Herra,
tee minusta rauhasi väline,
niin että sinne, missä on vihaa,
kylväisin rakkautta.
Missä katkeruutta,
toisin anteeksiantamusta.
Missä epäilystä, auttaisin uskoon.
Missä epätoivoa, kantaisin toivoa.
Missä pimeyttä, loisin sinun valoasi.
Missä alakuloisuutta, virittäisin ilon.
Niin että, oi Mestari,
en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta
kuin lohduttaa toisia,
vaatia rakkautta, kuin rakastaa toisia.
Sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää.
Antaessaan anteeksi, saa itse anteeksi.
Kuollessaan nousee iänkaikkiseen elämään.
Fransiscus Assisilainen
