Minä ajattelin apteekkiväen paremmin uskaltautuvan steriilin pullan äärelle.
Meidän pihasta menivät kaatamaan salavia. Paikalle kasvaa räjähti valtava pajupehko, ja visersi se sama naikkonen minulle jokja visetsi että olenko minä istuttanut (hyi sinua Leena) tuon pensaan pensasaidan sekaan - totesin hämmästyneenä että enpä tasan. Epäilen sitä pähkinäpensaaksi, sillä sitä on levittäytynyt villinä vähän joka taholle, mutta kun minä pyysin saada istuttaa siihen perennaa... taloyhtiön pj, sellainen eipäsmies, ei erota pensasta ja perennaa. Odottakoonpa syystalkoita. Minä selitän seikkoja.
Kysyin siltä visertäjältä että kenes idea oli kaataa nuo salavat. Nyt siihen sitte saatiin nuo sotkuset pehkot. Kipsautui vähän ja visersi että tarkoituskin on antaa kasvaa ihan uudet. Minä raakuin sille ettei siihen mitään puuta kasva, mutta makuja on monenlaisia. Onko se vai eikö pajun sukua? Sen tiedän että kun se ränstyy se täytyisi karsia mutta ylempää, sieltä missä se on haaroittunut.
Kun muutin, kysyin saako kerhohuoneessa käydä soittamas viulua ja hämmästyin hiljaiseksi kun sanoi että ei! Ajattelin että kiitos kun huomioit naapurisi. Siellä kun on katossa akustiikkalevy, vielä oikein hyvää levyä. Olen sittemmin todennut että hänen reaktionsa on aina sama: Ei - ai siis mikä se perenna on?
En tie, millaisia rosvoja täällä on asunut. Hänen missionsa on suojella taloa asukkailta. En tie ketä varten.
