Kirjoittakaa, jos olen väärässä: suomenruotsalaiset ovat äänekkäitä(kin); "-kin" siksi, että he ovat myös äänettömiä ja kaikkea siltä väliltä. Tai sitten ei. Mikä minä olen herraskaisia yhteisöjehuja arvioimaan, en mikään.
Tuota... minullakin on, kun mummo oli vallan umpihurri, eikä minun mielestäni koskaan puhunut luontevaa suomea (hän kun kasvoi Kiinassa eikä kuullut sitä edes ympäriltään). Ei tuo minusta ole asenteellisuutta, vaan aito havainto. Tai itse tietysti tiedät parhaiten, mutta ruotsinkieliset pitävät oikeutenaan ja myös normaalina tapana kailottaa. Hyvää on tietty sukusidonnaisuus ja kyky olla kohtelias -- mutta sillä puolella annetaan kyllä sellaisia vapauksia, että haukkoo henkeä, vaikka tietäisi miten. Joskus artighet ska fore ärlighet, kun toivoo muuta, ja suomalainen toimii toisinpäin. Sitten:
-Jaså, int vill du ta mig dit som husfolk, nå. får jag veta varför... menar, du frågade efter retreathjälpare... sen fick jag veta att borde ta kontakt strax dit...
-Jag tycker inte om dig.
-Men snälla du, ursäkta nu, vet int hur skulle jag uttrycka... vi har ju aldrig mött... så, hur kan du vara så säker över detta?
-Jag bara tycker inte on dig...
Minä en kiihota kansanryhmää vastaan. Kuulun itse sekasikiöväestöön. Kumminkin on mukavampaa suåmenkielisten kanssa.