Härmä -elokuva

[Jampe]

Tuli käytyä ensi-illassa suurin odotuksin. Lievä pettymys oli kuitenkin ko. raina. Iänikuisen k*senpolttaman tarinan (= Perheen isä testamenttaakin talonsa esikoisen sijasta kuopukselle ja tästä syntyy viha veljesten välille, johon tietenkin (!) riitaan kuuluu 1 daami) -varaan oli lähdetty rakentamaan elokuvaa.

Jos ei k*senpolttamaa "juonta" oteta huomioon, tarina rakentaa vahvasti raa´an väkivallan päälle.  Katsoja sai pyyhkiä kasvoiltaan verta lähes koko elokuvan ajan. Yhtä reuhaamista, tappamista, tappelua ja ryyppäämistä alusta loppuun koko raina.

Eikö pohjalaisuudesta ja pohjalaisista ole mitään muuta kerrottavaa maailmalle kuin tätä iänikuista tappelua ja tappelua? Olkoonkin että meidän historiassa on riehunut rosvojoukkoja terrorisoimassa koko maakunnan osaa mutta silti?  Samaa p*skaa kaikki Pohjanmaa -elokuvat ym.  samaa kategoriaa, mitään muuta ei keksitä kuin romantisoida tappelemista, peltolakeuksia ja juoppttelemista.  Halpa juoni, huonoa viihdettä!

[Pena]

Suunnilleen noin, vaikka ei yhtä värikästä kieltä käyttäen, leffa arvosteltiin lehdessäkin. Heikoimpana lenkkinä oli kriitikon mielestä käsikirjoitus. Henkilöt ovat yksiulotteisia eikä kukaan kehity mihinkään. Kunhan katsellaan synkkinä alta kulmien tai ollaan söpöjä ja puhtoisia.

[Riitta-mummi]

Kuulin perjantai-aaamun elokuva-arvostelijan TV:ssä kovasti kehuvan Mikko Leppilammen roolisuoritusta. Ja kehui muistaakseni muutenkin koko leffaa. Taisi antaa 4 tähteä.
Ajattelin että eikö samaan aikaan Pohjanmaan samoilla seuduilla ollut körttiläisyyden vahvat yhteisöt. Oliko siitä mitään tässä leffassa. ?
Pystyivätkö heränneet mihinkään oikeasti häjyjen kanssa. Tuliko joku herätykseen  ?

[Jampe]

Eipä siinä paljon körttiläisyyttä tuotu esille, jos siksi ei lasketa yhden jukelittoman pitkän hautajaissaaton kuvaamista jossa muoreilla oli mustia pukuja ja huiveja.

Olen elämäni aikana kyllä kuullut jos jonkinlaista legendaa körttien ja häjyjen kohtaamisista mutta tiedä sitten onko niissä paljoakaan perää. Varmaa kuitenkin on että tällä seudulla on samaan aikaan vaikuttanut erittäin vahvasti myös körttiläisyys, joskin Kauhavalla ja Härmissä on ollut aina enempi tällaista "julkijumalatoonta nuarisoseuraporukkaa" joille on tanssi ja ilonpito maistunut Lapualaasia enemmän. Lapualla se on kait ollut oiein körttiläisten pesä. Häjyt taas olivat remmastava rikollisjoukko joka terrorisoi Härmänmaan seutua aikanansa. Lapuan historia on enempi tuota iikollia sun muuta lapualliikettä, joskin on paljon yhteistä historiaa myös.

(Iikolli = IKL)

[tosikkoko]

Eipä siinä paljon körttiläisyyttä tuotu esille, jos siksi ei lasketa yhden jukelittoman pitkän hautajaissaaton kuvaamista jossa muoreilla oli mustia pukuja ja huiveja.

ja siinähän se, taisi olla Karhumäen kuorolaisia mukana?

en ole vielä katsonut leffaa mutta toki menen.

[Riitta-mummi]

Menivätkö siis körttiläisyys ja häjyilyt ihan pitäjittäin, pääosin. Missä oli kumpikin valtaapitävinä ?

[Jampe]

Menivätkö siis körttiläisyys ja häjyilyt ihan pitäjittäin, pääosin. Missä oli kumpikin valtaapitävinä ?

Joku historiaa paremmin tunteva voisi selittää. Itse en kykene mutta minulla on käsitys että häjyt mellastivat pääosin maakunnan pohjoisosissa eli Kauhavalla ja Härmissä.  Korjatkoon ken kykenee.

[seppos]

Joku historiaa paremmin tunteva voisi selittää. Itse en kykene mutta minulla on käsitys että häjyt mellastivat pääosin maakunnan pohjoisosissa eli Kauhavalla ja Härmissä.  Korjatkoon ken kykenee.

Sen jälkeen Ylihärmä oli Suomen körttiläisin kunta. Körttiläisyys oli vastavoima häjyilylle osassa aluetta.

[Jampe]

Kyllä körttiläisyys on ollut peltolakeuksilla väkevä kansanliike jolla on ollut paljon vaikutusta. Varmahan on ollu terve vastavaikutus häjyylyihin nähären. Jospa se on ollukki just siks ku täälä on ollu niin palio sitä pahuuren tyätä, niin hyvääki vastapainoks...

[juhani]

Häjyt tulivat osaksi körttiläisyyttä härmänmaalla. T. härmäläänen Juhani

[Kalistaja]

  Eivät körtit häjyjä pelänneet. Körtitkin pystyivät painimahan.

Ja: olennaisasiat ja väkevät virret vaikuttivat myös häjyihin. Onhan ihmistä vahvempaa voimaa..., vai kuinka?

[Mörtti-57]

Isoo-Antti joukkoineen on rimaannu Raamatunkyläs, joka on mun kotua muutaman kilometrin pääs. http://www.lapua.fi/hellanmaa/index2.htm
Joukos tyhymyys jo silloon tiivistyi, kun isoo miäsjoukko antoi sakin hivutusta jollekki polooselle. Näistä "sankareista" lauluntekijät sitten tekivät "hittejään". http://www.youtube.com/watch?v=EwQijJUomvc&list=UUiFeF9R1TMQNqYM8xFJDGgQ&index=10&feature=plcp
Jäläkimmäänen laulu Ketoolan Jukka on tehty mun kotikarulla Härsiläntiällä tapahtuneesta koitoksesta.

Murhapaikalla minäkin kuulemma asun . Naapuri kertoi kun tänne rakensin, että tuahon rannalle oli eräs Pouttulaanen tappanu miähen ja ei saanu siitä tuamiota, kun isoot taloolliset meni murhamiähen asiaa ajamahan. Notta tälläänen tapaus..

[tosikkoko]

  Eivät körtit häjyjä pelänneet. Körtitkin pystyivät painimahan.

Ja: olennaisasiat ja väkevät virret vaikuttivat myös häjyihin. Onhan ihmistä vahvempaa voimaa..., vai kuinka?

ja muuttuihan Isontalon Anttikin vankilassa.

[Riitta-mummi]

Isoo-Antti joukkoineen on rimaannu Raamatunkyläs, joka on mun kotua muutaman kilometrin pääs. http://www.lapua.fi/hellanmaa/index2.htm
Joukos tyhymyys jo silloon tiivistyi, kun isoo miäsjoukko antoi sakin hivutusta jollekki polooselle. Näistä "sankareista" lauluntekijät sitten tekivät "hittejään". http://www.youtube.com/watch?v=EwQijJUomvc&list=UUiFeF9R1TMQNqYM8xFJDGgQ&index=10&feature=plcp
Jäläkimmäänen laulu Ketoolan Jukka on tehty mun kotikarulla Härsiläntiällä tapahtuneesta koitoksesta.

Murhapaikalla minäkin kuulemma asun . Naapuri kertoi kun tänne rakensin, että tuahon rannalle oli eräs Pouttulaanen tappanu miähen ja ei saanu siitä tuamiota, kun isoot taloolliset meni murhamiähen asiaa ajamahan. Notta tälläänen tapaus..

Kiitos Mörtti !  Linkistäsi löytyy luettavaa tuonnemmaksikin. Tiedät häjyjen historiasta, kun asut tapahtumien keskipisteessä, jopa murhapaikalla.

Ja kääntymisiä tapahtui, kuten V.K. Kalevala-mittaisessa runossaan mainitsee:

Vääntyi jo västi
selkään väkevän,
puukkojunkkarin
häjyimmän,
juopporatin rallattaja,
kyläraitin mellastajan, korttipelurin kovimman.  jne.

[Riitta-mummi]

  Eivät körtit häjyjä pelänneet. Körtitkin pystyivät painimahan.

Ja: olennaisasiat ja väkevät virret vaikuttivat myös häjyihin. Onhan ihmistä vahvempaa voimaa..., vai kuinka?

Perustuuko Etelä-Pohjanmaan vahvat painiseurat nähin körtit vs. häjyt vääntöihin ja heittoihin ?  Mikä on muuten Suomen painin historian alku?