Pirskan Mansipaanin roisto-kysymykseen en ole vastausta löytänyt, mutta varas/varasto-asiaan voin antaa selvityksen.
Kumpikin sana on lainaa germaanisista kielistä. Varkaan juureksi on rekonstruoitu
*vargaz, josta on kehittynyt mm . ruotsin varg, susi. Varaston suomalaisena kantana taas on
vara (ei vara venettä kaada), jonka germaanisesta juuresta on kehittynyt mm. nykysaksan sana
Ware, (kauppa)tavara.
Roisto-sanan etymologia on hieman epäselvä, mutta se saattaa olla samaa ro-kantaa, josta ovat kehittyneet roska ja roju. Ilman laajempa tekstiyhteyttä ja tarkempia tietoja tekstistä en pysty roisto-sanan merkitystä esimerkissä edes arvailemaan. Kielisalapoliisi selvittäisi ensin, kuka tekstin on kirjoittanut ja mihin se maantieteellisesti sijoittuu. Näiden tietojen perusteella voisi sitten lähteä katsomaan, mitä murteista ja naapurikielistä (kuten ruotsi, saame, karjala) löytyy. Karjalan suhteen salapoliisi tutkisi ensisijaisesti verkossakin olevaa
Karjalan kielen sanakirjaa. Myös Suomen murteiden sanakirja olisi hyödyllinen, mutta sekin on ehtinyt vasta k-alkuisiin sanoihin.
Vanhan kirjasuomen korpus (kielentutkimuksen aineistokokoelma) on seuraavana salapoliisimme kohteena. Sieltä haku merkkijonolla "roist*" löytää mm. seuraavan osuman:
"Cosca se coottu Pihca on wielä secoitettu cuorten, lastuin ja raiscain eli roistoin canssa, cuin Metzästä on pudonnut, nijn se pitä puhdistettaman nijstä, ennen cuin sitä taitaan nautittaa."(Neuwo Pihan Cocomisesta Ja Sen Walmijxi-tekemisestä Hartsixi, 1756)