Riippuu siitä miten totuus määritellään kussakin yhteydessä. Usein sanaa "totuus" käytetään uskonnollisessa yhteydessä lyömäaseena, puolin ja toisin.
En tiedä onko termi "tosi" yhtä kuin termi "totuus" mutta mielestäni ainakaan kaksi keskenään ristiriitaista/toisensa kumoavaa väitettä ei voi yhtä aikaa olla tosia tai sitten jos voivat niin joko toisen tai molempien täytyy raueta.
Esim. väite: auto on punainen ja samanaikainen väite: auto ei ole punainen, voi olla ainoastaan toinen väittämä tosi. Se että joku NÄKEE auton toisen värisenä, ei tee asiasta totta, jos nyt ei puhuta siitä mikä on totta "kenellekin", mutta sellainen on jo ihan liian epämääräistä ja sekavaa. Minusta on totuudesta tai todesta käsitteenä puhuttaessa parempi pitäytyä pohtimaan sitä mikä on tosi, eikä sitä mikä on kellekin tosi. Joku asia on absoluuttisesti joko tosi tai epätosi.
Pitää päättää, halutaanko hämmentää asiaa loputtomasti eli puhua suhteellisesta totuudesta/todesta vai puhutaanko yksinkertaisesti siitä onko jokin asia totuus/tosi vaiko ei. Minusta siksi on esimerkiksi typerää esittää uskonnollisia väittämiä että jollekin Jeesuksen neitseestäsyntyminen on tosi ja jollekin toiselle ei. Se nimittäin joko on tosi tai sitten se ei ole tosi. Muu on asian kiertelemistä ja velmuilua.