Kuntauudistus

[Pena]

Tarkoitin yhtä tiekylttiä missä lukee muistaakseni 30km Sibbo vargarna tai jotain ja sitä kun ajaa tulee rantavastaan..Sellanen ranta alue.

Sipoon vaakunassakin on varg eli susi. Sibbo-vargarna on tanskaksi sibbo-ulve. Ulvoohan ne.

[steal]

Mikähän uudistus ?
Kunnat yhteen väkisten ?
Ei tuo monestikaan säästöjä, päinvastoin aiheuttaa liikaa tuottamatonta autolla ajoa paikasta toiseen.
Muutos tuo hirmuisen hiilijalanjäljen.
Lisäksi palkataan paljon pikkupomoja, mites tässä niin kävikään, kun muuta väittivät.
Yhdistäminen ei toimi alueilla joissa on pitkät välimatka, silloin vain kulut lisii.

Mitehän nuo Ranskassakin pärjää vaikka kuntia on yli 36 000  ?
Taitavat olla isänmaallisempia kuin suomalaiset tulvantuomat. 

[seppos]

Mitehän nuo Ranskassakin pärjää vaikka kuntia on yli 36 000  ?
Taitavat olla isänmaallisempia kuin suomalaiset tulvantuomat. 

Ei ne Ranskassa pärjääkään. Luottoluokitus laski jo. Ranskan presidentti De Gaulle sanoi aikoinaan, että on mahdotonta hallita maata, jossa 6000 eri juustolaatua.

[steal]

Niihän se laski joo.
Eikä mee kauaa kun Suomi menee perässä Kreikantietä.

Unohtu mainita Sveitsi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsin_kantonit

Sveitsissä on 2 715 erillaista kuntaa, mitenhän se on saatu aikaan?
Taitaa olla suomen politiikoilla vaan peiliin katsomisen paikka näissä kuntauudistuksissa.

Holtiton rahansyytöpolitiikka tulee vielä maksuun.

Muistan kun ministerimme sanoi, ettei tavallinen kansa tule edes huomaan koko valtionvelka asiaa ?
Valehtelevia  ministereitä ovat, sillä joka paikastahan jo nyt kiristetään, sietäsivät syytteeseen  asiasta. 

[seppos]

Hauskinta tässä on tuo roolien vaihto, kun joutuu oppositioon tai vastaavasti hallitukseen. Jutan ja Marin huudot ovat ennallaan, henkilöt ovat vain vaihtuneet päikseen.

[öppiäinen]

Sveitsissä on 2 715 erillaista kuntaa, mitenhän se on saatu aikaan?

Rahanpesulla? Puhtaus on puoli ruokaa, kunnantalollakin! Ja sitten siellähän on paljon enemmän ulkkareita tekemässä halvalla töitä kuin täällä meillä.  (Mutta joo, nämä arvailut taitavat jo mennä kahdeksannen käskyn rikkomisen puolelle.)

[PekkaV]

Hauskinta tässä on tuo roolien vaihto, kun joutuu oppositioon tai vastaavasti hallitukseen. Jutan ja Marin huudot ovat ennallaan, henkilöt ovat vain vaihtuneet päikseen.

 
  Oppositiosta, sivusta on tulokulma toinen.

[Jampe]

Pientä faktaa kuntauudistus-keskusteluun:

-Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje nousee 10 miljardiin euroon

-Vanhushuollon palvelujen tarve kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä

-Kolmannes kunnista on joutumassa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin 2020 luvulla

-Osa kunnista joutuu nostamaan veroa yli 6,5 prosenttiyksikköä


Pienet ja tehottomat kunnat eivät yksinkertaisesti selviä tulevaisuuden haasteista. Kuntien talous on pitkään levännyt valtion leveillä harteilla mutta siihen on tulossa muutos. Esim. 3000 asukkaan kunta ei voi tulevaisuudessa laskea yhtä suurien valtionosuuksien varaan kuin ennen. On myös aika järjetöntä että 20 km. päässä toisistaan on useita "kuntakeskuksia" joissa jokaisessa oma kunnanjohtaja, kunnantalo, sosiaali-, ja terveyspalvelut, rakennusvalvonta-, ympäristövalvonta-, maankäyttö-, vesihuolto-, talous-, hallinto- organisaationsa.  40 neliökilometrin alueella saattaa istua 3 kunnanjohtajaa, kolme kamreeria, kolmen kunnan koko virkamieskunta, älytön määrä lautakuntia, useita hallituksia jne.

Suomen kuntarakenne on peräisin ajalta jolloin pellot kynnettiin vielä hevosella. Silloin etäisyyksien merkitys oli aivan toinen kuin nykyään. Nykyihminen ajaa autolla yhtälailla kolmen-, kuin 15 kilometrinkin matkan. Nykyautojen kulutuksella se ei merkitse käytännössä juuri mitään.

Jos ajatellaan kestävää kehitystä, niin kuntauudistus edesauttaa sitä parhaiten koska alueellisesti tehokkaissa kunnissa on paljon paremmat edellytykset järjestää esim. ympäristönvalvonta, vesihuolto ja jäteasiat nykyvaatimusten mukaisiksi. Alle 5000 asukkaan kunnissa ei käytännössä ole edes resursseja näihin asioihin, puhumattakaan ammattitaitoisen henkilökunnan määrästä.  Tässä lähistöllä on eräs mainitun kokoinen kunta joka kelpaa hyvin esimerkiksi; siellä koko em. toimialue on täysin retuperällä, ei lähelläkään lain asettamia vaatimuksia. Puhumattakaan siitä mitä tulevaisuudessa edellytetään. Piskuisten kuntien mahdollisuudet selviytyä ovat yksinkertaisesti niin huonot että on pakko tehdä jotain, muuten koko hatara korttitalo romahtaa lopuksi niskaan ja.

[Pena]

Ratkaisuiksi tällaisiin on kokeiltu kuntainliittoja ja sen tapaisia. Kuntien keskinäinen kateusko on ne pilannut? Kuntauudistusko sen vian korjaisi?

[Jampe]

Kyllähän kuntayhtymät ovat ehdottomasti olleet hyvä asia, monin paikoin välttämätöntönkin koska muuten palveluita olisi ehkä ollut mahdotonta järjestää vaaditussa laajuudessa. Periaatteessa niisä ei varmastikaan ole mitään muuta vikaa kuin että ne ovat riittämättömiä nykytilanteen haasteissa. On myös nähty sekin että kuntayhtymä voi ikäänkuin alkaa elää ihan "omaa elämäänsä" ja paisuttaa emäkuntien budjettimenoja aika piittaamattomasti. Mitä useamman kunnan yhteistyöstä on kyse, sitä vähemmän kunkin kunnan omalla päätöksenteolla on vaikutusmahdollisuuksia kuntayhtymän budjettikuriin.  Ei ole ollenkaan tavatonta että esim. vhyinkin tiukassa taloustilanteessa yhtymän kautta järjestettyjen sosiaali-, ja terveyspalveluiden budjettia on ylitetty tilikauden aikana merkittävästi kun samaan aikaan kunnan muut toiminnot on jouduttu esim. pakkolomauttamaan.

Järkevän kokoinen kuntayksikkö voi itse ohjata parhaiten omaa talouttaan. Se on ilman muuta parempi ja tehokkaampi vaihtoehto verrattuna kuntayhtymään. Lisäksi kuntien yhteistoiminta ei juurikaan vaikuta järkeistävästi kuntien hallintokoneistojen kokoon vaan se tuppaa tulemaan ikäänkuin oman hallinnon "päälle" tai lisäksi, ainakin osittain.  Toski ne ovat pääsääntöisesti olleet hyviä ratkaisuja, mutta valitettavasti riittämättömiä.

Pohjautuuko kuntaliitosten periaatteellinen vastustus kuinka paljon tunneasioihin ja muutosvastaisuuteen?

Kuntien henkilöstön ikärakenne on sellainen että lähitulevaisuudessa kunntien palveluksesta siirtyvät suuret ikäluokat eläkkeelle. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta järkeistää toimintaa ja kehittää sitä kustannustehokkaammaksi.  Nyt on siinäkin mielessä juuri oikea aika kuntaliitoksille. Eläköityvien paikkojen täyttämistä harkitaan todella tarkkaan ja mietitään kerrankin ihan tosissaan että olisiko ko. virkaan kuuluvat tehtävät mahdollista hoitaa mjotenkin kustannustehokkaammin tulevaisuudessa? Keinoja kyllä löytyy, mutta moni pikkukunta elää vielä esim. tietotekniikan käyttöönoton kannalta katsottuna 70- lukua ja toteuttaa asioita 10 kertaa tehottomammin koska ei ole pakollista tarvetta muuttaa mitään. Kuntaliitostilanne pakottaa pientenkin kuntien osalta uudistamaan toimintoja nykypäivään.  kaikista pahin on 3000 asukkaan kunta jossa ns. on "kaikki hyvin" -he elävät ruususen unta ja olettavat kaiken jatkuvan tulevaisuudessakin kuten ennen.  Kissanpäivät ovat nyt ohi. On aika herätä todellisuuteen.

Kuntavaalit lähestyvät. On hyvä arvioida opposition motiiveja ja lausuntoja sitäkin ohjaa vasten.  Tosiasia on että suuret kuntaliitokset tulevat heikentämään etenkin Keskustan valta-asemaa maakunnissa merkittävästi. Miksikähän juuri Keskusta vastustaa nyt uudistuksia kiivaimmin, vaikka kyse on saman asian eteenpäin viemisestä jonka Mari Kiviniemen hallitus aloitti?  hmm...

[Jampe]

voi poistaa

[steal]

Kokemusta peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä.
Ei vaan toimi ja yksi kunta joka on isompi, mutta velkanen vie vaikka tuhkat pesästä.
Tuntuu tyhmältä kun itse asuu kunnassa joka on asiansa hyvin hoitanut ja melkein velaton.
Noo, onneksi siitä poppoosta erottiin.

Seuraavaksi kun tulee niitä liitoksia on pääpaikka sitten 60 tai 90 kilometrin päässä.
Mielestäni liian kaukana kun ei kaikilla ole autoja ja joukkoliikenne mitätön, aamulla meno ja illalla paluu.'


Sen ymmärtää hyvin jos Sipoo, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, järvenpää,tuusula jne... yhdistettäisiin koska siellä on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja matkat menee helposti.
Siellä asia olisi pitänyt hoitaa jo aikoja sitten.  

[seppos]

Kaikkein pahin on kuntainliitto, siellä kukaan ei ole vastuussa mistään ja omistajat maksavat surutta, kun heidän edustajansa siunaavat päätökset.

[Jampe]

Tuo palveluiden karkaaminen on sellainen asia joka järjestetään siten, että muutetaan palvelurakennetta. Meillä esim. jokaisesta entisen liitoskunnan kunnantalolta löytyy asiointipiste jonne "huonojalkaisimmat" voivat edelleenkin mennä hoitamaan ne asiansa. Periaatteessa lähes kaikki lupapalvelut yms. on saatavissa näinkin. Lisäksi virkamiehillä on velvollisuus erikoistapauksissa (jalaton mummo hakee rakennuslupaa) -mennä asiakkaan luokse henkilökohtaisesti.  Sähköisen asiointipalveluiden kehittämisen osalta kuntaliitolla on ollut jo vuosia vireillä ns. KRYSP hanke jonka puitteissa eri toiminta-alueiden sähköistä asiointia varten on olemassa valmiita malleja hyödynnettäviksi.

Vanhoissa pienissä kunnissa on vanhojen pienten kuntien ajattelutapa: "mihin tarvitaan sähköistä asiointia kun ennenkin on pärjätty hyvin?". Tietotekniikan käyttö on 80-90 -luvun tasolla. Lisäksi meillä on hajautettu palvelut siten että jokainen liitoskunta sai jonkin palvelutoimiston koknaisuudessaan itselleen josta saa keskitetystä kaikki ko. toimialan palvelut yhdellä käynnillä. Meillä mentiin niin pitkälle että mukaan otettiin myös Kelan ym. palveluita, joten homma on oikeastaan parantunut paljonkin, välimatkoista huolimatta. Ei se mikään automaatio ole että palvelut huonontuvat jos välimatkat pitenevät, asiassa voi käydä päinvastoinkin.

[Pena]

Kaikkein pahin on kuntainliitto, siellä kukaan ei ole vastuussa mistään ja omistajat maksavat surutta, kun heidän edustajansa siunaavat päätökset.

Nämä taitavat olla avainasioita. Vastuualueet pitää määritellä täsmällisesti ja vastuuttomuuksista seuraavat surut varsinkin.