Naputtelen vanhoja havaintojani Tiiraan. Olen tehnyt tätä jo varmaan pari vuotta, talvisin. Hidasta ja tarkkaa touhua. Olen nyt tulossa vuoden 2000 loppukesässä. Kelpuutan vain sellaiset havainnot, joista olen merkinnyt havaintovihkoon varman lajin ja paikan. Lisäksi tarkistan, onko samasta haviksesta muita ilmoituksia. Jos paikalla on ollut muita esim. pidempään staijaamassa, niin en laita sitten ollenkaan koneelle. Ja muitakin syitä taitaa vielä olla.
Täällä ei lintuyhdistyksen toimesta tehdä mitään massakirjauksia, kuten joissakin yhdistyksissä, vaan jokainen saa laittaa omansa jos haluaa. Keski-Suomessa hommaan oli palkattu lintuhenkilö ilmeisesti työllisyysvaroilla ja Turun yhdistys oli tehnyt oikein todella suurtyön (monessakin mielessä) siirtämällä havaintoja jopa 1700-luvulta Tiiraan. Niitä on poimittu museoista, ikivanhoista lintukirjoista yms.
Joskus jään pitemmäksi aikaa muistelemaan menneitä. Ensihavaintoa jostain linnusta, hyviä muuttoja tai muita mieleenjääneitä sattumuksia. Näin kävi äsken: 16.7.2000 kävelin hiljalleen pitkospuita pitkin suotornille kun riekkopoikue säikähti ilmeisesti askeleita ja pakeni mustikkavarvustoon ihan pitkosten vieressä. Siinä oli molemmat emot ja ainakin kuusi pientä poikasta. Mukava ja harvinainen näky, vaikka sen itse kirjoitankin ja hyvin on jäänyt muistiin tapahtuma.