Näköjään noita vastauksia on runkattu siihen malliin, että sepposin sanat ovat menneet minun suuhun. Minä siis todellakin ihmettelin, haluaako seppos lyödä Liinaa Siionin virsillä päähän.
Minusta olisi oikeampaa suositella sv 92 sille papille, joka painii epäuskonsa kanssa. Siinä olisi mallia, kuinka toimitaan silloin, kun epäusko vaivaa. Joka alkaa papiksi, ei voi julkisuudessa sanoa ihan mitä tahansa (vrt. persujen möläytykset, kyllä heitä niistä ojennetaan).
Epäuskoa on esiintynyt aina ja tulee esiintymään kaikilla kristityillä, mutta on eroa siinä, miten siihen suhtautuu. Virren tekijä on murheellinen ja pyytää Jumalalta apua epäuskoonsa. Entäpä aloittajan mainitsema pappi. Hänestä on niin SURULLISTA (ah mikä muotisana)mm., että kirkossa ei nähdä muiden kuin kristinuskon arvoa. Minusta on veemäistä, että meillä on pappeja, jotka suhtautuvat epäuskoon tuolla tavalla.
