Ruokajuttuja

[seppos]

No niin nyt on mansikoita ja niiden perkaus alkoi. Sitten ne ajataan yleiskoneella ohuiksi viiplaeiksi ja pakastetaan. Kun ne sitten aikanaan otetaan pois pakkasesta ne ovat täyttä hilloa ja viipaleista ei ole tietoakaan.

[malla]

Meillä syötiin pizzaa.
Tein sitä kaksi pellillistä kun nuoret olivat kotona.
Ja hedelmäsalaattia.
Limsaa kulunut ja kotikaljaakin janojuomana, vettä myös.

Mukava päivä.
Ja lämmin.

[1944]

No niin nyt on mansikoita ja niiden perkaus alkoi. Sitten ne ajataan yleiskoneella ohuiksi viiplaeiksi ja pakastetaan. Kun ne sitten aikanaan otetaan pois pakkasesta ne ovat täyttä hilloa ja viipaleista ei ole tietoakaan.

Kuulostaa hyvältä idealta. Minun hommana on ollut se pieniminen, ihan kova homma, kun voi joutua pienimään 40 ämpärillistäkin. Viime kesä jäi väliin, kun putosin tikapuilta ja olin huonossa hapessa.

[1944]

Vaimo tykkää tästä siivutuksesta, ensimmäinen sankollinen meni joutuisasti. Kiitos vaan Seppos, että ideasi annoit yleiseen käyttöön. Minähän siinä lohkomisessa aina puijasin. Kone ei puijaa.

[Riitta-mummi]

Koleana päivänä alkoi mieleni tehdä lihakeittoa. Siitä on kai vuosi kun olen sitä keittänyt. Prismasta löytyi sopiva pala (liian kallis kylläkin) keittolihaa. Niissä ei ole nykyisin luuta mikä on vahinko. Mikä määräys sekin on ettei naudanlihassa saa olla, mutta possunlavassa kyllä saa. MYöskään koirien herkkua, kurkkutorvia ei saa myydä, edes pakastettuna.

No, hyvän lihakeiton sain vaikka perunat ovat nyt kaikki vielä uusia ja kiehuvat helposti hajalle.

Naudan keittolihaa, vettä, suolaa, maustepippuria. Keitetään n. 2 h.
Lisätään kuutioidut porkkanat, lantut, juuriselleri ja lohkotut perunat (viimemainitut vasta 15 min toisten jälkeen)
kesäsipulia, lipstikkaa, valkopippuria
ja keiton valmistuttua persiljaa.

käytin n. 700 gr. lihaa, 1,5 l vettä ja sopivasti muuta. Sain 2 l keittoa.

Viipurilaista ruisleipää ja juustoa ja juoma maun mukaan. Maito on paras minusta lihasopan kanssa.

[öppiäinen]

Eilinen illalliseni: viisi koivuhaperoa ja yksi sillihapero, voissa paistettuna. Lisäksi tomaattia.

Nyt on taas se aika vuodesta, kun pitää varmuuden vuoksi aseistautua veitsellä, kun ulos lähtee. Katkoo sitten vastaantulijoilta jalat, ja nylkee ne. 

[Riitta-mummi]

Me löysimme la-su metsäreissuilla hiukan herkku- ja punikkitatteja ja joitakin koivuhaperoita. Paistoin pannullisen ja pakastin yhden litran .
Luulen että nyt tulee hyvä sienivuosi. Vain hyviä sienimetsiä puuttuu. Aukkohakkuissa ja risukoissa ei niitä kasva, eikä niissä voi rämpiä.
Toista se oli ennen. Mullikat kävelivät aidatut metsälaitumet. Kalusivat heinän ja muun syötäväksi kelpaavan ( tatitkin). Talloivat hyvät polut joita kulkea. Polun varsilla oli sorkissa kulkeutuneiden sienilajien kirjo. Kantarellejä, haperoita, rouskuja ja kehnäsieniä.

[malla]

Ruoka tulossa.
Perunoita ja uunissa lihapullia.
Salaatti ja kananmuna.
Alkaakin taas olemaan jo vähän nälkä.

[Riitta-mummi]

Miulle ei ole viimeaikoina paistettu liha maistunut. Lihakeitto meni jotenkuten. Kala, haudutettu kana, sienet, sosekeitot ja peruna ja silli, ne kelpaa.
Ei ole mitään vaivoja, ei vaan maistu paistettu tai grillattu. Paitsi saunan jälkeen kiukaan uunissa halstarissa kypsennetty juusto-makkara.

Syön paljon ruisleipää. Raaka lanttu on himoruokaa. Raaskin syömälantustani vain pienen palan nirhasta lihasoppaan.
Makea maistuisi kyllä mutta yritän pysyä erossa.

[malla]

Minäkin olen ruisleivän ystävä.

[mt]

Ludiveetua uusien perunoiden kera

Jan-Erik Andelin  (Borgåbladet 25.7.2013) kertoo itäuusmaalaisesta perinneruoasta, jonka nimi on ludiveetå, suomeksi ludiveetu. Lienee tuttu muuallakin.

"Ludiveetåns namn kommer, gissar folk, av att såsen är ludi, "luden" av dillen man lägger i. Andra menar att ludi betyder sur. Någon tredje tippar på att ludi närmast betyder att receptet är diffust, lite på samma spår som en ludikusiin är en odefinerad avlägsen släkting.
Veetå igen antas betyda "väta"; såsen väter den nykokta potatisen, ludiveetåns bästa kompis."

Ludiveetå
2 dl grädde
2 lökar
2 ml ättika
Finklippt dill, lökpipor, gräslök, salt och vitpeppar

Maistuu jääkaapissa säilytettynä seuraavanakin päivänä - ehkä jopa paremmalta.

Variantteja (kermaviili, paistettu sipuli, sokeri, sinappi) jutun verkkoversiossa, linkki alla.
Lähde: Borgåbladetin artikkeli, verkkoversio:
http://bbl.fi/nyheter/2013-07-25/478781/kara-ratter-har-manga-namn

Mt

[Riitta-mummi]

Kerrankin oli hyvää keittolihaa tarjouksessa. Ei tokii halpaa, mutta otin vajaan kilon. Nyt liha porisee suolavedessä sipulin, maustepippurien ja kuivatun lipstikan kanssa pari tuntia. Sitten lisään potut, porkkanat, lantut ja viimeiseksi tuoreen persiljan.

Mannapuuro hautuu. Tytär ja pikku-akat poikkeavat ip:llä puurolla ja kahvilla. Lisäisinkö kaakaojauhetta puuroon vai keitänkö mehukeiton. Mietin.

On myös aamulla keitetty luumuhillo, 2 l, jäähtymässä. Sitäkin voisi kokeilla puuron silmäksi.

Naapurin emäntä ja isäntä ovat niin ystävällisiä että milloin kurpitsaa, milloin omenia ja luumuja, milloin kaloja ( Viki on kova kalamies) tuovat.

Puolukat on ostettava, niitä ei mökkiseudulla ole kuin paikoittain. Missähän päin onkaan ?
Sienetkin ovat olleet hakusessa. Nyt on lisäksi metsässä rämpiminen toistaiseksi kielletty. Odotan mitä lääkäri torstaina sanoo. Toinen juttu on se että tuleneeko sieniä lainkaan.

[1944]

Muuten, kasvaako luumu ihan kunnolla Suomessa? Siis tummaksi ja isoksi ja pehmeäksi.

[Riitta-mummi]

Kyllä kasvaa.  Niin mehukkaita ovat että niistä ei marmeladia synny vaikka kuinka hillosokeria käyttäisi.
Tyttären pihan aurinkoisella rinteellä kasvaneet kriikunat olivat makeampia kuin naapurin puutarhassa osittain varjossa olevat luumut.

Tällä vyöhykkeellä onnistuvat, mutta meidän mökkikunnassa n. 65 km pohjoiseen linnuntietä eivät. Omenapuutkaan eivät siellä oikein tahdo menestyä. Olemma jotenkin kylmähisellä kopiseudulla siellä, vaikka näinkin etelässä.

[1944]

Olin siksi utelias, kun asustin Bosniassa talossa, missä kasvoi todella mehukkaita luumuja. Nuukasti niitä söivät, vain ruppanoita. Isäntä varasi ne sellaiseen puiseen säiliöön, ne hyvät. Sitten yksi sateinen päivä tullessani palveluksesta oli pihassa hevoskaakki ja sen kärryillä viinapannu, rupesivat keittämään raki-viinaa. Isäntä, koulussa professor, jäi viinaansa kiinni moneksi päiväksi.