Kyllä minäkin tuota asiaa mietin, mutta pk-seudulla kannan jo tunnonvaivaa siitä että haluan mennä Herättäjän kirkkopyhään, enkä oman seurakuntani messuun. Se on ristiriitaista, mutta en saa itseäni kammetuksi muualle. Kovin paljoon osallistumiseen ei taas kenenkään kannata edes yrittää, varoittaisin siitäkin, sillä siten viimeistään saa nirrin itseltään.
Tästähän oman seurakuntani kirkkoherra kävi seuroissa puhumassa, ja kyllä olen sitä juttua miettinyt. Alueella, olisiko mahdollista, nyt jo messua parin kilometrin välein ja erittäinkin helppojen yhteyksien päässä toisistaan, niin, että papeilla on sitten saarnavuoro joka ainut sunnuntai. Kyllä saa olla aivan uskomattomin puhujan lahjoin ja riittävyyden keinoin varustettu, jos joka sunnuntaiksi on sana sanottavana. Ei kai ketään voi lopulta syyttääkään jos laidun kalutaan tyhjäksi ja papin ilmeestäkin jo näkee jotta taas.... Kirkkoherraa kuulisin itseään useammin ihan mielelläni!!
Silloin saattaa äksympi ja nälkäisempi hortoilla naapurilaitumelle ja istuu siellä sitten omatunto pistellen. Noh, aina yksi aukko seudun kymmenissä kirkonpenkeissä täyttyy... usein vain näkyy niissä olevan kovasti täyttä, eli pienemmissä olen istunut eteisaulan lattialla... En minä Joensuussa juossut pappien perässä mutta kun oli Karttusen saarnavuoro niin ajoissa sai mennä paikalle, jottei joutunut sinne turkasen jyrkälle parvelle lattialle liukumaan mäkeä. Mikä niissä körteissä on...? Ja minkä sille tekee. Minkä tähden minä en itte lue niitä kirjallisuuksia, vaan aina haluan sen messun ja seurat. Messu yksinään jää haljuksi, ja minkäs minä sitten taas sille.
.................................................................
Mieluummin hoitaisin yhtä leiviskää asiallisesti kuin viittä kuutta hosuen ja hermostuen. Kun kuuntelin Viron hengellisestä tilanteesta sain kertakaikkisen sätkyn. Ja kun minusta ei ole edes naulan pitelijäksi, sinne tarvitaan osaavia terveitä ihmisiä.
Mietin käännättää sitä yhtä kirjaani jota en kokonaan häpeä, eestikeelel ja lahjoittaa heille, sillä sitä tarinaa voisi lukea isompikin kun siinä puhutaan Suuresta Isänmaallisesta Sodasta. Se pitäisi julkaista sitten kyllä varmaan omakustanteena, sillä en usko että kustantaja ratkeaa riemuun jos ehdottaisin. En tiedä mitä se maksaisi mutta jos jättäisi yhden Assisin väliin. Tai Israelin. Se on aika helpo, mutta aika hyvin se onnistui kun se on tehty Dosentin
kanssa yhteistyössä. Antaa ny Alpo Järven ensin katsoa sitä, onko se heille hyvä. Se on rakas kansa kun vaari ramppasi siellä kuoroasioissa. Jos ei ihminen tulisi kirkkoon menisi
Dosentti kotiin. Voisivat myydä halvasta omiin kulunkeihinsa tai lahjoittaa vaiks tai mitä vain, nuorille viedä kotiin tai jotain.
Sen minä oikeastaan pyytäisin lukemaan ja kysyisin onko ajatus höhlä. Se on nimiään Tätä maata olen rakastanut, ja kertoo nuoren pojan vinoutuneesta isänmaanrakkaudesta. .....................................................
Toisaalta on täällä pk-seudulla laillaan matkassa vaivansakin, joten joskus on vain kuin väsynyt lähtemään su ip seuratuvalle, ja olen mietiskellyt, että
mitenhän toimisi lauantai-ilta? Se kun ei kerrostaloissa enää ole perheittenkään saunailta kun vuorot on muina iltoina, joskus kimppasaunatkin. Joskus lauantaina tekisi mieli aloittaa sunnuntaita, sillä kurin saisi itsensä olemuksellaan kannattamaan sitä omaa seurakuntaakin ehkä.
Aihe: Körttifoorumikokoontumisessa (Luettu 6057 kertaa)