Olimme päivällä porukalla (lapsenlapsi ja pikku-akat) syömässä siskonmakkarasoppaa. Martalle ( 8,5 kk ) annettiin pelkkiä perunoita "sormiruoaksi"
mutta Lotalla oli samanlainen lautasellinen ja lusikka kuin meillä aikuisillakin.
Tyytyväisenä hän pistelikin jäähdytetyn lautasellisensa. Vaarilla oli vielä oma annos kesken ja Lotta alkoi tuijottaa yhtä makkaranpätkää. Kiusaus voitti ja pikkuisen ja sormet ojentuivat kohti vaarin lautasta. Silloin tyttöjen äiti torui, mutta ei vihaisesti, " Lotta, toisten lautaselta ei oteta !"
Kyllä meni pikkuisen naama vakavaksi ja mietteliääksi. Itku ei tullut mutta lähellä näytti olevan. Vaari olisi antanut makkaran Lotalle mutta ei se nyt kelvannut vaikka yritettiin suuhun laittaa.
Jäin miettimään että näinkö pieninä me jo erotamme oikean ja väärän, ymmärämme halun ja kieltäytymisen merkityksen.
Toisaalta jo pienempänä Lottakin osasi olla tottelematon ja tehdä uhallakin sitä mikä oli kiellettyä. Lotta tulee ensi viikolla vasta 1v 9 kk vanhaksi.
