Tänään, kävelin pitkin Helsinginkatua ja tuntui kuin olisi ollut avomielisairaalassa, vaikkakaan en sellaisessa ole käynyt.
Joku outo suht nuorimies huusi jollain oudolla kielellä kovaan ääneen jotakin, minuutin välein lähti karjahtelu.
Kerjäläisiä, mutta eivät onneksi pysäytelleet. Jokunen herra,,hei herraa huutelu kuului kyllä.
Hurstin leipäjono ja muuta erikoista juttua oli mitä ei paljon muualla huomaa.
Poikkesin rautakaupassa ja ostin ruuveja yhdelle asiakkaalleni jolla on rakennuslevyäni. Sitten kahville ja siellä pekoni paistettukananmunaleipä, jonka tilaamisessa meni 5 minuuttia, kun kiinalainen myyjä ei osannut suomea.
Joku asiakas vieressäni sanoi, että ai kaverilla on ruuveja mukana. Sanoin, et joo tarvii olla jos päästä tippuu.
Tämä kyseinen asiakas kiersi sitten kaikki kahvilan asiakkaat ja tervehti. Sitten kävi ulkona ja tuli taas sisään ja alkoi juttelemaan milloin kenenkin kanssa.
Tälläistä siis Kalliosta tänään.
Kun on ollut yleensä vain autolla liikkeellä ja tavannut enimmäkseen vain liikemiehiä, niin kontrasti oli aika iso, vaikkakin ei huonompi.
Alkoholin käyttökin samaa luokkaa, aika paljon näki huikanottajia.
Niitä on yhtälailla joka paikassa
