"Myytit merkitsevät minulle enemmän kuin sanat ja tämä minut selvimmin Joycesta erottaa. Mutta minä tunnen myös toisenlaista kunnioitusta sanoja kohtaan. Niiden koskemattomuus on minulle lähes pyhä. Minusta on vastenmielistä pilkkoa niitä ja jopa niiden vanhemmat muodot, ne joita todella käytettiin, saavat minut araksi, enkä antaudu mielelläni niiden kanssa hurjiin seikkailuihin. Sitä kauheaa, mikä sanoissa on sisällä, niiden sydäntä en tahdo repiä esiin kuin meksikolainen uhripappi; nuo veriset menot ovat minusta vihattavia. Sen tulee ilmetä ainoastaan henkilöissä, aina pelkästään heidän yhreydessään, ei koskaan sanojen yhteydessä sinänsä. Pelkät sanat ilman suuta joka ne lausuu ovat minusta vähän petollisia. Runoilijana elän aikaa ennen kirjoitusta, huutojen aikaa."
Elias Canetti: Ihmisen alue - Muistiinmerkintöjä, sivu 46, suom. Liisa Laukkarinen