Hautausmaalla oli kaunista. Linnut lauloivat, ei ollut hyttysiä, lempeä tuuli puhalteli. Hautausmaa on kristittyjen maallinen pääte-asema.
Sitten menimme Prismaan. Ei rauhasta tietoakaan. Kaljalaatikkopinot olivat korkeat, leipälaatikot tyhjiä, peruna ja belgialaiset mansikat huokeita. Otin kaksi uuden sadon rasvasilliä ja kanan rintafileitä. Liha ei maistu.
Olen täyttänyt yhden kuvaristikon ja ennen päiväunia luen Henning Mankelin Italialaisia kenkiä (ei ole dekkari).
Illalla enkä menemme satamaan kaupungin kokolle. Meillä on erilainen, mukava juhannus.
p.s. Jäähtymässä on yksi pullo vaaleanpunaista kuoharia.