Äänekkäät ihmiset

[Leena]

  Kirjoittakaa, jos olen väärässä: suomenruotsalaiset ovat äänekkäitä(kin); "-kin" siksi, että he ovat myös äänettömiä ja kaikkea siltä väliltä. Tai sitten ei. Mikä minä olen herraskaisia yhteisöjehuja arvioimaan, en mikään.

Tuota... minullakin on, kun mummo oli vallan umpihurri, eikä minun mielestäni koskaan puhunut luontevaa suomea (hän kun kasvoi Kiinassa eikä kuullut sitä edes ympäriltään).  Ei tuo minusta ole asenteellisuutta, vaan aito havainto.  Tai itse tietysti tiedät parhaiten, mutta ruotsinkieliset pitävät oikeutenaan ja myös normaalina tapana kailottaa. Hyvää on tietty sukusidonnaisuus ja kyky olla kohtelias -- mutta sillä puolella annetaan kyllä sellaisia vapauksia, että haukkoo henkeä, vaikka tietäisi miten.  Joskus artighet ska fore ärlighet, kun toivoo muuta, ja suomalainen  toimii toisinpäin.  Sitten:

-Jaså, int vill du ta mig dit som husfolk, nå. får jag veta varför... menar, du frågade efter retreathjälpare... sen fick jag veta att borde ta kontakt strax dit...
-Jag tycker inte om dig.
-Men snälla du, ursäkta nu, vet int hur skulle jag uttrycka...   vi har ju  aldrig mött...  så, hur kan du vara så säker över detta?
-Jag bara tycker inte on dig...    

Minä en kiihota kansanryhmää vastaan. Kuulun itse sekasikiöväestöön. Kumminkin on mukavampaa suåmenkielisten kanssa.

[Jampe]

ruotsinkieliset pitävät oikeutenaan ja myös normaalina tapana kailottaa.

Eikö tuo ole sama kun väittäisi että lihavat ihmiset pitävät oikeutenaan kailottaa tai vaikkapa Oulun etelä-puolella asuvat ihmiset pitävät oikeutenaan kailottaa?  Haloo?

Hyvää on tietty sukusidonnaisuus ja kyky olla kohtelias -- mutta sillä puolella annetaan kyllä sellaisia vapauksia, että haukkoo henkeä, vaikka tietäisi miten.

Kiitä sitten onneasi että olet suomenkielinen, koska kirjallisuuden ahkerana käyttäjänä omalla kielellä kirjoitetut teokset suomessa olisivat vain murto-osa siitä paljoudesta mitä nykyisin nautit. Kiitä myös onneasi siitä että lukeneena ihmisenä olet saanut ihan itse vapaasti valita yltäkylläisestä paljoudenrunsaudesta mitä haluat opiskella ja mille paikkakunnalle haet. Kannattaa samalla kiittää siitä että vaikka menisit mihin tahansa päin suomea suoraan liikenneonnettomuudesta ambulanssilla sairaalaan, saat aina takuuvarmasti palvelua ja apua kielellä jota ymmärrät. Samalla tavoin kaikki muut yhteiskunnan palvelut.

Mutta jos niitä "vapauksia sillä puolella" kerta on niin paljon niin suosittelen sinuakin kielitaitoisena ihmisenä vaihtamaan äidinkielesi ruotsiin. Saat kaikki ne edut ja vapaudet joita niin monet suomalaiset kadehtivat. 

Täällä linkin takana tarkempi tuoteseloste:  www.hurriksi.fi   Nyt on astuttu uuteen aikaan jolloin jokaisella halukkaalla on mahdollisuus päästä nauttimaan täysin mitoin suomenruotsalaisten erivapauksista ja eduista.

[Leena]

Olen vaihtanutkin. Olin pitkään kirjoilla svenskatalande kirkossa koska pidin julistuksestansa enemmän.  Silloin suomenkielisellä puolella minua epätyydytti joku "me kaikki saamme ydessä" -tauti Helsingissä (siis mitä?).  Terapiavastaanotolla oli kumpaakin kieltä puhuvia, viimeiseksi jäikin ruotsinkielinen ja ruotsia puhuttiin.  Koulun kävin suomeksi ja opiskelin suomenkielisten kiintiössä, vaikka olisi ollut huomattavasti helpompasa päästä tiedekuntaan ruotsinkielisenä.

Lihavat eivät ole kulttuurisesti koherentti, tietyille tavoille kasvatettu ryhmä, sille on lukuisia syitä (perimä, lääkehoidot yms). Valitsin näin yllä kertomistani syistä, (tvåspråkig med finska som modersmål)   , mutta joskus käyn messussa på svenska jos nukun pitkään. Heillä se on myöhemmin.  Luin joskus Raamattua ruotsiksi ja aloin äkkiä myös ajatella ruotsin kielellä, koska joihinkin ilmaisuihin se vain sopi paremmin.

Pitkä asustaminen alueella jolla ei ollut riittävän kookasta ruotsinkielistä populaatiota pakotti vaihtamaan, ja annoin sittemmin asian olla. Löydettyäni herännäisyyden niin omaksi olen ollut tyytyväinen.  Se on ihan ok suomen kielellä.

[juhani]

1800-luvulla herännäisyys oli paljolti ruotsinkielististen pappien hallussa (poikkeuksena oli NGMalmberg). Mutta minä olen maallikkoteologien ajatuksia paljon enemmän kertaillut.

[Pirska]

1800-luvulla herännäisyys oli paljolti ruotsinkielististen pappien hallussa ---

Luultavasti heidän täytyi olla äänekkäitä ainakin saarnastuolissa, koska tuolloin ei ollut äänentoistolaitteita. 

[Pena]

Luultavasti heidän täytyi olla äänekkäitä ainakin saarnastuolissa, koska tuolloin ei ollut äänentoistolaitteita. 

Tietääkseni tämä oli Lutherilla perusteena, kun hän joskus epäili naisten kykyä toimia pappina.

[Pyryharakka]

Kova ääni korvaa kielitaidon. Kokemusta on.
Olin ystävättäreni kanssa etelänmatkalla. Siellä joku paikallinen "yrittäjä" tukki kulkureittimme ja yritti tyrkyttää takin vuoriin kiinnitettyjä kelloja. Sana Ei tai No tai mikään muu ei tehonnut. Vasta kun ystävättäreni korotti tarpeeksi ääntään ja sanoi selvällä suomen kielellä: "Mene matkoihis siitä!" Ja heti tuli ymmärretyksi. 

[Viisveisaaja]

Juuh, Ääntä saa joskus koroittaa ja varsinkin kun joku pitää puheen, niin mielummin selkeällä kovalla äänellä, mutta arkipuheessa se ei sovi. EEIIii.

[Leena]

1800-luvulla herännäisyys oli paljolti ruotsinkielististen pappien hallussa (poikkeuksena oli NGMalmberg). Mutta minä olen maallikkoteologien ajatuksia paljon enemmän kertaillut.

Kyl se on varmaan totta, ja olisiko siitä jäänyt jokin murunen heille sitten perinnöksi, en tiedä tuota.  Kun syntyi 1900-luvulla piti elää vain siinä ... kuka keksisi aikakoneen, tiedän minne muuttaisin, voijee.