Mutta siinä se onkin. Esimerkki jonosta tyylikkäältä kuulostavia sanoja peräkkäin ja joku kysymässä, että - niin, mutta mitä sinä tarkoitat - ilmaisee, että ollaan jossakin itsekeskeisiseesä oman navan ympäri pyörimisen hiekkalaatikossa jossa mikä hyvänsä merkkijono on sitten taidetta, olhoon vaikka mitä nonsensea. Se on eri juttu etteivät kaikki viihdy jonkun kirjailijan teosten äärellä, vaikka nyt venäläisten klassikoiden, ja häpeää koska pelkää ettei itseä nyt pidetä sivistyneenäkään, ja se on aika kamalaa -- ennemmin itse viihtyisin omassa elämässäni kuin "kävisin sivistyneestä" -- toisaalta ennakkoluulojen tähden ei kannata jättää yrittämättä kuten itse tein pitkän aikaa "en mä niistä mitään kuitenkaan ymmärrä" . Ja kun ne löysin, sain yksistään uusia ajatuksia hurjasti.
Kirjailijan tekstin ymmärtää aina ja tämä itseäni kyllä huolestutti kun kuuntelin niitä nykykirjailijoita, jotka olivat vaikka jollain kurssilla kirjoittaneet k i r j a n. Jos Désireé löytää aamulla ameestaan lehmän, tavoitteleeko kirjoitt - ups anteeksi, kirjailija jotakin? Minusta taiteeseen kuuluu pyrkimys. Olkoon viihdyttää tai muuttaa maailmaa, muttei se että "kirjoitan niin vaikeasti etten itekkän ymmärrä".
Ihminen jolla on intentio, saatetaan onnekkaassa tapauksessa opettaa tai opastaa käyttämään työvälinettään paremmin, muttei aina. Silloin hänestä tulee ehkä kiinnostava juttukumppani, muttei mitään mitä nimitettäisiin kirjailijaksi. So what?
Mielestäni taide on voitava määritellä.
Vaikka kaikki olisi luovuutta, kaikki ei ole taidetta, jurnuttaisi se vaikka kuinka kateellisen mieltä. Saattaisi olla hienoa olla kirjailija jpolla on sanottavaa ja taito sanoa. Mutta kun ei, niin ei. On paljon muuta, josta iloita. Vaikka siitä että moni muu on, minun ilokseni.
Se on kyllä väärinkäsitys, että sanat jotka kuulostavat hienoilta peräkkäin asetettuina mutta tuottavat lauseen joka ei tarkoita mitään olisi taidetta. Ehkä se osoittaa taitoa käyttää sivistyssanakirjaa. Ja tuolla ilmaistiin aika hyvin taiteen ja taidon ero; joku saattaa soittaa yleisöä puhuttelevasti, vaikka taitoa puuttuu, mikä on tietenkin sääli... joku soittaa kuin kone, eli taitoa piisaa, mutta soittajalla ei ole ehkä mitään näkemystä siitä, mitä sillä kappaleella voisi ilmaista... vaikka vain niin että se hengittäisi. Mutsi juuri soitti jostain semmoisesta konsertista; Kouvolan Sanomat löi ihan lyttyyn jonkun joka oli tehnyt virheitä mutta soittanut niin että yleisö oli niin hil-jaa, että olisi kuullut nuppineulan putoavan... ja ainakin taputti hurjasti ja poistui tippa silmänurkassa, eikä itkenyt surusta... . Se oli kuulenmma ollut elämys - ja sitten se kritiikki: Siis täh?
Kuvataide on vaikein. Alan tottua siihen. Viidentoista tyhjän kasaan heitetyn oluttölkin muodostama "taideteos" saattaa syntyä suunnitellusti ilmaisemaan jotakin, tekijältä jolla on piirustustaitokin kohdallaan, tai sitten viideltä teinipojalta jotka repeäisivät, jos kuulisivat luoneensa taideteoksen. Jas intentiosta on kyse, edellisellä se on, ja on selitettävissä, jälkimmäisillä ei alun perinkään.
