä. Meillä on koivuisia ja yksi lautapönttö, joka on ehdoton suosikki, miksi herää kysymys.

Tässä www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml sanotaan, että raakalaudasta tehty pönttö on hengittävä ja lämmin. Koverrettu luonnonpönttö pitää kosteuden sisällään ja lahoaa helposti.

Tietenkin myös pönttöjen asettelu jonkin verran vaikuttaa suosioon, esim. suoraan etelään ei pitäisi suuaukkoa laittaa koska poikasille tulee muuten tukalat oltavat.

[seppos]

Meillä kaikkien pönttöjen suuaukot ovat kohti aamukahvipöytää eil melkein pohjoiseen. Tahdomme nauttia niiden tarkkailusta. Siis lisähankinnat kohdistetaan raakalauta pönttöihin. Kiitän tiedosta.